Vain vähän aikaa sitten Suomessakin naureskeltiin Kreikalle, kun olivat vääristelleet tilastoja ja hoitaneet taloutensa huonosti. Mutta mikä on tilanne tänä päivänä? Onko Suomella enää varaa naureskella?
The Economist teki vertailun OECD-maiden (“mostly rich countries”) talouskehityksestä vuonna 2023 vertaillen talouskasvua, hintojen kehitystä, työllisyyden sekä osakkeiden hintojen muutosta. Vertailu on pinnallinen ja koskee vain vuotta 2023, mutta on siinä informaatioarvoakin, jos ei tulkitse lukuja liian totisten silmälasien läpi.
Vertailun mukaan parhaiten menestyi Kreikka (sic!). Talouskasvu on suhdannetilanne huomioiden hyvää ja työllisyysaste nousee. Kreikan pörssi on kovassa nousukiidossa eikä inflaatiokaan ole häiritsevän nopeaa.
| Core Prices % increase |
Inflation breadth
%-point change |
GDP % change |
Employment % change |
Share prices % change |
|
| 1. Kreikka | 3,4 | -13,3 | 1,2 | 1,1 | 43,8 |
| 35. Suomi | 6,6 | -6,3 | -0,4 | 0,5 | -12,0 |
Suomi oli vertailun hännillä. Hinnat nousivat vertailujaksolla 6,6 prosenttia, Helsingin pörssi kyntää ja talouskasvu on pakkasen puolella. Vuosi 2023 oli kieltämättä vähän synkkä vuosi.
Eikä tässä vielä kaikki. Otetaan mukaan julkinen talous, koska se on tärkeä osa keskustelua niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kreikan julkisen velan bkt-suhde on tippunut häkellyttävän nopeasti pandemian aikaisista huipuista. Itse asiassa näyttää siltä, että Kreikka onnistui saamaan julkisen taloutensa hyvään tasapainoon vuonna 2019 ja pandemian jälkeinen kehitys on jatkoa tälle.
Vuoden 2018 lopussa kreikan velkasuhde oli 186 prosenttia, kun vuoden 2023 lopussa se oli “enää” 162 prosenttia. Hieno suoritus maalta, jonka taloudelliset vaikeudet horjuttivat koko Eurooppaa ja joka ei enää saanut lainaa markkinoilta viime vuosikymmenen alussa.
Suomen velkasuhde on sen sijaan jäänyt pandemian jälkeiselle tasolle tai oikeastaan hieman noussut. Varsinkin [Sanna] Marinin (sd.) hallitus osoitti piittaamattomuutta julkisen talouden tasapainosta toistuvasti rikkomalla valtiontalouden kehykset, koska ei halunnut tehdä ikäviä julkisen talouden sopeutuksia. Edellinen hallitus siis potki tölkkiä eteenpäin ja toivoi, että joku joskus tulevaisuudessa korjaa tilanteen.
Suomen istuva hallitus on aivan oikein ottanut tehtäväkseen julkisen talouden tasapainottamisen. Tehtävä on tosin sen verran mittava, ettei se oikein tahdo onnistua yhdessä vaalikaudessa. Yksittäisistä keinoista voidaan aina keskustella, ovatko ne järkeviä vai eivät, mutta sopeutuksen suunta on se olennainen asia.
Hallitus leikkaa melko kovalla kädellä esimerkiksi työttömyysturvaa. Edellinen hallitus voi katsoa itseään peiliin. Kun julkinen talous päästetään rappiolle, niin sosiaaliturva altistuu leikkauksille. Mikäli edellinen hallitus olisi ollut fiskaalisesti vastuuntuntoisempi, olisi istuvan hallituksen leikkauslista voinut olla lyhyempi ja kenties tämän mittaluokan sopeutustoimilta oltaisiin voitu välttyä.
Kreikassa ei mene vielä erityisen hyvin moneen maahan verrattuna. Työttömyys on edelleen korkealla ja keskimääräinen tulotaso on vaatimaton. Mutta viime vuosikymmenellä tehdyt vaikeat ja kovat sopeutustoimet sekä rakenteelliset uudistukset alkavat kantaa hedelmää velkasuhteen laskun ja positiivisen talouskasvun kautta. Kreikan tie on hankala tie kuljettavaksi, mutta valitettavasti oikotietä onneen ei ole.
Valitettava tosiasia on, että yli varojensa ei voi elää loputtomasti. Suomi elää tällä hetkellä yli varojensa ja se vaatii ankaraa uudistamista ja uudistumista. Toivottavasti seuraavakin hallitus, väristä riippumatta, jaksaisi vielä kantaa huolta julkisen talouden tasapainosta.
