Venäjän köyhimmät kansalaiset kärsivät eniten Ukrainaa vastaan suunnatun hyökkäyssodan aiheuttamasta inflaatiopommista, kertoo The Insider.
Vaikka virallinen kuluttajahintojen nousu on Venäjällä noin 10 prosenttia, päivittäistavaroiden hinnat ovat monin paikoin kaksinkertaistuneet. Myös palveluiden hinnat ovat nousseet rajusti. Samalla talouskasvu hidastuu, ja palkat junnaavat paikoillaan.
– Kun valtio – joka kärsii budjettialijäämästä – lisää rahan tarjontaa, inflaatiosta tulee täysin luonnollinen seuraus. Seurauksena olevaa tilannetta voidaan hallita vain asettamalla erittäin korkeat korot ja säätämällä tiukkoja luottomarkkinoiden rajoituksia. Käytännössä keskuspankki pakottaa siviilisektorin kuluttamaan vähemmän, mutta se ei voi tehdä mitään valtion kasvaville menoille, artikkelissa todetaan.
– Köyhät eivät voi enää lainata – tai jos voivat, se tapahtuu mikrolainojen kautta, joiden korot ovat erittäin korkeat. Se rajoittaa entisestään heidän ostovoimaansa.
Esimerkiksi perunoiden hinta on noussut jopa 160 prosenttia. Samansuuntaista kehitystä on nähty useissa muissa peruselintarvikkeissa, kuten kaali, sipuli, maitotuotteet ja leipä.
TsMAKP-taloustutkimuslaitoksen mukaan niin sanottu köyhien inflaatio on kivunnut jo 17 prosenttiin. Tutkimusyhtiö ROMIR:n mukaan venäläiset käyttivät huhtikuussa keskimäärin 34,6 prosenttia tuloistaan ruokaan – nousua 6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta.
Artikkelin mukaan kaikilla näillä ongelmilla on yksi perimmäinen syy: Ukrainan sota, joka on vetänyt talouden taantumaan.
Sodan päättyminen voisi tuoda helpotusta. Sotabudjetin leikkaaminen ja pakotteiden lieventäminen voisivat laskea hintoja ja elvyttää taloutta.
Näkymä rauhasta herättää kuitenkin myös huolta. Varakkaat venäläiset ovat kätkeneet rahansa talletuksiin, joilla on erittäin korkeat korot.
– Markkinoille saattaisi purkautua sodan aikana kertynyt ”rahaylimäärä”, mikä voisi synnyttää hyperinflaation.
Sotateollisuuden supistuminen lisäisi myös työttömyyttä.
