Yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin kunnianhimoisimmista hankkeista on Venäjän asevoimien tuominen tälle vuosituhannelle. Etenkin Venäjän armeijan raskas kalusto rakentuu pitkälti neuvostoaikaisille kulkuneuvoille, lentokoneille ja merialuksille, joista monet kaipaavat kipeästi modernisointia tai korvaamista.
Uudistushankkeen osana Venäjä on aloittanut useiden uusien sotalaivojen rakentamisen ja saattanut loppuun jo kylmän sodan viimeisinä päivinä hyllytettyjä sukellusvenehankkeita. Se on myös tuomassa palvelukseen täysin uuden T14 Armata -panssarivaunun sekä liudan muita panssariajoneuvoja, jotka perustuvat samaan pohjarakenteeseen. Venäjä on myös julistanut uudistavansa ydinasearsenaaliaan raskaalla kädellä.
Modernisointihankkeiden varsinaista onnistumista on kuitenkin epäilty etenkin Ukrainan kriisin alettua.
Venäjälle asetetut talouspakotteet vaikeuttavat nykyaikaisten asejärjestelmien valmistamista, koska Venäjä luottaa monien kehittyneiden komponenttien kohdalla ulkomaisiin valmistajiin. Lisäksi Venäjän uusien sota-aluksien moottorit oli tilattu Ukrainasta, eikä niitä toimiteta sodan vuoksi. Tämän takia Venäjän uusimmat sotalaivat makaavat kuivatelakalla ilman koneita.
Nyt tilanne on tunnustettu Venäjän johdossakin. Moscow Times kertoo Venäjän varapuolustusministerin Juri Borisovin todenneen torstaina presidentti Vladimir Putinille, että monet tärkeät asevoimien modernisointihankkeet laahaavat auttamattomasti aikataulusta jäljessä.
Borisovin mukaan Venäjän armeija ei ole päässyt tavoitteisiinsa muun muassa Vikhr-panssarintorjuntaoohjusten, Berijev Be-200 -lentokoneiden ja Tupolev Tu-160 -pommikoneiden asejärjestelmien valmistamisessa.
”Puolustusvoimien hankintamääräysten täyttämisen epäonnistumisen objektiivisiin syihin kuuluvat komponenttien ja materiaalien tuonnin rajoitukset”, Borisov toteaa presidentti Putinille.
Borisov syyttää tilanteesta Venäjälle asetettuja talouspakotteita. Lisäksi Borisov valittelee riittämättömiä tuotantolaitoksia ja ”useiden teknologioiden menettämistä”.
Hänen mukaansa tilanteeseen kuitenkin sopeudutaan.
Vladimir Putin korosti Borisoville, että tilanteeseen on puututtava pikaisesti.
”Jos näin ei tapahdu, on tehtävä asianmukaiset päätökset, joihin kuuluu tarvittaessa teknologiaan, organisaatioihin ja henkilöstöön liittyviä muutoksia”, presidentti toteaa.
Venäjän armeijan massiiviseen nykyaikaistamishankkeeseen on määrä käyttää noin 20 biljoonaa ruplaa eli noin 325 miljardia euroa. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja sen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2020 asti.
