Venäjän puolustusministeriön lakimuutosehdotus nostaa mobilisoitujen sotilaiden palveluksen yläikärajaa. Ylempien upseerien ja kenraalikunnan eläkeikä nousee 70 vuoteen, muiden sotilaiden 65 vuoteen. Asiasta kertovat esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Tass ja itsenäinen Insider.
Eläkeiän nosto koskee sotilaita, jotka ovat osallistuneet osittaiseen liikekannallepanoon heinäkuusta 2023 alkaen, ja jatkossa liikekannallepanon tai varsinaisen sotatilan aikana. Nosto ei siis koske esimerkiksi nyt reservissä olevia sotilaita, eikä Ukrainaan ennen heinäkuuta 2023 määrättyjä. Tämä johtuu siitä, että tuolloin Venäjä nosti asepalveluksen ikärajaa ja korotti sotilaiden eläkeikää edellisen kerran.
Rauhan aikana Venäjän asevoimien eläkeiät on venäläisen Gazetan mukaan porrastettu seuraavasti: miehistö 50 vuotta, alempi upseeristo 60 vuotta, ja kenraalikunta 65 vuotta. Gazeta huomauttaa, että eläkeiän saavuttaminen ei ole este palveluksen jatkamiselle. Sotilas voi tehdä uuden, vapaaehtoisen sopimuksen Venäjän asevoimien kanssa tultuaan eläkeikään.
Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan venäläisten miesten keskimääräinen eliniänennuste vuodelle 2024 on 67,5 vuotta. Koko väestön keskimääräinen eliniänennuste, naiset mukaan luettuna, on 72,8 vuotta. Tiedossa ei ole, milloin ennuste on tehty eikä sitä, ottaako se luotettavasti huomioon Ukrainan sodassa kuolevien ja kuolleiden miesten kuoliniän tilastollisen vaikutuksen.
Esimerkiksi Neuvostoliitossa Stalinin ajan puhdistukset ja toinen maailmansota heijastuivat eliniänodotteeseen siten, että sen kehitys pysähtyi. Asian havaitsi saksalainen Max Planck -instituutti verratessaan Venäjän, Ukrainan ja Ranskan eliniänodotteita vuodesta 1900 vuoteen 2005.
