Kyseessä ovat Suomessa pesivät yksilöt ja ne pesivät etenkin rannikkoseudulla. Isompi joukko valkoposkihanhia tullee saapumaan Suomeen noin toukokuun puolivälissä.
Tämä isompi joukko vain pysähtyy Suomessa matkatessaan pesimään arktisille alueille Barentsinmerelle. Arktisille alueille matkaavat hanhet pysähtyvät yleensä Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Isoimmat parvet on viime vuosina havaittu Pohjois-Karjalassa.
Valkoposkihanhien kanssa samaan aikaan muuttaa myös muita hanhilajeja. Metsä- ja tundrahanhia oleilee tällä hetkellä Suomessa selvästi valkoposkihanhia enemmän, mutta toukokuussa lajisuhde kääntyy.
Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen on perustettu valtakunnallinen lajivahinkokoordinaattorin virka.
Hanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet Suomessa paljon nopeammin kuin mitä valkoposkihanhikanta on kasvanut. Suurimmat vahingot ovat tulleet rehuviljelmille Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Suurimmillaan viljelijöille myönnetyt korvaukset ovat olleet Suomessa kolme miljoonaa euroa viime vuonna.
ELY-keskus tekee yhteistyötä valkoposkihanhien tuhojen minimoimiseksi muun muassa Luonnonvarakeskus Luken kanssa Hanhipelto-hankkeessa, jossa tutkitaan erilaisia karkotusmenetelmiä.
Valkoposkihanhet saattavat levittää lintuinfluenssaa
Muutamissa linnuissa, kuten kyhmyjoutsen, kanahaukka ja fasaani, on Suomessa havaittu tänä vuonna lintuinfluenssaa, mutta valkoposkihanhissa ei. Luoteis-Euroopassa valkoposkihanhissa on todettu lintuinfluenssaa, mutta tautitilanne on siellä helpottunut talvesta, kertoo Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Jos löydät kuolleen hanhen tai muun vesi- tai petolinnun, niin se on hyvä lähettää Ruokavirastoon tutkittavaksi. Jollei tutkittavaksi lähettäminen ole mahdollista, on kuolleet linnut poistettava maastosta, etteivät peto- ja haaskalinnut levitä tautia edelleen.
Linnut on haudattava tai poltettava ja niiden käsittelyssä pitää käyttää suojakäsineitä ja hengityssuojaimia.
