Muutosturvaa on toteutettu noin kahdeksan vuotta. Mallin kohderyhmää laajennettiin vakituisista työsuhteista tietyin ehdoin myös lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin vuonna 2009.
Muutosturvan avulla henkilöt ovat osallistuneet erilaisiin työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin, jotka ovat selkeästi edistäneet uuteen työhön siirtymistä. Muutosturvan laajennus lomautettuihin ja määräaikaisiin on ollut tuloksekasta ja perusteltua.
Muutosturvaan on liittynyt usein jalkautuva työskentelytapa, eli yritysten henkilöstöön asti ulottuvalla tiiviillä yritysyhteistyöllä on voitu pureutua irtisanottavien tarpeisiin yksilöllisesti.
Muutosturva ei kuitenkaan tehoa kaikkiin kohderyhmiin yhtä hyvin. Esimerkiksi ikääntyneet, vähemmän koulutetut sekä jotkin teollisuuden aloilta irtisanotut vaativat erityistä huomiota. Lisäksi työntekijän yksilölliselle ohjaukselle TE-toimistossa olisi tarvetta yhä enemmän. Työnantajat, työntekijät ja TE-toimistot tarvitsevat ajantasaista tietoa muutosturvasta.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) pitää tärkeänä muutosturvan ennakoivuuden parantamista edelleen sekä työelämän osapuolten sitoutumista rakennemuutostilanteista selviämiseen.
– Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuksia ja suosituksia. Työryhmällä on yhtymäkohtia myös yleisemmin äkillisten rakennemuutostilanteiden hallintaan. Ennakoiva alueellinen yhteistyö on avainasemassa muutostilanteiden paremmassa hallinnassa, jotta irtisanovien ja rekrytoivien yritysten tarpeet saadaan entistä paremmin kohtaa-aan, ministeri Ihalainen linjaa.
Tutkimuksen toteutti tutkimus- ja kehittämispalveluja tarjoava TK-Eval yhdessä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen kanssa.
