Myös tuhkarokko-, jäykkäkouristus- ja HPV-rokotteen kattavuudessa on joko ikäluokittaisia tai maantieteellisiä aukkoja.
Turun yliopistollisen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri, professori Jussi Mertsola sekä ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä nostavat imeväisikäisille vaarallisen hinkuyskän erityisesti sellaiseksi taudiksi, jonka torjunta täytyy pitää Suomessa edelleen korkealla tasolla.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa on ollut viime vuosina laajoja epidemioita. Suomessakin epidemia on jyllännyt vuosina 2003–2004 ja lievempänä 2011–2012.
– Rokotteella ei tällä hetkellä pystytä tuottamaan täydellistä immuniteettia väestöön, Leino toteaa Uutissuomalaiselle.
Suomalaisten lasten ja nuorten rokotuskattavuus hinkuyskää vastaan on korkea, noin 97–98 prosenttia. Ongelmana on kuitenkin se, että hinkuyskärokotteen antama suoja häviää nopeasti, jopa noin viidessä vuodessa. THL:n tänä vuonna julkaiseman Hinkuyskän torjunta Suomessa -raportin mukaan 8,5 vuoden jälkeen enää kymmenen prosenttia rokotetuista on vastustuskykyinen sairaudelle.
Hinkuyskä on erittäin tarttuva hengitysteiden infektio. Taudinkuvaan liittyvät voimakkaat yskänpuuskat ja pienillä vauvoilla hengityslama.
Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovatkin suurimmassa vaarassa sairastua hinkuyskään. Edellisen kerran Suomessa on kuollut vauva hinkuyskään vuonna 2014.
Mertsolan mukaan hinkuyskän esiintyvyys on ollut Suomessa pitkään alhaisella tasolla, mutta viime vuonna tapausten määrä yllättäen yli kaksinkertaistui edellisvuodesta 432 tapaukseen. Myös kuluvana vuonna tapauksia on ollut melko paljon, tartuntatautirekisterin mukaan kaikkiaan 192. Hinkuyskää on esiintynyt erityisesti Uudellamaalla.
Tuhkarokkoa on todettu tänä vuonna Itä-Savossa ja Pirkanmaalla. MPR- eli tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokotteen on saanut THL:n tilastojen mukaan noin 95 prosenttia suomalaislapsista. MPR-rokotuskattavuuden pitäisi olla yli 95 prosenttia, jotta tuhkarokko pysyisi poissa. Suomessa on kuitenkin alueita, joilla kattavuus jää jopa alle 90 prosentin.
Kaikki tuhkarokkoa sairastamattomat ikäluokat eivät myöskään ole saaneet MPR-rokotusta.
Vuonna 2013 aloitettujen nuorten tyttöjen HPV-rokotusten kattavuus on edelleen melko alhainen. Leinon mukaan noin 70 prosenttia nuorista tytöistä rokotetaan tällä hetkellä HPV-rokotteella, mutta rokotuskattavuudessa on suuria alueellisia eroja. Papillooma eli HPV-virus on merkittävä kohdunkaulan syövän aiheuttaja.
