Ukrainan aiempaa droonipainotteisempi sodankäynti hidastaa tehokkaasti Venäjän etenemistä, mutta se ei ainakaan toistaiseksi mahdollista ratkaisevaa läpimurtoa, arvioi Meduzan sotilasanalyytikko Dmitri Kuznets.
Ukrainan muuttuneesta taktiikasta keskusteltiin Meduzan Youtubessa julkaistulla videolla.
Kuznetsin mukaan droonien hallitsema niin sanottu tappovyöhyke on muuttanut sodankäyntiä, mutta samalla se on lukinnut rintaman asemasodan kaltaiseen pattitilanteeseen.
Taktiikan alkuperäinen tarkoitus oli häiritä etulinjan huoltoa. Sittemmin se on kehittynyt rintaman molemmin puolin alueeksi, jota droonit hallitsevat jopa 10–15 kilometrin syvyydeltä.
– Iskuja tehdään kaikkeen, mikä liikkuu, Kuznets kuvaa.
Kehitys on johtanut siihen, että rintama on käytännössä tyhjentynyt suurista joukko-osastoista. Perinteisiä hyökkäysmassoja tai yhtenäisiä puolustuslinjoja ei juuri enää ole, vaan taistelu perustuu pieniin yksiköihin, tiedusteluun ja jatkuvaan kuluttamiseen.
Kuznetsin mukaan droonitaktiikka toimii ennen kaikkea puolustuksessa. Se hidastaa hyökkäyksiä tehokkaasti, mutta samalla se vie sodan kohti pattitilannetta, jossa kumpikaan osapuoli ei kykene ratkaisevaan läpimurtoon.
Ukrainassa on Kuznetsin mukaan kehitetty myös hyökkäyksellisempiä toimintamalleja, joissa drooneja käytetään järjestelmällisesti läpimurron valmisteluun.
Ajatuksena on rakentaa laaja kohdetietokanta vihollisen droonioperaattoreista, sensoreista ja komentopaikoista sekä iskeä niihin samanaikaisesti ennen hyökkäystä. Tämän jälkeen pienet rynnäkköjoukot etenevät ja tuhoavat jäljelle jääneet solmukohdat.
Menetelmä on kuitenkin hidas ja raskas.
– Valmistelu kestää viikkoja, ja eteneminen jää yleensä noin 10 kilometriin, Kuznets arvioi.
Hänen mukaansa suurin ongelma on mittakaava. Taktiikka toimii rajatuilla alueilla, mutta sitä ei ole toistaiseksi pystytty laajentamaan operatiivisen tason läpimurtoihin.
Joukkojen keskittäminen paljastuu herkästi
Kuznetsin mukaan joukkojen keskittäminen hyökkäystä varten on nykyisin useimmiten havaittavissa. Syynä on tiedusteludroonien laaja käyttö, joka tekee rintamasta entistä läpinäkyvämmän.
– Keskitykset voidaan havaita, mutta niihin ei aina pystytä reagoimaan riittävästi, hän toteaa.
Tilannetta vaikeuttaa se, että myös tiedusteludroonit joutuvat yhä useammin hyökkäysten kohteiksi. Molemmat osapuolet käyttävät halpoja torjuntadrooneja niiden tuhoamiseen.
Ukraina nojaa reservien nopeaan siirtoon
Ukrainan toimintalogiikka perustuu Kuznetsin mukaan siihen, että reservit voidaan siirtää nopeasti kriittisiin kohtiin.
Tavoitteena ei ole estää kaikkia hyökkäyksiä, vaan pysäyttää tai hidastaa niitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä selittää myös rintaman hitaan liikkeen.
– Edistys on usein niin vähäistä, ettei sitä huomaa ilman tarkkaa karttaa, Kuznets sanoo.
Kuznetsin mukaan drooneihin perustuva kulutussota on tällä hetkellä realistisin vaihtoehto Ukrainalle. Sen tavoitteena on aiheuttaa Venäjälle niin suuria henkilöstötappioita ja logistisia ongelmia, että hyökkäys pysähtyy.
Hän kuitenkin korostaa, ettei ole varmaa, että tämä strategia yksin johtaa ratkaisuun.
– Se hidastaa etenemistä, mutta ei vielä ratkaise sotaa, Kuznets sanoo.
LUE MYÖS:
Vladimir Putin vaati salatussa kokouksessa oligarkeilta rahaa sotaan
Ukraina iski taas: Laukaansuun satama palaa