Ukrainan joukkoja Baltiaan? Kremlin suunnitelma kaatuisi uuteen liittoon

Asiantuntijan mukaan Eurooppaan voitaisiin luoda uudenlainen puolustusjärjestely ilman Ukrainan Nato-jäsenyyttä.
Naton harjoitus lähellä Suwalkin käytävää. / NATO
Naton harjoitus lähellä Suwalkin käytävää. / NATO

Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen arvioi, että Ukrainaa tarkastellaan lännessä liian usein kulueränä eikä turvallisuuden tuottajana.

Hänen mukaansa käsitys on harhaanjohtava, koska Ukraina on sotilaallisesti yksi Euroopan vahvimmista maista.

– Kyse ei ole siitä, että Venäjä olisi heikko, vaan siitä, että Ukraina on erittäin vahva, Nielsen sanoo analyysissaan.

Venäjällä on Euroopan suurin armeija, mutta Ukraina on toiseksi suurin. Maan itäosissa käydään käytännössä kahden mantereen suurimman armeijan välistä sotaa. Tämä selittää rintaman pattitilannetta paremmin kuin oletus Venäjän heikkoudesta.

Ukrainan armeija on suurempi kuin esimerkiksi Saksan, Ranskan tai Britannian asevoimat. Lisäksi sillä on laajaa taistelukokemusta ja edistyneitä toimintamalleja esimerkiksi droonisodankäynnissä.

Nielsenin mukaan Euroopan olisi nähtävä Ukraina potentiaalisena liittolaisena eikä pelkästään suojelun kohteena. Tämä erityisesti tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on epävarmaa.

Toinen keskeinen tekijä on maantiede. Ukraina sijaitsee Venäjän naapurissa ja sen pitkä maaraja siirtää mahdollisen konfliktin painopistettä itään.

Asiantuntija nostaa esiin Valko-Venäjän merkityksen. Mahdollinen Venäjän hyökkäys Baltiaan kulkisi todennäköisesti Valko-Venäjän kautta niin sanotun Suwalkin käytävän alueella Puolan ja Liettuan välillä.

Poimintoja videosisällöistämme

Ukrainan rooli liittyy siihen, että maa kattaa koko Valko-Venäjän etelärajan.

– Ukrainan liittolaisuus pakottaisi Venäjän ja Valko-Venäjän hajauttamaan joukkojaan useille suunnille, mikä heikentäisi niiden kykyä hyökätä Baltiaan, Nielsen arvioi.

Tilanne näyttäisi venäläisen sotilassuunnittelijan näkökulmasta olennaisesti vaikeammalta, jos Ukrainan kaltaisen valtion joukot olisivat mukana lännen puolella.

Tämän vuoksi keskustelua pitäisi Nielsenin mukaan siirtää pois siitä, miten Ukrainalle annetaan turvatakuita, ja kohti vastavuoroista puolustusliittoa.

Hän ei pidä Ukrainan Nato-jäsenyyttä realistisena, mutta esittää vaihtoehdoksi erillistä eurooppalaista puolustusjärjestelyä, joka käytännössä toimisi samalla logiikalla. Mallissa myös Ukraina osallistuisi muiden maiden puolustukseen esimerkiksi sijoittamalla joukkoja Baltiaan.

Kolmantena tekijänä asiantuntija mainitsee Ukrainan poliittisen tahdon.

– Ukrainalaisilla on suurempi valmius taistella Venäjää vastaan kuin kenelläkään muulla, hän sanoo.

Anders Puck Nielsenin mukaan juuri tämä tekee Ukrainasta poikkeuksellisen luotettavan liittolaisen aikana, jolloin kaikkien Nato-maiden sitoutumista ei voida pitää itsestäänselvänä.

Maan asevoimille hankitaan amerikkalaisia, eteläkorealaisia ja saksalaisia taistelupanssarivaunuja.
Tasavallan presidentin mukaan Ukrainalta löytyy parasta sotilaallista tietotaitoa.
Puolustajan on tarkoitus testata alkukesästä lentokoneesta laukaistavaa hypersoonista ballistista ohjusta, jonka kantama olisi jopa 850 kilometriä.
Mainos