Puola on noussut Euroopan vahvimmaksi panssarivoimaksi yli tuhannen modernin taistelupanssarivaunun hankinnoillaan, arvioi brittiläinen sotilasasiantuntija. Kehitys vahvistaa pelotetta Venäjää vastaan tilanteessa, jossa Eurooppa joutuu ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
The Sunin haastattelema entinen panssarirykmentin komentaja Hamish de Bretton-Gordon katsoo Puolan tehneen tietoisesti ratkaisun, jonka myötä maan asevoimille kehitetään massiiviset ja teknisesti kehittyneet panssarijoukot Venäjän uhan vuoksi.
Puolustusta vahvistetaan neljännen ja viidennen sukupolven panssarivaunujen hankinnoilla Yhdysvalloista, Etelä-Koreasta ja Saksasta. Ratkaisu perustuu sekä maantieteeseen että uhkakuvaan.
– Puolalaiset ovat aivan Venäjän vieressä ja kokevat uhkan henkilökohtaisesti. He tietävät olevansa seuraava kohde, Hamish de Bretton-Gordon sanoo.
Venäjällä on yhä runsaasti kalustoa, vaikka se on menettänyt Ukrainassa arviolta yli 5 000 panssariajoneuvoa. De Bretton-Gordonin mukaan vaunut ovat pääosin vanhempia eivätkä vastaa laadultaan lännen uusimpia malleja.
Kremlin joukot voivat jäädä pian alivoimaisiksi verrattuna Naton itäiseen sivustaan.
– Puolalla on todennäköisesti uskottavin ja voimakkain panssarijoukko Euroopan Nato-maista, brittiasiantuntija sanoo.
Keskeinen osa Puolan hankintoja ovat eteläkorealaiset K2-panssarivaunut. Niiden etuna on hinta-laatusuhde: samalla rahalla saadaan enemmän kalustoa kuin länsimaisista vaihtoehdoista.
Sodankäynti muuttui
Ukrainan sota on muuttanut käsitystä panssarien käytöstä. Venäjä on käyttänyt panssareita suurina massoina ja kärsinyt raskaita tappioita. Ukraina taas on käyttänyt niitä pienemmissä, tarkasti kohdennetuissa operaatioissa.
Uudet panssarivaunut on suunniteltava toimimaan yhdessä droonien, tykistön ja ilmavoimien kanssa. Erityisen tärkeäksi on noussut suojaus lennokkeja vastaan, sillä jopa halvat droonit ovat kyenneet tuhoamaan kalliita panssarivaunuja.
– Jos panssarivaunu pystyy toimimaan droonien kyllästämässä ympäristössä, se voi yhä iskeä voimakkaasti, de Bretton-Gordon arvioi.
Asiantuntijan mukaan kehitystä vauhdittaa myös epävarmuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan puolustukseen. Tämä on lisännyt painetta vahvistaa omaa sotilaallista kapasiteettia ja puolustusteollisuutta.
Euroopassa pyritään myös standardoimaan kalustoa. Esimerkiksi 120 millimetrin kranaattien yhteiskäyttö on yleistymässä, mikä helpottaa logistiikkaa.
De Bretton-Gordonin mukaan kokonaisuus muodostaa uskottavan pelotteen Venäjälle.
– Kun Vladimir Putin katsoo länteen, hän joutuu nyt miettimään kahdesti, hän sanoo.