Työttömyyden kasvu on hidastunut. Työttömiä ei ole epätavallisen paljon, kertoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen. Viimeisen kuuden kuukauden aikana työttömien määrä on kasvanut vähemmän kuin sitä edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Työttömiä on vähemmän kuin esimerkiksi enimmillään vuosina 2015-2016.
Muita kuin korkeakoulutettuja ei siis ole työttömänä poikkeuksellista määrää, mutta samaan aikaan korkeakoulutetuista on työttömänä ennätyksellisen moni, enemmän kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Mutta myös korkeakoulutetuilla työttömyys on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut vähemmän kuin sitä edeltäneellä puolivuotisjaksolla. Sorjosen mukaan luotettavaa tietoa korkeasti koulutettujen työttömyysasteesta ei kuitenkaan ole, koska tarkka tieto heidän työllisyydestään puuttuu.
Uusia työttömyysjaksoja alkaa vähän muilla kuin korkeakoulutetuilla, ja tästä suunnasta voi Sorjosen mukaan ennakoida myös korkeakoulutettujen työttömyyden kehitystä. Työttömyysjaksot kuitenkin venyvät ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon, mikä pitää työttömyyden korkeana. Avoimia työpaikkoja on vähän.
Työttömiä oli syyskuussa 33184 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien lisäys selittää muutoksesta 95 prosenttia ja korkeakoulutetuilla vastaava luku on 80 prosenttia.
Syyskuun lopussa työttömiä oli Uudellamaalla 106131 ja muualla Suomessa 187637. Vain Uudellamaalla työttömiä on enemmän kuin vuoden 2015 huipulla.
Sorjonen nostaa esiin, että vuoden 2019 jälkeen Uudenmaan työttömyys on kasvanut 58 prosenttia, mikä on selvästi muuta maata enemmän. (23 %).
Työttömiä korkeakoulutettuja Uudellamaalla on peräti 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 ennen koronakriisiä. Sorjonen selventää, että ero muuhun maahan johtuu erityisesti Uudenmaan ja pk-seudun elinkeinorakenteesta. Alueella on paljon asiantuntijatehtäviä, eri yritysten pääkonttoreita ja muualta Suomesta myös muutetaan parempien työllistymismahdollisuuksien toivossa seudulle.
Akavan johdon neuvonantaja Eugen Koev on tutkinut korkeasti koulutettujen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvua. Hän muistuttaa, että korkeasti koulutettujen määrä on kasvanut, mikä lisää samanaikaisesti sekä työllisten että työttömien korkeasti koulutettujen määrää.
Koev käytti tarkastelun pohjana tulorekisteriä, joka hänen mukaansa soveltuu hyvin työllisyyden kehityksen ja trendien tarkasteluun, mutta ei työllisyyden absoluuttisen suuruuden arviointiin.
– Korkeasti koulutetun työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvuero on pysynyt pienempänä kuin muilla ryhmillä, myös nykyisessä laskusuhdanteessa, Koev kertoi Akavan tilaisuudessa.
Koulutuksen merkitys ei siis ole kadonnut, vaan se tarjoaa edelleen suhteellista työttömyyssuojaa, vaikka korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kasvussa. Koulutusalalla on suuri merkitys, mutta silti lähes aina korkeasti koulutettujen suhteellinen asema on parempi kuin vähemmän koulutettujen.
Koev huomauttaa, että kun korkea koulutus ei ole harvojen etuoikeus, se ei myöskään yksin riitä takaamaan yksilölle ylivoimaista asemaa työmarkkinoilla.
Työvoimapolitiikassa ja -palveluissa pitääkin hänen mukaansa virittäytyä uuteen todellisuuteen: Yhä useampi työttömyystuen tarpeessa oleva on korkeasti koulutettu.
– Pitää huolehtia, että työttömyys ei rapauta koulutetun osaamista. Osaamista on kehitettävä läpi työuran.
