”Työnjohto ei voi ryhtyä työterveyslääkäriksi”

Korvaavan työn teettäminen on yleistynyt työelämässä, toteaa SAK:lainen Puuliitto.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Liiton mukaan kysymys on silloin siitä, että työterveyshuollosta sairauslomalle passitetulla työntekijällä teetetään osatyökykyisyyden perusteella hänen terveydentilaansa soveltuvia muita kuin niitä töitä, joista sairausloma on annettu. Työpaikkojen käytännön toiminnassa on valitettavasti tullut vastaan erittäin epäterveitä tapauksia, joita ei Puuliiton työympäristö- ja sosiaalijaoston mukaan saa päästää yleistymään.

Liiton mukaan räikein esimerkki epäterveestä toimintamallista on se, että työnjohto on ominut korvaavan työn määrittelyssä itselleen direktio-oikeuden ja marssinut työntekijän sairauslomaan oikeuttaneen työterveyshuollon lausunnon yli.

– Tällöin työntekijää on vaadittu tulemaan sairauslomalla töihin, vaikka sairauslomatodistuksessa ei ole merkintää siitä, että korvaavan työn teettäminen on mahdollista, työympäristö- ja sosiaalijaosto totesi Helsingissä pidetyssä kokouksessaan.

– Riskit ovat todella suuret, jos työnjohtajamaallikko ryhtyy puoskaroimaan lääketieteen ammattilaisen arviota potilaan työkyvystä. Entä jos sairauslomalta töihin pakotetulle työntekijälle sattuu työpaikalla tapaturma tai hänen terveydentilansa heikentyy töiden teettämisen takia? Kuka on silloin vastuullinen ja korvausvelvollinen? Pitääkö tässäkin asiassa tulla vastaan ennakkotapaus ennen kuin selvyys saadaan?

– Toisaalta tietoomme on tullut hälyttäviä esimerkkejä tilanteista, joissa työnantaja on painostanut työterveyshuoltoa sairauslomakäytäntöjen suhteen. Emme kerta kaikkiaan halua törmätä tämänkaltaisiin ongelmiin tulevaisuudessa. Kielteinen kehityssuunta on pysäytettävä alkuunsa, Puuliitto vaatii.

Liiton mukaan korvaavan työn teettämiselle on löydettävissä perusteet, kunhan pelisäännöt saadaan määriteltyä ja kaikille osapuolille selviksi. Ensimmäinen askel toimivien pelisääntöjen rakentamisessa on, että työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden kanssa yhdessä käydään työpaikkakohtaisesti kaikki työtehtävät läpi ja sopien määritellään, mitkä työt voivat olla korvaavia suhteessa muihin töihin.

– Vasta tältä pohjalta voi sairausloman antava työterveyshuolto todellisuudessa määritellä, onko korvaavan työn teettäminen missäkin vastaantulevassa sairaustapauksessa mahdollista vai ei. Tämän määrittelyn puolestaan pitää toimia ehdottomana ohjaimena sille tarjoaako työnjohto työntekijälle korvaava työtä vai toteaako se, että korvaava työ ei tule kysymykseen. Työnjohto ei voi ryhtyä työterveyslääkäriksi, Puuliitto toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)