Veronkorotukset heikentävät Suomessa talouskasvua enemmän kuin julkisten menojen leikkaukset, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta.
Valtioneuvoston tutkimustoiminnan tilaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia Suomen talouteen eri meno- ja verolajeittain. Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen tarkoitusta varten laatimaa uutta aineistoa.
Tulosten perusteella Suomen julkisen talouden sopeutusta kannattaisi talouskasvun näkökulmasta painottaa lähes kokonaan menopuolelle. Tutkijat korostavat samalla, ettei julkisen talouden tasapainottaminen voi nojata yksin leikkauksiin, vaan rinnalle tarvitaan talouskasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Tutkimusraportin laatimiseen osallistunut Helsingin yliopiston dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Tervala huomauttaa, että sopeutuksen vaikutus velkasuhteeseen voi jäädä vähäiseksi, jos samalla heikennetään talouskasvua.
– Veronkorotukset eivät ole hyvä vaihtoehto. Sopeutuksen lisäksi tarvitaan myös talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, sillä ilman niitä sopeutusohjelma ei onnistu. Suomeen pitääkin laatia ohjelma, jossa menosopeutus yhdistetään talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistaviin uudistuksiin, Tervala painottaa tiedotteessa.
Tutkijat arvioivat vaikutuksia niin sanotuilla finanssipolitiikan kertoimilla. Ne kuvaavat sitä, kuinka paljon bruttokansantuote muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa.
Tutkimuksen mukaan menokerroin on Suomessa suhteellisen suuri, mutta verokerroin vielä huomattavasti suurempi. Tutkijat arvioivat Suomen korkean veroasteen ja eurojäsenyyden osaltaan voimistavan veromuutosten vaikutuksia.
Tulokset eivät silti tarkoita, että kaikkia menoja kannattaisi leikata samalla tavalla. Julkisten investointien vähentäminen aiheuttaisi tutkimuksen mukaan merkittäviä tuotantomenetyksiä ja voisi heikentää pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Melko suuri vaikutus havaittiin myös julkisen sektorin palkkamenoissa.
Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen mukaan vähemmän haitallisia kohteita löytyy esimerkiksi julkisen sektorin välituotekäytöstä ja osasta tulonsiirtoja.
– Menopuolen eristä välituotekäyttöön sekä osaan tulonsiirroista, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat sopeutustoimet näyttävät olevan tuotannon kannalta vähemmän haitallisia kuin julkisiin investointeihin ja palkkamenoihin kohdistuvat leikkaukset, painottaa Lähdemäki tiedotteessa.
Veropuolella tutkimus varoittaa sekä kulutusverojen kiristämisestä että yhteisöveron alentamisen perumisesta. Molemmat heikentäisivät tulosten perusteella talouskasvua.
Tervalan mukaan mahdollinen verotulojen lisääminen kannattaisi verokantojen nostamisen sijasta toteuttaa ensisijaisesti veropohjaa laajentamalla, esimerkiksi verotukia ja poikkeuksia karsimalla.
Tutkimuksen johtopäätös on, ettei Suomen julkisen talouden vakauttamista pitäisi nähdä vain valintana veronkorotusten ja menoleikkausten välillä. Menosäästöjen rinnalle tarvitaan uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouden pitkän aikavälin kasvua.
LUE MYÖS:
Suomen tuloverotus nousi maailmalla puheenaiheeksi – KL: Ekonomisti oikaisee väitettä
Keskituloisen palkasta häviää 1850 euroa verokiilaan
Näkökulma: Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta