Suomi ja Yhdysvallat ovat 4. huhtikuuta 2023 lähtien olleet puolustusliitossa.
– Liittolaisuus on merkittävä asia, mutta se ei ole maiden kahdenvälisen puolustusyhteistyön päätepysäkki vaan osa vuosikymmenten jatkumoa. Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä on kehitetty aktiivisesti 1990-luvun alusta saakka, ja se on edennyt kolmen vaiheen kautta nykyiseen neljänteen vaiheeseen, sotilaalliseen liittoutumiseen, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa.
Finnish Foreign Policy Paper avaa Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön kehitystä kylmän sodan jälkeen neljän eri vaiheen – 1) käynnistymisen 2) kumppanuuden 3) asemoitumisen ja puolustuskumppanuuden sekä 4) liittolaisuuden – kautta.
Aikanaan vuoden 1992 Hornet-hävittäjien hankinta oli lähtölaukaus maiden kahdenvälisen puolustusyhteistyösuhteen käynnistymiselle (1992-1998).
Yhteistyön alkua seurasi kumppanuusvaihe (1999-2013), jonka puitteissa materiaali- ja kriisinhallintayhteistyö loivat perustan syvällisemmälle yhteistyölle.
Kolmas – asemoitumis- ja puolustuskumppanuusvaihe (2014-2021) – kasvatti voimakkaasti Suomen sotilasstrategista merkitystä Naton ja Yhdysvaltojen silmissä. Harjoitusyhteistyön ja turvallisuuspoliittisen dialogin seurauksena maat kehittivät yhdessä ”kollektiivista itsepuolustustaan”.
– Kolmanteen vaiheeseen siirtyminen olikin mahdollista muuttuneen turvallisuuspoliittisen kontekstin, aiemmin tehtyjen puolustusyhteistyöhön liittyvien ratkaisujen ja molemminpuolisen, kansallisia intressejä reflektoivan poliittisen tahtotilan vuoksi, Finnish Foreign Policy Paperin kirjoittaneet tutkijat kertovat.
Yhteistyön neljäs vaihe – liittolaisuus (2022-2023) – lisää mahdollisuuksia aiempaa syvemmän kahdenvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
– Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä ei kuitenkaan korvaa kahdenvälisen suhteen tärkeyttä eikä puolustussuhteita Washingtoniin voi ulkoistaa Naton rakenteisiin. Tulevaisuuden suuntana on todennäköisesti Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustuskumppanuuden laajeneminen eri aloja yhdistäväksi strategiseksi turvallisuusyhteistyöksi.
USA:n keskeinen rooli
Tutkijat muistuttavat, että Yhdysvalloilla on yli seitsemän vuosikymmenen ajan ollut keskeinen rooli Euroopan turvallisuuden ja pelotteen rakentamisessa.
– Erityisesti turvallisuusympäristön kiristyttyä Georgian sodan ja Krimin valtauksen välisenä aikana vuosina 2008–2014 Washingtonin tavoitteeksi muotoutui Euroopan maiden puolustuskyvyn parantaminen myös Nato-rakenteiden ulkopuolella. Tällainen pragmatismi mahdollisti nopeammat toimet esimerkiksi harjoitustoiminnan, kahdenvälisen yhteistyön ja entistä kehittyneempien asejärjestelmien hankintojen saroilla.
– Tätä taustaa vasten Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on syventynyt erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuosien 2017 ja 2021 valtioneuvoston puolustusselonteoissa Yhdysvallat mainitaan yhtenä Suomen keskeisimmistä kumppanimaista, jolla on sekä kyvykkyyksiä että intressejä edistää Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuutta. Täten maiden intressit ovat jo vuosia kohdanneet puolustusyhteistyön syventämisen saralla.
Heidän mukaansa muuttuneessa turvallisuusympäristössä, etenkin vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen, Suomi on tavoitellut kattavampaa puolustusyhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
– Se on pyrkinyt parantamaan turvallisuustilannettaan luomalla ja vahvistamalla monenvälisten ja kahdenvälisten suhteiden verkostoa. Suhde Yhdysvaltoihin on ollut kuitenkin erityinen, sillä se pohjautuu vuosikymmenten aikana rakennettuun puolustusyhteistyöhön maiden välillä.
Tutkijat kertovat, kuinka Neuvostoliiton romahdusta seuranneet Euroopan turvallisuustilanteen muutokset avasivat Suomelle uusia mahdollisuuksia kehittää aiempaa vapaammin suhteita Yhdysvaltoihin erityisesti sotilaallisen yhteensopivuuden ja puolustusmateriaaliyhteistyön osalta.
– Materiaaliyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on muodostanut pohjan maiden kahdenväliselle puolustusyhteistyölle ja mahdollistanut sen laajentumisen kaikkien puolustushaarojen väliseksi. Tämän lisäksi Yhdysvalloista on tullut kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Suomelle puolustuspoliittisesti tärkeä kumppani, joka on mahdollistanut Suomen sotilaallisten suorituskykyjen merkittävän parantamisen.
Pohjoismaiden ja Baltian puolustus
Tutkijoiden mukaan Ukrainan sodan ja Venäjän lisääntyneen sotilaallisen toiminnan seurauksena Suomen geostrateginen asema Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuudessa on kasvanut myös Yhdysvaltojen Eurooppaa koskevien turvallisuussitoumusten näkökulmasta.
– Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä ja sen myötä tapahtuva aiempaa perusteellisempi Pohjoisen Euroopan yhteisen puolustuksen suunnittelu ja harjoittelu luovat edellytyksiä kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiseksi entisestään.
– Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on muuttuneessa turvallisuusympäristössä kehittynyt kumppanuuden kautta liittolaisuudeksi, jolla varsinkin Yhdysvaltojen näkökulmasta pyritään vahvistamaan Pohjoismaiden ja Baltian alueiden puolustuskykyä.
He katsovat, että käytännössä Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on edennyt materiaaliyhteistyöstä lisääntyneeseen korkean tason puolustuspoliittiseen vuoropuheluun sekä Suomen lähialueita koskevaan yhteiseen harjoitustoimintaan.
– Kumppanuuksilla ja liittolaisuuksilla on edelleen tärkeä merkitys Yhdysvalloille osana maan globaalin vaikutusvallan ylläpitoa. Vaikka Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittama hyökkäyssota vahvistanee Yhdysvaltojen sitoutumista Eurooppaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, maan strategiassa – ja suurstrategisessa keskustelussa laajemminkin – painottuu erityisesti kamppailu Kiinan kanssa.
Tutkijoiden mukaan Suomi on todellisuudessa päättänyt merkittävästi syventää turvallisuuspoliittista ja puolustussuhdetta Yhdysvaltojen kanssa ajanjaksona, jolloin Yhdysvaltojen pitkän ajan sitoutuminen koko Euroopan puolustukseen kyseenalaistetaan joidenkin Yhdysvaltojen kansalaisten ja poliitikkojen toimesta vahvemmin kuin pitkään aikaan.
Erityisesti Kiinan vaikutusvallan patoaminen on yhä enemmän Yhdysvaltojen suurstrategisen huomion kohteena.
– Tällöin myös Suomi joutuu pitkässä juoksussa huomioimaan oman turvallisuuspolitiikkansa näkökulmasta erilaisia strategisia ulottuvuuksia ja odotuksia, joita Yhdysvaltojen tuen sekä sitoutumisten jatkumiseen sisältyy. Suomella voikin olla edessään niin kahdenvälisesti kuin EU:n tasolla tilanteita, jossa suurvaltojen välinen kilpailu vaikuttaa yhä suoremmin sen suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa eri politiikanaloja yhdistävällä tavalla.
Tutkijoiden mukaan suurvaltakilpailu luo sekä uusia mahdollisuuksia että odotuksia Euroopan maille.
– Todennäköistä onkin, että myös Suomen ja Yhdysvaltojen välille on kehittymässä laajempaa turvallisuusyhteistyötä, jossa perinteisten alueellisten puolustuskysymysten ohelle on tulossa niin kaupallisia kuin teknologisia teemoja. Suomessa on ymmärrettävä, millaisia painotuksia Yhdysvallat kansalliselle turvallisuudelleen asettaa ja miten ne ovat yhteensovitettavissa maan omien tavoitteiden kanssa.
Yhteistyö USA:n kanssa hyödyllistä
Tutkijat korostavat, että Suomea ja Yhdysvaltoja yhdistää jatkossakin pyrkimys sotilaalliseen vakauteen Pohjois-Euroopassa tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen alueelliset intressit kytkeytyvät Suomen puolustuspolitiikkaan ja päinvastoin.
– Tällöin Suomen kannattaa jatkossakin pyrkiä Naton ohella omien valintojensa myötä sitouttamaan Yhdysvaltoja lähialueidensa turvallisuuteen.
Suomen on tärkeä seurata, miten Yhdysvaltojen uudet painotukset vaikuttavat transatlanttiseen suhteeseen. On tärkeää ymmärtää seikkoja, jotka tekevät Suomesta mielenkiintoisen kumppanin Yhdysvaltojen silmissä myös jatkossa.
Puolustusyhteistyön harjoittaminen Yhdysvaltojen kanssa on ollut Suomen turvallisuudelle hyödyllistä ja tällöin sitä on perustelua kehittää edelleen paitsi Naton puitteissa myös kahdenvälisesti.
– Tämä edellyttää suhteen rakentamista aikaisemmille vahvuuksille sekä uusien haasteiden ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistamista.
