Verkkouutiset

Jotkut heräävät työuransa aikana huomaamaan, että haluavat vaihtaa tehtäviä, alaa tai ammattia. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Näistä merkeistä tiedät, että on aika vaihtaa työpaikkaa

Asiantuntijan mukaan on hyvä tunnistaa, mistä oma motivaation puute johtuu.
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä
Ville Mäkilä on Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuntuuko nykyinen työsi tylsältä? Koetko, että työtehtäväsi ei enää vastaa osaamistasoasi? Työ tuntuu turhalta ja kesken työpäivän vilkuilet kelloa vain odottaaksesi, että työvuorosi päättyy. Ajankuluksesi saatat tehdä työkoneella jotain ihan muuta kuin työasioita.

Nämä merkit voivat viitata siihen, että sinun on aika vaihtaa työpaikkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Telma Rivinojan mukaan työuran aikana monille tulee eteen tienhaaroja, joissa entinen työ ei syystä tai toisesta jatku ennallaan. Osa muutoksista voi olla henkilökohtaisia tai omasta elämäntilanteesta kumpuavia. Jotkut heräävät työuransa aikana huomaamaan, että haluavat vaihtaa tehtäviä, alaa tai ammattia.

– Joskus muuttunut työkyky edellyttää muutoksia työhön. Muutokset voivat olla myös ulkoapäin tulevia, esimerkiksi organisaatiomuutoksista johtuvia, Rivinoja kertoo Verkkouutisille.

Hänen mukaansa mielekäs, omia odotuksia ja kykyjä vastaava ja sopivan haasteellinen työ tukee työkykyä.

– Jos työssä kokee säännöllisesti ja/tai pitkäjaksoisesti tylsistymisen tunnetta tai motivaation laskua, on se merkki siitä, että jotain muutosta työhön tarvitaan.

Rivinojan mukaan on tärkeää tunnistaa, mistä työssä tylsistyminen tai motivaation puute johtuu: onko syynä työn sisältö, työn järjestelyt, jokin työpaikkaan liittyvä tekijä tai omien kiinnostustenkohteiden, arvojen tai elämäntilanteen muutos.

– Jos syy ei liity työpaikkaan tai johda toiveisiin alan vaihdosta, ei työpaikan vaihtaminen välttämättä ole ainoa ratkaisu.

Muutostarpeista voi Rivinojan mukaan viestiä kokemus työssä tylsistymisestä. Työssä tylsistyminen on alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.

– Ohimenevänä, hetkellisenä tilana työssä tylsistyminen ei ole vaarallista, vaan voi jopa ruokkia luovuutta. Jos tylsistyminen jatkuu päivä-, viikko- ja kuukausikaupalla, on tarve pysähtyä ja puuttua asiaan. Työssä tylsistyminen on stressaava ja rasittava kokemus.

Aiemmissa tutkimuksissa työssä tylsistyminen on usein yhdistetty tilanteeseen, jossa työssä ei ole tarpeeksi haasteita tai töitä on liian vähän.

Uusin tutkimus (Lotta Harju, Piia Seppälä ja Jari Hakanen, Työterveyslaitos ja Emlyon Business School 2023) kuitenkin valottaa, että työssä tylsistymisen taustalla merkittävässä roolissa voivat olla lisäksi työn kuormittavat estevaatimukset kuten esimerkiksi turhaksi koettu organisaation byrokratia ja työroolin epäselvyydet, jotka usein löytyvät myös työuupumuksen taustalta.

– Työssä tylsistyminen on tulos tilanteessa, jossa työntekijä ei syystä tai toisesta pääse suorittamaan mielekkäitä työtehtäviä tyydyttävällä tavalla. Tämä voi johtaa lisäksi siihen, että työ ei tunnu merkitykselliseltä ja tärkeältä. Merkityksettömyyden tunne on hedelmällistä maaperää työssä tylsistymisen kokemukselle.

Työn merkityksellisyydellä on Rivinojan mukaan myönteisiä vaikutuksia yksilölle ja organisaatiolle.

– Sen on esimerkiksi todettu lisäävän työmotivaatiota, työhön sitoutumista sekä parantavan työhyvinvointia. Hyvinvoiva, motivoitunut työntekijä on aloitteellinen työssään, tuottava, hyvä työkaveri ja sitoutunut työpaikkaansa ja edistämään sen tavoitteita.

Sillä, miten työssä pitkäkestoisesti voi, on tärkeitä seurauksia ihmiselle itselleen, hänen yksityiselämänsä laadulle sekä hänen työlleen ja työnantajalleen.

– Esimerkiksi työn imu vaikuttaa myönteisesti pitkälläkin aikavälillä mielenterveyteen. Näiden myönteisten seurausten vuoksi työhyvinvointia on tärkeää edistää.

Työhönsä kyllästynyt työntekijä saattaa käyttää työaikaansa johonkin aivan muuhun kuin työntekoon. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Huonosti voiva työntekijä aiheuttaa haittaa koko yhteisölle

Työntekijät, jotka kokevat panostavansa työhön enemmän kuin mitä he siitä tuloksena saavat (palkan lisäksi muina palkkioina, kuten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina), suhtautuvat Rivinojan mukaan työhönsä kielteisemmin sekä arvioivat mielenterveytensä ja hyvinvointinsa muita huonommiksi.

– Työssä koettu tylsistyminen johtaa irtisanoutumisaikeisiin eli työntekijät eivät ole sitoutuneita työpaikkaansa. Toistuva työssä tylsistyminen aiheuttaa epämukavuuden, ahdingon ja stressin tunteita. Lisäksi työssä tylsistyminen heikentää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia.

Joillakin työntekijöillä toistuva työssä tylsistyminen lisää väsymystä. Väsymys voi kasvaa, kun tylsistymisen kokemusta jäädään märehtimään tunnetasolla. Joissain tapauksissa työssä tylsistyminen voi myös kehittyä väsymyksen seurauksena, kun työntekijä kadottaa tunteen työnsä merkityksellisyydestä ja tarkoituksesta.

Työpaikalla työssä tylsistyminen voi näkyä monenlaisena haitallisena työkäyttäytymisenä.

– Tylsistyminen voi näkyä esimerkiksi valittamisena, tehottomuutena tai työajan tehottomana käyttämisenä ja työajan lyhentämisenä sääntöjen vastaisesti.

Yksi työssä tylsistyneen selviytymiskeino on kuluttaa työaikaa henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Tästä Rivinoja mainitsee esimerkkinä työhön liittymättömän netin selailun.

– Lisäksi työssään tylsistynyt pyrkii ottamaan työhönsä henkistä etäisyyttä, mikä voi näkyä sallittua pidempien taukojen säännöllisenä pitämisenä. Tällaisen käytöksen todistaminen ja salliminen työpaikalla voi heikentää työyhteisön muiden jäsenten työmotivaatiota ja sitä kautta heidän työhyvinvointiaan.

Täsmällistä tietoa työhönsä tylsistyvien määrästä ei ole. Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin yhteisessä tutkimuksessa (Harju, Seppälä ja Hakanen, 2023) ovat tutkineet työhönsä tylsistyneiden ja työuupuvien määrää sekä suomalaisia että brittiläisiä työntekijöitä kattaneissa tutkimuksissaan.

Näiden tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia tutkituista arvioi olevansa ainakin jossain määrin sekä tylsistyneitä että uupuneita työssään. Rivinoja muistuttaa, että tulosta ei voi yleistää koskemaan laajempaa joukkoa.

– Tulos kuitenkin osoittaa, että huomattava osuus työntekijöistä kokee uupumuksen lisäksi säännöllisesti tylsistymistä työssään. Tylsistyminen näytti olevan tutkimuksessa myös varsin pysyvä tila, mikä voi kuvata sitä, että tylsistyneellä ei ole energiaa tai mahdollisuuksia tehdä tarvittavia muutoksia työhönsä tai työssä on asioita, jotka toistuvasti tylsistyttävät.

Työpaikoilla kannattaa panostaa ennaltaehkäisyyn

Työpaikat voivat pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että heidän työntekijänsä pysyisivät motivoituneita työtehtäviinsä.

Rivinojan mukaan työntekijöiden hyvinvoinnin ja motivoitumisen kannalta tulisi varmistaa, että työssä on runsaasti innostavia ja energisoivia voimavaroja ja vain kohtuullinen määrä kuormittavia työn vaatimuksia.

Rivinojan mukaan työhyvinvoinnin kannalta hyväksi on sopiva, hallittava määrä innostavia haasteita.

– Jos haasteita on liikaa, niiden innostava vaikutus katoaa ja ne muuttuvat uuvuttaviksi.

Työpaikalla on tärkeää ymmärtää, että innostavien haasteiden lisääminen on yksi tapa ehkäistä työssä tylsistymistä, mutta haasteiden täytyy pysyä kohtuullisina ja niiden täytyy olla kyseistä työntekijää motivoivia.

Esimerkiksi tästä Rivinoja mainitsee kasvavan vastuun ja työn sopivan vaikeustason.

– Lisäksi se ei ole yksinään riittävä keino, vaan pitäisi pystyä vähentämään kuormittaviksi koettuja vaatimuksia. Samaan aikaan on tärkeää varmistaa, että työntekijöillä on riittävät resurssit ja voimavarat sekä haasteista että vaatimuksista selviämiseen.

Työpaikkojen kannattaa panostaa siihen, että työntekijät pysyisivät motivoituneina työtehtäviinsä. PIXABAY
Työn tuunaaminen ehkäisee tylsistymistä

Työtään tuunaamalla eli omaa työtään aktiivisesti muokkaamalla työntekijät voivat oma-aloitteisesti kasvattaa työnsä voimavaroja, lisätä mielekkäitä haasteita ja vähentää kuormittavia vaatimuksia.

– Työn tuunaamisen tiedetään olevan yhteydessä muun muassa parempaan työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, työssä suoriutumiseen sekä työn merkityksellisyyteen ja toisaalta vähäisempään työuupumusoireiluun ja työpaikan vaihtoaikeisiin. Työtä tuunaamalla työntekijä voi ennaltaehkäistä työssä tylsistymistä.

Rivinojan mukaan työpaikalla kannattaakin tukea työntekijöiden oma-aloitteista työn tuunaamista.

– Työpaikalla voidaan tarjota opastusta ja valmennusta työn tuunaamiseen sekä kannustaa siihen. On tärkeää huomata, että työssään jo tylsistyneillä ei välttämättä ole energiaa ja kykyä aloitteellisesti muokata työtään, vaan voidaan tarvita esihenkilöiden ja johdon tukea, opastusta ja valtuutusta työn tuunaamisen tukemiseksi.

Rivinojan mukaan työn tuunaamisen lisäksi on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat työssä itseä motivoivat ja mikä työstä tekee mielekästä ja innostavaa.

– Näiden asioiden eli työn voimavarojen ja innostavien haasteiden lisääminen työtä tuunaamalla ehkäisee työhön tylsistymistä.

Yksi keskeinen työn tuunaamistapa konkreettisten tekojen rinnalla on Rivinojan mukaan oman ajattelun tuunaaminen.

– Esimerkiksi työn merkityksellisyyden tunteen ylläpitämiseen voi auttaa, että työntekijä pysähtyy miettimään, mikä tekee juuri hänen työstään merkityksellistä. Työn merkityksellisyyttä voi pohtia omalta kannalta, työyhteisön ja työpaikan näkökulmasta sekä asiakkaiden tai laajemmin yhteiskunnan kannalta.

Ajattelun tuunaaminen voi auttaa myös jaksamaan työn kuormittavia vaatimuksia.

– Aina tylsältä tuntuvista työtehtävistä ei ole mahdollista päästä kokonaan eroon. Silloin täytyy tuunata ajattelua ja muokata omaa suhtautumistaan tylsältä tuntuvaan työtehtävään. Löytyisikö siitä ajattelutapaa tuunaamalla jokin merkitys?, Rivinoja kehottaa pohtimaan.

Työn kuormittavia vaatimuksia on yleensä hidasta ja vaivalloista pyrkiä vähentämään yksin tuunaamalla. Siksi niitä onkin Rivinojan mukaan tärkeää tuoda esiin työpaikalla niille henkilöille ja tahoille, jotka voivat vaikuttaa tai päättää niistä.

LUE MYÖS:
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin
Tämä virhe voi pudottaa sinut työelämän kelkasta
Saitko palkankorotuksen? Näin paljon siitä menee veroihin
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)