Turkki on käyttänyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia välineenä tuodakseen esiin viimeisen kymmenen vuoden aikana keskeisiksi kokemiaan epäkohtia, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi tuoreessa instituution julkaisussa.
Lisäksi Turkki on hyödyntänyt asemaansa varmistaakseen itselleen pelivaraa voimannäytölle Lähi-idässä ja painostaakseen Yhdysvaltoja.
Kesäkuussa 2022 Turkki kääntyi kannattamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä maiden allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjan. Pian kävi kuitenkin ilmi, että mailla oli eri näkemyksiä siitä, mistä asiakirjassa oli tosiasiassa sovittu. Nyt Turkki uhkaa uudelleen viivyttää kahden Pohjoismaan Nato-jäsenyyshakemuksia.
– Turkin varauksellinen suhtautuminen tulee nähdä osana sen määrätietoista pyrkimystä kohti strategista autonomiaa, entistä suurempaa liikkumavaraa ja ideologista irtautumista lännestä, Alaranta toteaa instituutin tiedotteessa.
Koska Turkin strategiset intressit ovat yhä enemmän eriytyneet muun liittouman intresseistä, Turkki tulee Alarannan mukaan todennäköisesti olemaan entistä pysyvämmin oppositioasemassa Nato-liittouman sisällä.
