Edellinen hallitus päätti viime vuoden joulukuussa, että Suomi helpottaa Välimeren alueen EU-maiden vastaanottojärjestelmien tilannetta ja ottaa vastaan enintään 175 näistä maista siirrettävää turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomi on nyt vastaanottanut viimeiset turvapaikanhakijoiden siirrot Välimereltä.
Toukokuusta 2023 lähtien Suomeen on siirretty yhteensä 175 turvapaikanhakijaa. Heistä 55 siirrettiin Kyprokselta, lisäksi Kreikasta, Italiasta, Maltalta ja Espanjasta siirrettiin kaikista 30 turvapaikanhakijaa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan siirrettävien hakijoiden on täytynyt olla todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa. Etusijalla siirroissa ovat olleet haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat, kuten ilman huoltajaa olevat alaikäiset, yksinhuoltajaperheet, sairaat ja vammaiset.
Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista 30 prosenttia on Afganistanin kansalaisia, 22 prosenttia Syyrian kansalaisia, 15 prosenttia Somalian kansalaisia ja loput edustavat kymmentä eri kansalaisuutta.
Heistä 59 prosenttia on miehiä ja 41 prosenttia naisia. Iältään 30 prosenttia on 0–13-vuotiaita, kuusi prosenttia on 14–17-vuotiaita, 51 prosenttia on 18–35-vuotiaita, 12 prosenttia on 35–65-vuotiaita ja yksi prosentti yli 65-vuotiaita.
Noin puolet turvapaikanhakijoista tulivat perheenä Suomeen ja noin puolet yksin.
Turvapaikkahakemukset käsitellään yksilöllisesti
Maahanmuuttovirasto käsittelee siirrettyjen turvapaikanhakijoiden hakemukset yksilöllisesti, aivan kuten kaikki muutkin turvapaikkahakemukset.
– Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on tehty tänä vuonna Suomessa yli 4 000 eli Välimereltä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden osuus on tästä määrästä alle viisi prosenttia. Välimereltä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä ei ole priorisoitu muutoin, kuin esimerkiksi alaikäisten ja sairaiden hakemusten osalta, kertoo tulosalueen johtaja Mikko Montin turvapaikkayksiköstä.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen vasta yksittäisiin Välimereltä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden hakemuksiin. Suurin osa päätöksistä on ollut myönteisiä, ja muutama päätös kielteisiä.
