Euroopan unionin sääntely oli joskus trendi. Nyt se on uusi kirosana. Aiemmin muiden uskottiin seuraavan sääntelyssä EU:n esimerkkiä, mutta nyt näyttää siltä, että se on sääntelemässä kilpailukykynsä hengiltä.
Aalto-yliopiston tuotantotalouden vanhemman tutkijatohtori Timo Seppälän mukaan unionin sääntely ei osu maaliinsa ja on mennyt alueille, joille se ei kuulu. Hän ei kuitenkaan usko, että EU voi itselleen mitään, jolloin sääntelystä ei päästä eroon.
– EU:n lainsäätäjiltä on hävinnyt reaalimaailman käsitys siitä, mitä uusilta teknologioilta ja yrityksiltä vaaditaan. Kaikki EU:n viimeaikoina säätämät lait ovat ylimitoitettuja. EU:n suurin ongelma on se, että lait kohdistuvat väärin. Emme pysty vieläkään säätelyn avulla säätelemään digijättien toimintaa, Seppälä sanoo Verkkouutisille.
– Sääntelyn tarkoituksena on alun perin ollut säädellä digijättejä. Sääntelyn ei kuitenkaan kohdistu niihin, vaan tällä hetkellä tilanne on se, että sellaiset yritykset, joita lakien ei pitäisi edes koskea, kärsivät siitä.
Timo Seppälä on samoilla linjoilla sääntelyä kohtaan esitetyn arvostelun kanssa. Hän on huolissaan sen vaikutuksesta Euroopan unionin kilpailukyvylle.
Aiemmin puhuttiin Bryssel-efektistä. Uskottiin, että muu maailma seuraisi EU:ta perässä ja alkaisi toimia sen tavoin. Seppälän mukaan muu maailma meni ohitse, kun unioni katseli ikkunasta maisemia.
– EU on unohtanut sääntelyn alkuperäisen tehtävän. Sääntelyn tarkoituksena on ollut suojella kuluttajaa, mikä on tavoitteena tarpeellinen, Seppälä sanoo.
Hintalappua menetetyille rahoille Seppälä ei osaa sanoa.
– Mutta yrityksiltä menee resursseja hukkaan, ne joutuvat palkkaamaan erikseen työntekijöitä, jotta ne pystyvät vastaamaan EU:n sääntelyyn. Se on tuottamatonta työtä, Seppälä sanoo.
– EU peruutti juuri tekoälyn säätelyssä. Mielestäni se on hyvä esimerkki pieleen menneestä sääntelystä ja pitäisi vetää kokonaan pois. Se aiheuttaa yrityksille enemmän ongelmia kuin aiheuttaa minkäännäköistä kilpailuetua.
Sääntelystä ei kannata luopua kokonaan
Timo Seppälän mukaan unionin lainsäädäntö iskee aloille, joiden ei siitä tulisi kärsiä.
– Meidän pitäisi käydä keskustelua siitä, mikä komission rooli on. Mielestäni komissio pitäisi saada takaisin omiin housuihinsa eikä keksiä keisarille koko ajan uusia vaatteita. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että EU yrittää ottaa valtaa itselleen valtioilta.
Vaikka sääntelyä pitäisi purkaa, niin sille on edelleen paikkansa.
– Mielestäni sääntelystä ei kuitenkaan pidä kokonaan luopua. Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä arvioida sitä, että mihin kaikkeen hän antaa datansa ja tietonsa käyttöön, ja mihin niitä käytetään. Emme ymmärrä apteekissakaan asioidessamme, mihin jokin lääke vaikuttaa vaan joku muu tietää sen puolestamme, Seppälä sanoo.
– On hyvä, että kuluttajia ja kansalaisia suojellaan isoilta toimijoilta, jotta he eivät joudu väärinkäytöksen uhriksi. Se on edelleen iso ongelma.
