Suomessa kasvaa noin 50 myrkyllistä sienilajia, joista viisi voi jo pienellä määrällä aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytyksen. Nämä ovat valkokärpässieni, kavalakärpäsieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja korvasieni.
Vakava myrkytystilanne voi syntyä siten, että myrkkysientä luullaan ruokasieneksi, ja siitä valmistetaan ateria. Esimerkiksi myrkkynääpikkä voi sekoittua koivunkantosieneen ja kavalakärpässieni vihertävään haperoon. Haperoiden jalka on kuitenkin lohkeileva, eikä niillä ole jalassaan rengasta tai tuppea. Voit tutustua tämän linkin takaa myrkkysienten kuviin ja tuntomerkkeihin Myrkytystietokeskuksen sivustolla.
Ylilääkäri Tuomas Lilius Myrkytystietokeskuksesta vastasi Verkkouutisten myrkkysieniä koskeviin kysymyksiin.
Miten tulee toimia, jos on syönyt vahingossa myrkkysientä?
Poista mahdolliset sienenpalat suusta ja huuhtele suu vedellä. Älä okseta.
Soita heti Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111, vaikka oireita ei vielä olisi. Selvitä mahdollisuuksien mukaan syöty sieni, määrä, valmistustapa, syömisaika, syöjien määrä ja oireet. Ota sienestä ja kasvupaikasta valokuvia sekä säilytä jäljelle jääneet sienet tai tähteet mahdollista tarkempaa tunnistamista varten.
Lääkehiiltä annetaan vain Myrkytystietokeskuksen tai terveydenhuollon ohjeen mukaan. Jos henkilöllä on tajuttomuutta, kouristelua, hengitysvaikeutta tai muu henkeä uhkaava oire, soita 112.
Millaisia oireita myrkkysienet aiheuttavat tyypillisesti?
Yleisimmät ensioireet ovat pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Oirekuva riippuu kuitenkin sienestä. Punakärpässieni voi aiheuttaa sekavuutta, levottomuutta, uneliaisuutta ja joskus kouristuksia. Muskariinia sisältävät sienet voivat aiheuttaa runsasta hikoilua ja syljeneritystä, kyynelehtimistä, vatsaoireita ja sydämen sykkeen hidastumista.
Amatoksiineja sisältävät valko- ja kavalakärpässieni sekä myrkkynääpikkä aiheuttavat ensin rajut vatsaoireet ja voivat tämän jälkeen vaurioittaa maksaa ja munuaisia. Suippumyrkkyseitikki voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.
Raaka tai puutteellisesti käsitelty korvasieni voi aiheuttaa vatsaoireita sekä vakavassa tapauksessa maksa- ja keskushermostovaurion.
Kuinka kauan oireiden ilmenemiseen voi kulua?
Viive vaihtelee minuuteista jopa kahteen viikkoon. Monien ruoansulatuskanavaa ärsyttävien sienten aiheuttamat oireet alkavat jo muutaman tunnin kuluessa. Punakärpässienen keskushermosto-oireiden alkamisajankohta ajoittuu tavallisesti noin puolesta tunnista muutamaan tuntiin.
Amatoksiinisienten oireet alkavat tyypillisesti vasta 6–24 tunnin kuluttua; pitkä oireeton vaihe ei siis sulje pois vakavaa myrkytystä.
Suippumyrkkyseitikin oireet voivat alkaa 12 tunnin ja 14 vuorokauden välillä, tavallisimmin vasta noin kolmen vuorokauden kuluttua. Siksi oireiden syntymisen odottaminen ennen yhteydenottoa voi olla vaarallista.
Miten suurista määristä yleensä puhutaan vakavissa myrkytystapauksissa?
Vakavissa tapauksissa kyse on tavallisesti myrkyllisen sienen syömisestä ateriana, ei pelkästä maistamisesta. Turvallista yleistä kappale- tai grammamäärää ei kuitenkaan voida antaa, sillä myrkkypitoisuus vaihtelee lajin, yksilön ja kasvuolosuhteiden mukaan. Myös syöjän koko sekä perussairaudet vaikuttavat riskiin.
Jo yksi kokonainen valkokärpässieni voi aiheuttaa aikuiselle hengenvaarallisen myrkytyksen, ja lapselle vaarallinen määrä voi olla tätä pienempi. Myös usean pienen myrkkynääpikän syöminen voi olla vakavaa. Siksi vähäiseltäkin vaikuttava määrä edellyttää välitöntä riskiarviota, jos vaarallista lajia ei voida sulkea pois.
Miten myrkytyksiä voi välttää parhaiten?
Helpoin tapa sienimyrkytysten ehkäisemiseksi on se, ettei kerää eikä ainakaan syö sellaisia sieniä, joita ei tunne. Jos epäilee sienimyrkytystä, kannattaa miettiä, miten pitäisi toimia tai onko ylipäätään syytä huoleen. Aina voi myös soittaa Myrkytystietokeskukseen ja kysyä neuvoa.
Myrkytyspuheluissa tehtävässä riskiarviossa suljetaan pois vaaralliset vakavan myrkytyksen aiheuttavat sienet ja arvioidaan, voidaanko tilannetta ja oireita seurata kotona vai tarvitaanko päivystyksellistä lääkärikäyntiä.
Mitkä sienet korostuvat Myrkytystietokeskukseen tulevissa puheluissa?
Myrkytystietokeskuksen myrkytyspuheluissa vuonna 2025 yli puolet sieniin liittyneistä myrkytyspuheluista koski tuntematonta sientä. Tunnistetuista lajeista korostuivat punakärpässieni ja korvasieni.
Vakavan myrkytyksen mahdollisuuden vuoksi huomiota kiinnitetään erityisesti valkokärpässieneen, kavalakärpässieneen, myrkkynääpikkään ja suippumyrkkyseitikkiin. Puheluissa nousivat esiin myös vatsaoireita aiheuttavat tai muuten ongelmalliset sienet, kuten punikkitatit ja väärin käsitellyt ruokasienet.
Paljonko Myrkytystietokeskuksen tietoon tulee tapauksia vuosittain?
Myrkytystietokeskus tilastoi puhelut, mutta ei kaikkia Suomessa diagnosoituja sienimyrkytyksiä. Sieniin liittyviä myrkytyspuheluja on tyypillisesti noin 400–900 vuodessa riippuen kyseisen vuoden sienisadosta.
Vuonna 2025 puheluita oli 675; noin kolmasosassa soittaja ilmoitti oireita, mutta oire ei vielä osoita, että kyseessä olisi myrkkysienen aiheuttama myrkytys. Vuosittain Suomessa todetaan vain yksittäisiä vakavia sienimyrkytyksiä.