Verkkouutiset

Ruoka

Näitä perinneruokia voisi tarjota Suomessa korkean tason vieraille – listalla muun muassa kesäkeitto

Ruokasuunnittelu on tärkeä osa kansainvälisiä neuvotteluita. Ruoan avulla Suomi tuo esiin omaleimaisuuttaan ja vahvistaa maakuvaansa.

Ulkoministeriön protokollapalvelujen konferenssivalmentaja Annariina Kukkonen korostaa ruoan merkitystä.

– Kun kutsumme korkeaa valtionjohtoa ja asiantuntijoita Suomeen neuvotteluihin ja konferensseihin, on tärkeää, että tuomme esiin, mitä Suomi on. Siksi haluamme tarjota vieraille etenkin suomalaisia makuja, Kukkonen sanoo tiedotteessa.

Suomalaiset ovat kansainvälistyneet vauhdilla ja sen huomaa myös ravintolatarjonnasta: suomalaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on harvassa. Kokouspaikkojen ruokalistat sisältävät kansainvälisiä ruokia, jotka sopivat suurille yleisöille, mutta eivät korosta suomalaisuutta.

– Ruoka on toki hyvää ja raaka-aineet pääosin suomalaisia, mutta ei croissant, carpaccio, pannacotta, hummus tai salsa tuo esiin suomalaista ruokakulttuuria. On erittäin tärkeää, että ruoka myös kuulostaa oman ruokakulttuurimme mukaiselta. Erityisesti valtion edustaessa tulisi suomalaisen ruokakulttuurin olla keskiössä, Kukkonen sanoo.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi Suomen Keittiömestarit ry on alueyhdistyksiltä saamiensa ehdotusten perusteella luonut 10 malliruokalistaa perinteikkäistä resepteistä sekä lukuisia yksittäisiä reseptejä eri sesonkien ja juhlien mukaisesti. Nämä auttavat niin suomalaisia kuin ulkomaanedustustojen keittiöitä.

– Esimerkiksi karjalanpaistista on edustusateriaksi muokattu malli, joka kuitenkin kuulostaa ja maistuu alkuperäiseltä, Kukkonen kertoo.

Reseptipankista löytyy myös muun muassa kesäkeitto, haukimureke, korvasienikeitto, peuranfilee ja hirvipata. Jälkiruokaehdotuksia ovat muun muassa Ahvenanmaan pannukakku raparperihillolla ja karviaiskompotilla, tyrnitorttu sekä lakkajäädyke lakkakastikkeella.

Kukkosen mukaan useimmissa Suomen ulkomaanedustustoissa tarjoiluja tekee kokki, joka ei ole kasvanut suomalaisen ruuan parissa. Siksi ulkoministeriö järjestää vuosittain kokkikoulutusta, jotta ulkomaiset kokit pääsevät tutustumaan suomalaiseen ruokakulttuuriin, raaka-aineisiin ja ruokalajeihin.

– Pandemian vuoksi koulutuksessa oli pidempi tauko, mutta nyt elokuussa järjestetyssä koulutuksessa lähes 20 ensi kertaa Suomessa vieraillutta kokkia sai koulutusta suomalaisen ruuan valmistuksesta, Kukkonen kertoo.

Kokkeja saapui erityisesti Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maista sekä muutama myös Euroopasta. Koulutuksessa loihdittiin perinteisiä sekä moderneja ruokalajeja ja opeteltiin muun muassa karjalanpiirakoiden, ruisleivän sekä suomalaisen siman tekoa.

Näin lounastauon pituus vaihtelee eri maissa – suomalaiset syövät keskivertoa nopeammin

Suomalaiset työntekijät käyttävät ruokataukoon keskimääräistä vähemmän aikaa. Yli 35 000 ihmistä ja 26 maata käsittänyt tutkimus kertoo, että keskimäärin lounastaukoon kului 35 minuuttia.

Suomalaiset syövät vertailun toiseksi nopeimmin, 26 minuutissa, kun vähiten aikaa meni Puolassa, jossa ruokatauko on noin 21 minuuttia. Pisimpään ruokatauko kestää Kiinassa, 54 minuuttia. Portugalissa, Japanissa ja Brasiliassa ruokataukoon käytetään 46-47 minuuttia.

Compass Groupin Global Eating at Work Survey -tutkimuksen mukaan suomalaiset hybridityöntekijät syövät terveellisemmin kuin keskimäärin. Napostelu on yleistä etenkin nuorilla ja etänä työskennellessä, ja sillä usein korvataan lämmin ruoka.

Suomessa syödään lähtökohtaisesti enemmän yksin kuin muissa maissa, etätyöntekijöistä 70 prosenttia ja työpaikalla olevista 34 prosenttia vastasi syövänsä yksin. Muissa maissa 60 prosenttia hybridityöntekijöistä haluaisi syödä kollegoiden kanssa useammin, Suomessa näin ajattelee 46 prosenttia.

Yle: Suomeen tulee uudenlainen pikaruokaketju

S-ryhmä on perustanut Suomeen uuden pikaruokaketjun, Yle kertoo.

Kyseessä on Babista-ketju, joka on erikoistunut kebabiin. Ketjun ensimmäinen ravintola avattiin kesäkuussa Mikkeliin. Ylen tietojen mukaan seuraavaksi ketju laajenee Vaasaan ja pääkaupunkiseudulle.

Kaikkiaan S-ryhmä aikoo avata 20 kebabravintolaa eripuolille Suomea seuraavan kolmen vuoden aikana.

SOK:n ravitsemuskaupan johtaja Juha Helminen perustelee S-ryhmän uutta aluevaltausta sillä, että liiketoiminnan arvo kebabin ympärillä on todella merkittävää samalla, kun alan markkina on sirpaloitunut.

Tähän saakka kebabravintolat ovat olleet pääasiassa pienten, yksittäisten yrittäjien pitämiä ravintoloita.

– Monissa maissa on isoja menestyviä ravintolaketjuja, jotka tarjoavat kebabia. Suomeen suuria toimijoita ei ole toistaiseksi syntynyt, toiminnanjohtaja Juha Vastamäki Suomen Franchising -yhdistyksestä arvioi Ylelle.

Nyt avautui ruokakauppa, jossa ei ole ollenkaan henkilökuntaa

Tampereella avattiin täysin automatisoitu Sale-myymälä Puutarhakadulla tänään torstaina. Kauppa toimii pääsääntöisesti ilman henkilökuntaa. Pirkanmaan osuuskauppa kertoo asiasta tiedotteessa.

– Kehitämme S-ryhmässä jatkuvasti uusia digitaalisia palveluja, joista esimerkiksi itsepalvelukassat ovat jo nyt vahvasti läsnä asiakkaidemme arjessa marketkaupan myymälöissämme. Odotamme innolla, miten asiakkaat suhtautuvat itsepalvelukauppaan ja onko aika jo kypsä tällaiselle konseptille, S-ryhmän marketkaupan konseptikehityksestä vastaava johtaja Katja Tapio sanoo.

Pirkanmaan osuuskauppa lähtee rohkeasti kokeilemaan uutta itsepalvelukauppaa yhdessä asiakkaidensa kanssa.

– Valikoima kattaa arjen keskeiset ostostarpeet päivittäistavaratuotteiden osalta ja täydentyy asiakastarpeiden mukaan. Asiointi itsepalvelukaupassa on helppoa ja nopeaa. Sale Automaatti on auki 24/7 eli ostoksia voi tehdä vapaasti mihin kellonaikaan tahansa. Keräämme asiakkailta palautetta ja kehitämme valikoimaa ja toimintaa sen pohjalta, valottaa Pirkanmaan Osuuskaupan Sale-ketjujohtaja Asta Kantola.

Kumppanina pilotissa on kotimainen start up -yritys Blockstore Group Oy, jonka kehittämään teknologiaan Sale Automaatti pohjautuu. Teknologian keskiössä ovat hahmontunnistus sekä älykäs, digitaalinen ja reaaliaikainen tuoteseurantajärjestelmä.

Kauppaan astuessaan asiakas valitsee ostoksilleen katevarauksen ja syöttää maksukorttinsa maksupäätteeseen. Sen jälkeen tuotteet voi kerätä kaapeista, jotka aukeavat, kun käden laittaa kahvalle. Kun kaapin ovi sulkeutuu, kaapista otetut ostokset rekisteröidään kuitille. Ostosten keräämisen jälkeen kaupasta voi poistua: tuotteet veloitetaan maksukortilta automaattisesti.

– Tämä on erittäin turvallinen tapa ostaa. Kauppaan ei pääse ilman maksukorttia. Hahmontunnistus puolestaan yhdistää ja tunnistaa maksutiedot sekä kerätyt tuotteet. Algoritmi luo käsityksen ihmishahmosta, mutta ei tunnista henkilöitä eikä talleta mitään henkilötietoja. Jos kauppaan tulee uudelleen, algoritmi luo asiakkaalle uuden hahmon. Tuoteseurantamme on äärimmäisen tarkka ja sillä voi valvoa myös parasta ennen -päiväyksiä, mikä tavallisesti joudutaan tekemään käsin. Vaikka automaattikauppa ei ole uusi idea, tällainen toteutus on kaiken kaikkiaan täysin ainutlaatuinen, kertoo Blockstore Groupin toimitusjohtaja Juha Maijala.

Nämä ovat suomalaisten suosikkilounaat

Suomalaisista 70 prosenttia suosii buffetlounasta, ilmenee Edenredin teettämästä kyselystä. 30 prosenttia puoltaa valmiilta listalta tilaamista eli à la cartea.

– Buffetlounaat ovat jo kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria. Niissä tulee vatsa täyteen, saa itse valita runsaasta tarjonnasta omanlaisen annoksen ja saa monipuolisen ravinnon. Ja kun hyödyntää runsasta salaattipöytää, ei lipsahda ylensyönniksikään, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Kuusela sanoo tiedotteessa.

Suomalaisilla on kaksi selkeää lounasruokasuosikkia. Ne ovat suomalainen kotiruoka ja ruokaisat salaatit. Kolmen lounassuosikkinsa joukkoon suomalaisista valitsee suomalaisen kotiruoan 48 prosenttia ja ruokaisan salaatin 41 prosenttia.

– Perinteisten ykkössuosikkien jälkeen näkyy suomalaisen maun kansainvälistyminen. Seuraavaksi suosituimmat lounasruoat ovat Aasiasta. Kolmanneksi suosituinta on sushi, neljänneksi suosituinta thaimaalainen ruoka ja viidenneksi suosituinta intialainen tai nepalilainen ruoka. Esimerkiksi pizzaa ja hampurilaisia suomalaiset eivät nimeä suosikeikseen, vaan terveellisyys on lounastamisessa tärkeää, Kuusela kertoo.

Työpäivinä liki kaikki työlliset suomalaiset syövät lounaan. Vain kaksi prosenttia heistä ei tapaa syödä lounasta. Lounastajista 65 prosenttia hankkii lounaansa ravintolasta ja 16 prosenttia ruokakaupasta. Eväät tuo kotoaan lounaaksi vain 18 prosenttia suomalaisista.

– Kaikkinensa on hyvä huomata, kuinka merkittävä asema ravintoloilla on suomalaisessa arjessa. 65 prosenttia työssäkäyvistä aterioi jatkuvasti vähintään kerran päivässä ravintolassa, Kuusela toteaa.

Lounaan tilaaminen ruokalähettipalvelulla on myös yleistynyt; 46 prosenttia käyttää lähettipalveluja lounasruokailuun. Suosituin palvelu on Wolt. Lounaan tilaajista sitä käyttää 25 prosenttia.

Lounasetu on Suomen yleisin työsuhde-etu. Työterveyshuolto on yleisempi, mutta se on lakisääteinen.

– 85 prosenttia Edenredin lounasedun Lounarin käyttäjistä sanoo sen kohentavan lounasruokailun monipuolisuutta. Se on luonnollista, koska kun lounasedulla syö ravintolassa, käytännössä ravintola huolehtii ravinnon monipuolisuudesta. Ja lounasetu on käytettävissä myös ruokakaupoissa, esimerkiksi salaattibaariin, Kuusela kommentoi.

Terveellisyys on suomalaisille lounasruokailussa tärkeä arvo. Se on maun jälkeen toiseksi tärkeintä. Maku on tärkeimpiä ominaisuuksia 77 prosentille suomalaisista, terveellisyys 60 prosentille. Vain 9 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei lounaalla ole vaikutusta jaksamiseen työpäivän aikana. 34 prosenttia sanoo saavansa hyvästä lounaasta lisää energiaa, 31 prosenttia sanoo olevansa paremmalla tuulella hyvän lounaan jälkeen ja 26 prosenttia sanoo keskittyvänsä paremmin.

Tiedot selviävät Edenredin tekemän Lounaskysely 2023 -kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 8273 suomalaista.

MN: Näitä ruokia suomalaiset inhoavat – yksi selvästi yli muiden

Yli 23 000 suomalaista vastasi MeNaisten leikkimieliseen kyselyyn inhokkiruoista. Listassa oli valmiiksi annettuja vaihtoehtoja ja omaa ehdokastaan sai myös äänestää.

Vähiten suomalaisten mieleen on joulupöydistä tuttu lipeäkala. Se oli kyselyn selkeä ykkönen, sillä se sai 21,6 prosenttia äänistä.

– Ei mene kurkusta alas, eräs vastaaja totesi.

Kesäkeitto 11,3 prosenttia äänistä ja maksakastike 9,4 prosenttia. Maksakastikkeen kintereillä inhokeissa tulevat maksalaatikko ja veriletut, jotka molemmat saivat reilut viisi prosenttia äänistä.

Ehkä hieman yllättäen sushi oli inhokkilistan sijalla 6. Siinä moitittiin muun muassa raa’an kalan makua ja suutuntumaa.

Perusteluiksi tiettyjen ruokien välttelemiseen kerrottiin muun muassa ruuan maku tai haju, erikoinen koostumus tai siihen liittyvät ikävät kokemukset lapsuudesta.

IS: Kovat kahvitarjoukset palasivat

Suomalaisissa kaupoissa kahvia myydään jälleen halpaan sisäänheittohintaan, Ilta-Sanomat kertoo.

Esimerkiksi eräässä K-citymarketissa oli tarjous neljästä Juhla mokka-paketista kymmenen euron hintaan. Vastaavanlaisia kahvitarjouksia on ollut myös muissa kaupoissa.

Kahvitarjoukset toimivat kaupoissa usein sisäänheittotuotteina. Keskosta kerrotaan IS:lle, että kahvi on usein kampanjoissa käytetty tuote.

– K-kaupoissa on myynnissä useita eri kahveja eri kampanjoissa. Kymmenen euron nipputarjoukset ovat kuluttajille tuttuja ja toimivat hyvin nykyisessä markkinatilanteessa, Keskon päivittäistavarakaupan osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä sanoo.

Myös S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikkö Juhani Haara kertoo IS:lle, että kahvi on perinteinen markkinointituote päivittäistavarakaupassa ja usein mukana erilaisissa kampanjoissa.

Hänen mukaansa raakakahvin hinta on ollut laskussa viime vuoden kovimmista hintapiikeistä, mikä näkyy myös kuluttajahintojen laskuna myymälöissä.

Makaronipula väistyy lähiviikkoina

Suomea tämän kesän ajan vaivannut makaronipula väistyy tulevien viikkojen aikana, sillä Myllyn paras -pastatuotteiden tuotanto Hyvinkäällä on jälleen käynnistynyt. Asiasta kertoo tuotevalmistaja Lantmännen Cerelia tiedotteessa.

Makaronin, rakettispagetin ja kuviopastojen tuotanto on ollut pysähdyksissä Lantmännen Cerealian Hyvinkään tehtaalla kesäkuun puolivälistä alkaen. Syynä oli pastalinjalla tapahtunut konerikko, jonka vuoksi pieniä metallinpalasia oli päässyt osaan tuotteita.

– Pastalinjan konerikon seurauksena vedimme tuolloin varotoimenpiteenä lähes kuukauden pastatuotannon takaisin. Tästä johtuen vähittäiskauppojen pastahyllyt ovat olleet tyhjinä ympäri Suomen, valmistaja kertoo.

Valmistajan mukaan pastatuotantoon käytettävä laitteisto on saatu korjattua ja laadunvalvontaprosesseja on entisestään tehostettu. Lantmännen Cerelialian arvion mukaan menee vielä joitakin viikkoja, ennen kuin ruokakauppojen pastahyllyt on saatu jälleen täytettyä.

– Tämä tapaus on ennennäkemätön yrityksemme historiassa, ja pahoittelen tilannetta syvästi. Pastapula on vaikuttanut ympäri Suomen ja olen tietenkin nyt todella iloinen, että olemme saaneet pastatuotannon jälleen käyntiin. Olemme tehneet kaikkemme varmistaaksemme, ettei vastaava tilanne koskaan toistu, sanoo Lantmännen Cerealia Suomen maajohtaja Mikko Savinko tiedotteessa.

MTV: Milloin kaupasta saa taas makaronia?

Myllyn parhaan omistavan Lantmännen Cerealian viestintäpäällikkö Emelie Bontesse de Filippis kertoo MTV Uutisille, ettei tarkkaa tietoa makaronituotannon jatkumisesta voida vielä antaa.

– Tavoitteemme on aloittaa makaronin tuotanto pian. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että kaikkien tällä hetkellä tyhjien supermarkettien hyllyjen täyttäminen vie vielä aikaa, Bontesse de Filippis kertoo nyt MTV Uutisille.

Suomessa vedettiin kesäkuussa suuri määrä pastatuotteita takaisin niistä löydettyjen pienten metallinpalojen takia. Takaisinveto koski muun muassa useita Myllyn parhaan pastatuotteita, Pirkka- ja Kotimaista -brändien tiettyjä pastatuotteita sekä eräitä Kokkikartanon ja Jalostajan pastaa sisältäviä valmisruokia.

Suuren takaisinvedon seurauksena suomalaisissa kaupoissa on kärsitty koko kesän ajan makaronipulasta.

Viestintäpäällikön mukaan metallinpalasia oli päätynyt alun perin pastapusseihin tuotantoprosessissa käytetystä vaurioituneesta kuljettimen hihnasta. Pastakone jäi odottamaan vaurioituneen osan korjaamista ja tämän vuoksi tuotanto takaisinvedettyjen tuotteiden osalta on nyt seissyt jo toista kuukautta.

MTV:n haastatteleman Bontesse de Filippiksen mukaan varaosien saamisen ja asentamisen vieneen aikaa koneen monimutkaisuuden vuoksi.

Reseptisovelluksen tekoäly tarjosi ruokalajiksi kloorikaasua

Ruokakauppaketju on tarjonnut asiakkailleen tekoälyä hyödyntävää puhelinsovellusta, jonka tarkoituksena on vähentää hävikkiä. Kun käyttäjä luettelee kotoa löytyviä elintarvikkeita, tekoäly kehittää niistä uuden ruoan, sekä antaa sille hauskan nimen.

Uusiseelantilaisen kaupan tekoälybotti alkoi kuitenkin brittilehti The Guardianin mukaan saada
kielteistä huomiota, kun se ehdotti esimerkiksi ”Oreo-paistettuja vihanneksia”.

Lopullisesti asiat menivät pieleen, kun käyttäjät alkoivat tehdä kokeiluja muilla kotitaloustarvikkeilla. Sovellus kehitti muun muassa ”Aromaattisen vesisekoituksen”, josta syntyisi erittäin myrkyllistä kloorikaasua. Tekoäly kuvaili keksintöään ”täydelliseksi alkoholittomaksi ja aistit virkistäväksi juomaksi”.

Muita sovelluksen suosituksia olivat esimerkiksi valkaisuaineesta tehty ”Raikas hengitys” -mocktail, muurahaismyrkky- ja liimaleivät sekä ”Metanoli-taivas”, joka oli lehden mukaan tärpätillä marinoitu paahtoleipä.

Ruokakauppaketjun tiedottaja kommentoi, että kyse on yli 18-vuotiaille tarkoitetun sovelluksen väärinkäytöstä ja sovellusta tullaan edelleen hienosäätämään.

Hänen mukaansa ruokasovelluksen käyttäjille näytetään varoitus, että ihminen ei tarkista kehiteltyjä reseptejä ja että yhtiö ei takaa, että mikään resepti sellaisenaan soveltuu nautittavaksi.

HS: EU-säädös pysäytti salmiakin tuotannon

Apteekeissa myytävien salmiakkipastillien tuotanto on pysähtynyt EU-säädösten takia. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Apteekin salmiakki- pastilleja valmistavan Haganolin toimitusjohtaja Jari Simola kertoo tuotannon olleen pysähdyksissä jo noin vuoden ajan.

Tilanne liittyy EU:n säädökseen ja aineeseen nimeltä matriini. Sitä voi olla esimerkiksi lakritsijauheessa. Koska matriinia ei ole tutkittu riittävästi, sitä ei saa olla EU:ssa myytävissä elintarvikkeissa käytännössä lainkaan.

Matriini voi päätyä lakritsiin Sophora-suvun kasvista, tai se voi olla peräisin torjunta-ainekäytöstä. Mahdollisten terveyshaittojen kannalta ei ole merkitystä, mistä matriinin jäämä on lähtöisin, kertoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Arja Heinonen Elintarvikkeiden koostumusjaostosta HS:lle.

Raaka-ainepula ei kuitenkaan kosketa kaikkia salmiakkituotteita valmistavia yrityksiä. Esimerkiksi Fazerilla ei ole ollut saatavuushaasteita lakritsin tai salmiakin raaka-aineisiin liittyen.

Myös Haganolin raaka-ainepula on hellittämässä. HS:n mukaan yritys saanut matriinitonta lakritsin raaka-ainetta. Simola sanoo maksaneensa siitä 90 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin käyttämästään raaka-aineesta.

IL: Mika Aaltola puhui kaskinauriista – mikä se on?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti eilen torstaina pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Asiaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa hän kuvaili Suomea sanakääntein, joihin lukeutui sana ”kaskinauris”.

– Koeteltu kansa, kaskinauriilla kasvanut, sotien sukupolvien kasvattama, Aaltola lausui.

Sosiaalisessa mediassa sanavalinnat ovat herättäneet hilpeyttä ja moni on ihmetellyt, mikä kaskinauris edes on.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo Iltalehdelle, että kaskinauriin nimitys liittyy olennaisesti kaskeamiseen, joka on ikivanha maanviljelyn muoto.

Kaskeamisessa metsä poltetaan. Tämän seurauksena ravinteikas tuhka jää viljelykasvien käyttöön.

– Kun ei ollut vielä keinolannoitteita, jostakin on pitänyt saada voima peltoon viljelyä varten, Heidi Siivonen kertoo IL:lle.

Kaskeen yleensä ensin kylvettiin viljaa ja sen jälkeen esimerkiksi naurista. Naurista syötiin Suomessa paljon ennen perunaa. Peruna vakiinnutti valta-asemansa ruokavaliossa vasta 1800-luvulla.

– Aaltola tuntee historian hyvin ja viittaa kommentissaan tähän suomalaiseen muinaiseen viljelytekniikkaan, Siivonen arvioi IL:lle.

Monelle kaskenpoltto tuo mieleen Eero Järnefeltin vuoden 1893 maalauksen ”Raatajat rahanalaiset”. Kuva maalauksesta on nähtävissä artikkelin alussa.

Nykyään nauris ei ole samanlaisen perusjuureksen maineessa. Siivosen mukaan nauris kuitenkin on ravintoarvoltaan erinomainen ja sisältää runsaasti C-vitamiinia, kuituja ja vain vähän kaloreita.

MTV: Mitä eroa on mustikalla ja pensasmustikalla?

MTV Uutiset kertoo artikkelissaan, miten suomalaisissa metsissä kasvavan mustikan erottaa pensaissa viljeltävästä pensasmustikasta.

Mustikan erottaa pensasmustikasta helposti jo pelkän koon ja värin perusteella, sillä pensasmustikat ovat tavallisesti kookkaampia ja hedelmälihaltaan vaaleita.

Marjat eroavat toisistaan myös maultaan. Pensasmustikka maistuu hieman miedommalta, ei niin vahvasti mustikkaiselta.

MTV:n mukaan pensasmustikan etuna on sen tahrattomuus, sillä ei se sotke samalla tavalla kuin metsämustikka.

Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, kumpi marjoista olisi terveellisempi syötävä. Molempien marjojen on tutkittu alentavan kolesterolia ja parantavan muistia. Ne suojaavat myös sydän- ja verisuonitaudeilta ja tekevät hyvää silmille. Terveyshyötyjen saamiseksi marjoja tulisi syödä 100–200 grammaa päivässä.

Kaurajuoma vedetään myynnistä allergeenivaaran vuoksi

Kaurajuomia vedetään pois myynnistä niissä olevan pakkausmerkintävirheen aiheuttaman allergeenivirheen takia. Ruokavirasto kertoo asiasta tiedotteessa.

Poisvedettävä tuote on Fazerin valmistama Fazer Aito Kaurajuoma Luomu 1 litran pakkaus.

Tuotteen ruotsinkielisessä nimessä ainesosaluettelon yläpuolella lukee virheellisesti gluteeniton (glutenfri havredryck), vaikka tuote sisältää gluteenia. Fazerin mukaan tuote ei sovellu gluteenia välttäville henkilöille, mutta on muille turvallinen käyttää.

Fazer on tiedottanut takaisinvedosta tukku- ja vähittäiskauppoja, jotka poistavat kyseiset tuote-erät myynnistä.

– Meille on ensisijaisen tärkeää, että kuluttajat voivat luottaa tuotteidemme korkeaan laatuun ja turvallisuuteen. Olemme erittäin pahoillamme pakkausmerkintävirheestä ja takaisinvedosta aiheutuvasta vaivasta. Hyvitämme myynnistä vedetyt tuotteet, Fazer pahoittelee tiedotteessaan.

Takaisinveto koskee seuraavia eriä:

Tuotteen nimi: Fazer Aito Kaurajuoma Luomu ESL 1l

EAN koodi: 6430015538498

Parasta ennen päivämäärät: 25.7.2023, 17.8.2023, 29.8.2023, 20.9.2023

Talsa: Asiakkaat repivät kukkakaalista lehdet pois kaupassa ennen vaakaa

Jotkut asiakkaat repivät ruokakaupassa kukkakaalista lehdet pois ennen punnitsemista. Asiasta kertoo Taloussanomat.

Espoon Isossa Omenassa toimivan K-citymarketin kauppias Toni Pokela muistuttaa, että toimintatapa ei ole oikein.

– Ei banaaniakaan voi ensin kuoria ja punnita vasta sen jälkeen, Pokela vertaa tilannetta Talsalle.

Mikäli kaupan henkilökunta havaitsee tällaista tapahtuvan, Pokelan mukaan siihen pyritään puuttumaan huomauttamaan asiasta asiakkaalle.

Erikoiset säästöniksit kohdistuvat myös muihin kasviksiin. Pokelan mukaan joskus tulee ilmi tapauksia, joissa asiakas on nyhtänyt ananaksesta hatun irti ennen punnitsemista. Tuolloin saavutettu ”säästö” on hänen arvionsa mukaan 10-20 senttiä.

Kovin yleistä kukkakaalin tai muiden kasvisten lehtien repiminen kaupassa ei kuitenkaan ole. Pokelan mukaan tapaukset ovat vähentyneet takavuosista. Vantaan Jumbossa sijaitsevan Prisman johtaja Jari Kättö sanoo, että kukkakaalien lehtiä revitään suhteellisen harvoin. Yksittäisiä tapauksia kuitenkin on.

– Heidän toimintansa on harmillista, mutta ei iso ongelma, Kättö sanoo Talsalle.

Kauppiaat eivät osaa sanoa, mistä kasvisten perkaaminen kaupassa on saanut alkunsa. Pokelan mielestä tätä suurempi ongelma on kuitenkin se, että asiakkaat punnitsevat tuotteensa saman tuoteryhmän halvemman tuotteen hinnalla.

– Se on varastamista, Pokela muistuttaa Talsassa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)