Verkkouutiset

Ruoka

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lidl teetti oman ostoskorivertailun, näin siinä kävi

Kauppaketju Lidl on teettänyt oman ostoskorivertailun, jonka mukaan se on selvästi halvin ruokakauppa paikkakunnasta riippumatta.

Lidl teki ostoskorien hintavertailun toukokuussa 2024 ja vertaili keskenään Lidlin, Keskon ja S-ryhmän kaupoissa arkisen ostoskorin hintaeroja. Vertailussa oli mukana laadullisesti samantasoisia tuotteita. Hintaero Lidlin ja kilpailijoiden välillä paljastui merkittäväksi.

– Vertailussa näkyy selvästi, että olemme ympäri Suomen edullisin kauppa. Ostoskorin sai meiltä keskimäärin 20 prosenttia halvemmalla kuin K-supermarketista tai K-citymarketista, keskimäärin 13 prosenttia halvemmalla kuin S-marketista ja keskimäärin seitsemän prosenttia halvemmalla kuin Prismasta, kertoo Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström tiedotteessa.

Vertailussa tarkasteltiin noin neljääkymmentä arkista tuotetta, joita kuluttajat ostavat viikoittain. Ostoskorien hintavertailussa oli mukana muun muassa kasviksia, lihaa, tofua, maitotuotteita sekä pakasteita ja kodintuotteita.

– Vertailuun valittiin tuotteita siten, että saamme mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan eri tuotteiden ja kategorioiden hinnoista ja siten halvimmasta ostopaikasta. Olemme toteuttaneet vertailun avoimesti ja läpinäkyvästi: kaikki tuotteet, ostoajankohdat, ostopaikat ja ostoskorien loppusummat löytyvät verkkosivuiltamme, jossa myös avaamme vertailun periaatteita, Forsström kertoo.

Suomalaiset seuraavat ruokakauppojen hintoja aktiivisesti. Lidlin huhtikuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan yli kaksi kolmesta (68 prosenttia) suomalaisesta kertoo ruokakorien hintavertailujen vaikuttavan heidän mielikuvaansa siitä mitkä kaupat ovat edullisia ja mitkä kalliita.

Lisäksi yli puolet (56 prosenttia) kokee ostoskorivertailujen luotettavana lähteenä siitä missä kaupassa voi tehdä ostokset edullisimmin.

Lidl pitää hintavertailuja harhaanjohtavina

Ostosten hintavertailu on kuitenkin haastavaa, ja vaatii ymmärrystä tuotteista ja niiden laadusta. Usein vertaillut ostoskorit eivät Lidlin mielestä ole esimerkiksi laadullisesti vertailukelpoisia keskenään tai niissä vertaillaan eri kokoisia pakkauksia suhteuttamatta hintoja samankokoiseen pakkaukseen. Nyt tekemässään vertailussa Lidl huomioi eri vaikuttavia tekijöitä: alueellisuutta, pakkauskokoja sekä tuotteiden laatua.

– Julkisuudessa on jatkuvasti hintavertailuja, jotka antavat harhaanjohtavaa mielikuvaa kuluttajille. Jos vertailuun valitaan aina halvin tuote, on laadussa isoa vaihtelua. Me halusimme tehdä vertailun, jossa lähtökohtana on, että vertaillut tuotteet ovat laadullisesti samantasoisia, Forsström sanoo.

Jos vertailun tuotteiden pakkauskoissa oli eroa, on kilpailijan tuotteiden hinnat laskettu kilohinnan pohjalta vastaamaan Lidlin tuotteen pakkauskokoa.

– Kun puhutaan laadusta, pitää tarkastella sitä, mitä rahalla saa. Harhaanjohtavassa vertailussa halvin tuote voi olla yhdessä kaupassa kakkoslaatua ja toisessa priimaa; vertailuun on voitu valita yhdestä ketjusta kotimainen ja toisesta ulkomainen liha tai vastuullisuussertifioitu ja sertifioimaton tuote. Samalle rahalle saa eri verran vastinetta ostopaikasta riippuen. Me pidämme hinnat mahdollisimman alhaalla tinkimättä laadusta, Forsström avaa.

Ostoskorien hintavertailu tehtiin toukokuun aikana Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Jokaisessa kaupungissa tehtiin samat ostokset Lidlistä, K-citymarketista, K-supermarketista, Prismasta ja S-marketista. Ostoskorissa on noin neljäkymmentä arkista tuotetta, jotka ovat laadullisesti vertailukelpoisia. Mikäli tuotteesta ei ollut saatavilla jostain kaupasta vertailukelpoista tuotetta, jätettiin se vertailusta pois.

IS: Tämä on suomalaisten ylivoimainen suosikkisipsi

Taffel Broadway on suomalaisten suosikkisipsi, ilmenee Ilta-Sanomien tekemästä kyselystä.

Kermaviilin ja sipulin makuja yhdistävän perunalastun mainitsi suosikikseen 12 prosenttia vastaajista. Tulos on ylivoimainen kaikkiin muihin äänestyksessä olleisiin sipseihin verrattuna.

Toiseksi suosituin sipsi on Estrella Manhattan Sourcream & Onion 7,9 prosentin ääniosuudella. Kolmanneksi suurimman ääniosuuden sai Estrella Salt & Vinegar, 6,4 prosenttia.

Muut kärkikymmenikköön yltäneet sipsimaut ovat Taffell Grils (4,6 prosenttia), Taffel kartanon Tilli & Kermaviili (4,5 prosenttia), Estrella Ruskitettu voi & Chili (4,5 prosenttia), Estrella Karamellisoitu punasipuli (3,7 prosenttia), Estrella Kypsytetty juusto & Merisuola (3,4 prosenttia), Taffel Ranch (3,3 prosenttia) ja Taffel Bravo (3,1 prosenttia äänistä).

IS:n tekemään kyselyyn annettiin yhteensä 15 208 ääntä. Mukana äänestyksessä oli 60 maustettua perunalastua.

Ruoan hinta kääntyi laskuun

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaramyynnin arvo tammi-maaliskuussa oli 5,4 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden osuus oli 3,6 miljardia euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi 4,0 prosenttia ja elintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi 3,5 prosenttia.

Myynnin arvoltaan yksittäisistä tuoteryhmistä erottuivat uuteen kasvuun palanneet valmisateriat ja valmiit ruoka-annokset sekä alkoholittomat oluet. Valmisruokien myynnin arvo oli 13,9 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Alkoholittomien ja samaan tuoteryhmään kuuluvien vähäalkoholisten oluiden myynnin arvo kasvoi 27,7 prosenttia.

Elintarvikkeiden hinnat laskivat alkuvuodesta 0,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elintarvikkeiden myynnin määrä kasvoi 4,0 prosenttia.

– Ensimmäisen vuosineljänneksen tilastossa näkyy kaksi rakenteellista muutosta. Elintarvikkeiden hinnat laskivat ja myynnin määrä nousi. Hintojen lasku piristää myynnin kasvua, Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen kiteyttää.

Pellervon taloustutkimus PTT:n elokuussa toteutettu ja viime kuussa julkaistu kyselytutkimus kertoi kuluttajien olevan erittäin hintatietoisia ja ruoan hinnan ohjaavan päätöksentekoa kaikissa tuloluokissa. Vastaajista yli 70 prosentille hinta oli keskeisin ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Kolmannes vastaajista piti tärkeänä sitä, että tuote on tarjouksessa.

– Hinnan vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin on suuri. Oli tärkeää, ettei hallitus kehysriihessä nostanut ruoan arvonlisäveroa. Yleisen arvonlisäveron nousu sekä makeisten ja virvoitusjuomien veronkorotukset tulevat kuitenkin tuntumaan ikävästi kuluttajan kukkarossa, Nieminen sanoo.

Dippikastike vedetään myynnistä, voi sisältää ilmoittamatonta maitoa

Paulig on ilmoittanut vetäneensä myynnistä Santa Maria Dip Tex Mex Style – nimisen tuotteen erän, joiden parasta ennen -päiväys on 01.01.2026.

Ruokaviraston tiedotteen mukaan syy takaisinvetoon on se, että osassa erän tuotteista pakkauksen sisältö ei vastaa pakkausmerkintöjä.

Pakkaus saattaa sisältää Santa Maria Dip Tex Mex Style -tuotteen sijaan juustodippiä. Juustodippi sisältää maitoa ja voi siten aiheuttaa terveysriskin kuluttajille, jotka ovat allergisia maitoproteiinille.

Pauligin mukaan tuotteet on helppo erottaa toisistaan, koska Dip Tex Mex Style on väriltään vihreä ja juustodippi keltainen.

Takaisinvedettäviä tuotteita ostaneiden kuluttajien ei tule käyttää tuotteita. Heitä pyydetään säästämään tuote ja ottamaan yhteyttä Pauligin kuluttajapalveluun korvauspyyntöä varten.

Voidaanko valkoinen leipä muuttaa terveellisemmäksi?

Brittiläiset tutkijat ovat aloittaneet hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda valkoiselta leivältä maistuva leipä, joka kuitenkin on yhtä terveellinen kuin täysjyväversio. Maan hallitus on antanut projektille rahallista tukea perustuen mahdollisiin yhteiskunnallisiin terveysvaikutuksiin, kertoo BBC.

Valkoista leipää on yritetty ennenkin kehittää terveellisempään suuntaan esimerkiksi lisäämällä jauhoihin leseitä, mutta kuluttajat eivät ole innostuneet tuotteista. Nyt tutkijat aikovat lisätä leipäseokseen pieniä määriä herneitä, papuja ja viljoja sekä leseitä ja vehnänalkiota, jotka tavallisesti poistetaan valkoisista jauhoista. Lisäksi reseptin luomisessa kokeillaan kvinoaa, teffiä, durraa ja hirssiä. Esimerkiksi kikherneillä lisättäisiin proteiinia leipään.

Tutkijaryhmä pyrkii kehittämään ensin oikeanlaisen reseptin, jonka jälkeen siitä tehdään yhteistyötahon toimesta varsinaista leipää. Sen jälkeen tuotetta pyritään testaamaan kokeiluryhmällä. Tutkijat ovat tähän mennessä kehittäneet varhaisen prototyypin.

– Se on rapeampaa kuin supermarketista saatavat valkoiset leivät, mutta muuten näyttää ja maistuu valkoiselta leivältä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, projektiin osallistuva tohtori Catherine Howarth kertoo.

Englantilaisen diabetesjärjestön mukaan sydänsairauksien, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen riski voi olla jopa 30 prosenttia pienempi sellaisten ihmisten kohdalla, jotka syövät säännöllisesti täysjyväviljaa. Samoin suolistosyövän riski voi pienentyä.

Tuote pyritään saamaan markkinoille noin kahden vuoden kuluessa.

Yle: Koulu poisti tarjottimet ruokailusta, roiskeita siivotaan nyt lattialta

Yhä useampi koulu on poistanut kouluruokailusta tarjottimet, koska niiden pesemiseen kuluu vettä, kemikaaleja ja energiaa. Yle kertoo, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa usean kunnan kouluruokailuista vastaava Polkka on ryhtynyt poistamaan tarjottimia pysyvästi ympäristösyistä.

Seurauksena hälinä on lisääntynyt ruokalassa, kun linjastolle on tehtävä useampi vierailu, kerrotaan Ylelle joensuulaisesta Nepenmäen koulusta. Osa oppilaista kokee käytännön niin hankalaksi, että on tuonut kouluun omat tarjottimet.

Joensuun yhteiskoulun lukiolla muutosta seurannut ruokapalveluvastaava Tiina Varvi kertoo, että ruokaa kuluu tarjotinten poistuttua vähemmän, mutta myös hävikkiä syntyy vähemmän. Siivottavaa ruokalaan on tullut lisää, kun linjasto, pöydät ja lattiat saavat roiskeita osakseen.

Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Mannisen mukaan mitään valtakunnallista suositusta tarjotinten poistolle ei ole. Hän muistuttaa, että ruokailulle on oltava riittävästi aikaa ja myös veden saannista muiden ruokajuomien ohella on huolehdittava.

Tämä valittiin vuoden brändiksi – ”ulkoasu ja esilläolo markkinoilla on onnistunut”

Elovena on valittu Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi. Kilpailun järjestäjä on Keskuskauppakamari.

Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Elovenan tarina alkoi jo vuonna 1925 kaurahiutaleesta.

Raati perusteli Elovenan voittoa muun muassa sillä, että brändi on onnistunut uusiutumaan ja kehittämään Elovena-tuotevalikoimaa vastaamaan tämän päivän trendejä. Brändin hyödyt on osattu tuoda kiinteästi mukaan liiketoimintaan ja sen kehitykseen.

– Raisio on onnistunut modernisoimaan Elovena-brändiä säilyttäen samalla vankan siteen juuriinsa. Brändilupaus on toteutettu toiminnassa linjakkaasti. Elovena-brändin ulkoasu ja esilläolo markkinoilla on onnistunut: tuotepakkaukset ovat kauniit ja huolitellut muodostaen oman kokonaisuutensa ja brändiviestintä on selkeää. Elovena-brändi on suuntautunut tulevaisuuteen – se on ympäristötietoinen ja tuotekehitykseen panostava. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö heijastaa yhteiskunnan kehitystä ja keskeisiä arvoja, sanoo brändiraadin puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Minna Aalto-Setälä tiedotteessa.

Ostitko näitä perunalastuja? Palauta heti kauppaan

SOK vetää pois markkinoilta tuotteen Rainbow perunasnacks 200 g. S-ryhmä kertoo asiasta tiedotteessa.

Tuotteen valmistajan omavalvonnassa on havaittu kyseisessä erässä sulfiittia, jota ei ole mainittu pakkausmerkinnöissä. Lainsäädännön mukaan sulfiitti pitää ilmoittaa pakkausmerkinnöissä allergeenina, jos sen pitoisuus on yli 10 milligrammaa kilogrammassa.

Tuote saattaa aiheuttaa allergisen reaktion henkilölle, joka on yliherkkä sulfiitille. Muille henkilöille tuote on turvallinen käyttää.

Takaisinvedettävän tuotteen EAN-koodi on 6415712001377 ja tuotteen pakkauskoko 200 grammaa. Tuotteen valmistaja on Fodelia Retail Oy / Real Snacks Oy. Takaisinveto koskee vain tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on 19.1.2025.

Tuotteita on myyty S-ryhmän Prisma-, S-market-, Sale- ja Alepa-myymälöissä. Virheellisen tuotteen tyhjä pakkaus pyydetään palauttamaan ostopaikkaan. S-ryhmän tiedotteen mukaan ostos hyvitetään.

Kuva poisvedettävästä tuotteesta. S-RYHMÄ

Ruoan nopea hinnannousu muutti kuluttajien käyttäytymistä – tästä ei haluta maksaa

Ruoan hinnan nopea hinnannousu on muuttanut selvästi kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin tutkimushankkeessa toteutettu kysely.

Hinta on kaikissa tuloluokissa tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Valtaosa kuluttajista ei kannata ruoan arvonlisäveron nostoa.

Tutkimuksessa tehdyn kuluttajakyselyn mukaan iso osa kuluttajista arvostaa kotimaista ruoantuotantoa, pitää tärkeänä omavaraisuutta ja kantaa huolta oikeudenmukaisesta tulonjaosta ruokaketjussa. Aivan yhtä monet eivät kuitenkaan ole halukkaita maksamaan elintarvikkeista korkeampia kuluttajahintoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Peräti 77 prosenttia vastaajista piti tärkeänä sitä, että Suomi on mahdollisimman omavarainen ruuantuotannossa. Vastaajille ei myöskään ollut samantekevää, ovatko ostetut tuotteet suomalaisia vai tuontituotteita. Kuitenkin vain 55 prosenttia hyväksyi, että ruoka voi maksaa enemmän, jos se varmistaa elintarvikkeiden saatavuuden kriisitilanteissa. Tätä mieltä olivat useammin vanhemmat kuin nuoremmat ikäluokat.

Sama ristiriita näkyi myös, kun vastaajilta kysyttiin, maksavatko elintarvikkeet liian vähän kaupassa suhteessa siihen, mitä niiden tuottaminen maksaa. Vain vähän yli viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että elintarvikkeiden hinta on liian alhainen tuotantokustannuksiin verrattuna. Toisaalta vähän yli kolmannes oli eri mieltä väittämän kanssa.

– Lähes kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että viljelijöiden tulisi saada nykyistä suurempi osuus ruuan kuluttajahinnasta. Toisaalta noin 40 prosenttia olisi valmis maksamaan ruuasta enemmän, jos hinnankorotuksella varmistettaisiin oikeudenmukainen tulonjako ruokaketjussa, kertoo tiedotteessa PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Vastaajista 72 prosenttia mainitsi hinnan keskeiseksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat maku, laatu ja kotimaisuus. Hinta nousi tärkeimmäksi tekijäksi kaikissa tuloluokissa, mutta korostui eniten alimmissa tuloluokissa ja nuorimmassa ikäryhmässä. 40 prosenttia oli sitä mieltä, että ruoka on liian kallista suhteessa kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin.

Merkittävällä osalla vastaajista ruokakaupan valintaan on hintojen noustua vaikuttanut aiempaa enemmän edullisemmat hinnat, ja kaupan omia merkkejä ostetaan useammin.

Osa vastaajista koki, että on joutunut tinkimään tuotteen ympäristö- tai ilmastoystävällisyydestä menojen säästämiseksi tai on ostanut aiempaa enemmän tuontielintarvikkeita. Vain 10 prosenttia vastaajista mainitsi vastuullisuuden ja seitsemän prosenttia ilmasto- tai ympäristöystävällisyyden vaikuttavan ostopäätöksiin. Myös noin 40 prosenttia katsoi, että kotona syntyvän ruokahävikin määrä on pienentynyt.

– Hinta on perinteisesti ollut yksi keskeisimmistä elintarvikkeiden ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Sen merkitys on korostunut entisestään, kun hinta nousi parissa vuodessa noin viidenneksen, summaa PTT:n maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että iso osa kuluttajista ilmoitti kulutuksensa säilyneen ennallaan. Kaikki muutokset eivät myöskään johdu hinnoista vaan pidemmän aikavälin trendeistä. Punaisen lihan kulutus on ollut laskussa jo ennen hintojen nousua, ja broilerin sekä kasvipohjaisten proteiinituotteiden kulutus kasvussa.

Vastaajista 54 prosenttia olikin vähentänyt jonkin lihalajin kulutusta, ja 21 prosenttia oli vähentänyt sekä naudan- että sianlihan kulutusta. Syyt kulutusmuutoksiin vaihtelivat, esimerkiksi naudanlihan vähentämiselle oli kaksi päätekijää: terveellisyys ja ravitsemukselliset näkökohdat (37 %) ja hinta (34 %). Kalan kulutuksen väheneminen oli suoraviivaisemmin yhteydessä hintojen nousuun.

Tutkimuksen aineistona oli elokuussa 2023 toteutettu kuluttajakysely, jonka kohderyhmänä oli 18–79-vuotiaat. Verkkokyselyyn vastasi 1 067 kuluttajaa ja sen virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä.

IS: Älä tee tätä virhettä aamupalan kanssa

Kahvin juominen aamulla tyhjään vatsaan on huono vaihtoehto etenkin herkkävatsaisille, kertoo Ilta-Sanomat.

– Kahvi voi ärsyttää vatsaa ja suolistoa, ja varsinkin jos vatsa on herkkä, se voi aiheuttaa suolisto-oireita, ravitsemusterapeutti Ilana Stolberg Pihlajalinnasta sanoo IS:lle.

Vaikka aamupala ei maistu kaikille, Stolbergin mukaan olisi tärkeää, että syö edes jotain.

– Aamupala luo pohjan päivän syömisille. Jos kiinteä ruoka ei maistu, niin vaikka jugurttia ja pähkinöitä tai smoothie tai mikä tahansa muu ruoka tai juoma, joka maistuu aamulla parhaiten. Nestemäiset ruoat ja juomat maistuvat aamulla monesti kiinteitä ruokia paremmin, Stolberg sanoo.

Kunnollisen aamupalan tiedetään muun muassa hillitsevän annoskokoja ja mielitekoja. Se tukee myös säännöllistä ateriarytmiä.

Stolbergin mukaan aamupalan olisi hyvä sisältää jotain kaikista lautasmallin kategorioista eli kuitupitoista täysjyväviljaa, kuten täysjyväleipää tai puuroa, kasviksia, hedelmiä tai marjoja sekä jotain proteiinia, kuten kananmunaa tai maitotuotteita.

Aamupalalla kannattaa välttää runsasrasvaista, runsassuolaista ja vähäkuituista ruokaa kuten pekonia ja vaaleaa leipää ilman jälkiäkään kasviksista.

Ravitsemusterapeutin mukaan yksi aamupalaan liittyvä virhe voi olla se, että se jää liian niukaksi. Tämä voi johtaa siihen, että seuraavaksi nautittava lounas voi paisua turhankin suureksi.

Mitä ruokaa kuljettavat suositut robotit ovat oppineet Suomesta?

Maailman suurin autonomisia robottikuljetuksia tarjoava yhtiö Starship Technologies ja S-ryhmä aloittivat ruokaostosten robottikuljetukset asiakkaille Suomessa viime vuonna. Robottien ensimmäinen talvi Suomessa on nyt ohi ja Starship on koonnut yhteen kuluneen talven opit. Niiden pohjalta yhtiö on kehittynyt robottien talviominaisuuksia entistäkin paremmiksi.

Kuljetusrobotit toimivat talven aikana 11 suomalaisessa kaupungissa, joista Oulu on pohjoisin kaupunki maailmassa, missä robotit ovat koskaan olleet toiminnassa talvella. Suomen talvesta saatujen kokemusten pohjalta Starship kehitti robotteihin uusia talviominaisuuksia.

– Talven olosuhteet Suomessa ovat erityiset ja saimme paljon oppia robottien toimimisesta lumisessa ympäristössä. Kehitystiimimme teki kovasti töitä talven opetusten pohjalta parantaakseen robottien suorituskykyä. Uusien talviominaisuuksien myötä robotit soveltuvat jatkossa entistäkin paremmin talvisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi robottien kuljetusajat ovat nopeutuneet 10–15 prosenttia, sanoo johtaja Lindsay Roberts Starshipistä tiedotteessa. Hän vastaa autonomisen kuljetusteknologian kehityksestä yhtiössä.

– Vaikka robotit ovat oppineet lisää talvesta, ovat ne joskus tarvinneet auttavaa kättä. On ollut sydäntä lämmittävää nähdä, kuinka ihmiset auttavat robotteja, jos ne juuttuvat lumeen. Ja robotit ovat aina kohteliaita – ne sanovat kiitos avusta, Roberts jatkaa.

Tähän mennessä robotit ovat tehneet yli 120 000 toimitusta.

– Robokuljetukset ovat tällä hetkellä saatavilla S-kaupat-sovelluksen kautta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lohjalla, Tampereella, Turussa, Liedossa, Porissa, Raumalla, Jyväskylässä ja Oulussa, kertoo liiketoiminnan kehittäjä Tiina Meyer S-ryhmän vähittäiskaupasta.

Starship ja S-ryhmä aikovat laajentaa robottikuljetuksia nykyisillä toiminta-alueilla ja avata palvelun myös uusille paikkakunnille.

– Saamme robokuljetuksista paljon positiivista palautetta ja sympaattiset robotit ovatkin valloittaneet asiakkaiden ja myös meidän myymälöiden henkilökunnan sydämet, Tiina Meyer sanoo.

Maailmanlaajuisesti robotit ovat tehneet jo yli kuusi miljoona toimitusta. Ne ylittävät tien keskimäärin 150 000 kertaa päivässä, mikä tarkoittaa kolme ylitystä sekunnissa.

Robotissa on 12 kameraa, sensoreita ja tutkia. Se hyödyntää tietokonenäköä ja GPS-paikannusta sekä teknologiaa, joka tunnistaa eri esteet, olipa kyseessä jalankulkija, pyöräilijä tai jokin muu liikkuva laite. Robotissa on myös ääniominaisuus, jonka avulla voi kommunikoida sen läheisyydessä oleville. Robotti tuntee ympäristön ja kulkuväylien kaikki yksityiskohdat, myös teiden ylitykset, ja tekoälyn avulla se oppii koko ajan lisää ympäristöstä.

 

Näin kauan ruoka säilyy pakkasessa

Ruoan pakastaminen on hyvä tapa pidentää useiden elintarvikkeiden säilyvyysaikaa. Ruoan pakastaminen on hyvä tapa myös kotivaran kannalta, sillä silloin kotona on aina sulattamista vaille syömiskelpoista ruokaa. Suurten ruokaerien ostaminen tarjouksesta ja pakastaminen voi tulla myös taloudellisesti kannattavaksi.

Ruokaa pakastaessa on kuitenkin syytä muistaa, että mikään tuote ei säily pakkasessa ikuisesti.

Kotitalousneuvonnan harjoittelija Helena Mäntylä Marttaliitosta kertoo, että säilyvyyteen vaikuttaa etenkin ruoan rasvapitoisuus ja se, kuinka ilmatiiviisti tuote on pakattu.

Jos kyse on rasvaisesta lihasta ja kalasta, säilytysaika on melko lyhyt: 1-3 kuukautta. Kalassa säilytysaika on 1-3 kuukautta ja esimerkiksi jauhelihassa 1-2 kuukautta.

Jos liha on isompina paloina, säilyvyys on pidempi kuin jauhelihalla: noin 8-10 kuukautta naudalla tai lampaalla, sialla taas vähemmän sen rasvaisuuden vuoksi, noin 3-6 kuukautta.

– On hyvä tiedostaa millä on pakasteensa täyttänyt, jotta pakastetut tuotteet myös tulee käytettyä pois, Mäntylä neuvoo Verkkouutisille.

Säilyvyyteen vaikuttaa hänen mukaansa tietysti myös se, onko liha laitettu pakasteeseen tuoreena vai vasta lähellä viimeistä käyttöpäivää.

Sen sijaan esimerkiksi leipä säilyy pakastimessa hyvin. Mäntylän mukaan leipä kannattaa pakastaa tuoreena, niin se on tuoretta myös silloin, kun sitä haluaa pakasteesta ottaa syötäväksi.

– Jos leivotaan pullia tai sämpylöitä, niin heti pakasteeseen jäähtyneenä, niin tuore leivonnainen odottaa siellä kun sitä tarvitsee tai haluaa syödä. Leivonnaiset säilyvät lyhyemmän ajan kuin leivät koska niissä on enemmän rasvaa.

Viljatuotteiden säilymisaika on tuotteesta riippuen 1-9 kuukautta.

Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ruokaa pakastaessa?

Mäntylä suosittelee kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin ruokaa pakastaessa. Ensimmäinen on se, että merkitse mitä olet pakastanut.

– Joskus voi käydä niin, että pakastin on täynnä merkitsemättömiä pakasterasioita, joista on vaikea päätellä mitä ne sisältävät ja sisällöt jäävät syömättä. Hanki keittiöön teippiä ja pakastuksen kestäviä tusseja, joilla merkkaat jokaiseen rasiaan sisällön ja päivämäärän. Jos pakastimessa on pakastinlokerot, voit samalla myös kiinnittää teipillä lapun lokeroon, jossa kerrotaan mitä lokeroon on pakastettu. Teipistä on helppo kurkata mitä siellä pitäisi olla, Mäntylä neuvoo.

Tuotteet kannattaa annostella myös sopiviin kertakäyttöeriin.

– Esimerkiksi marjat tulisi käyttää mahdollisimman pian sulatuksen jälkeen. Jos esimerkiksi mansikat pakastetaan rasiaan, joka on liian iso käytettäväksi yhdellä kertaa, on riski että loput marjat jäävät ajelehtimaan jääkaappiin ja lentävät lopulta roskiin.

Mansikoiden ohutkuorisuuden vuoksi ne tarttuvat jäätyessään pakastimessa kiinni toisiinsa ja niiden sulattaminen ilman koko paketin sulattamista on aika vaikeaa.

– Tai jos pakastaa vauvalle soseita, ne kannattaa pakastaa jääpalamuotteihin tai suoraan vauvanruokatölkkeihin.

Jos pakastat marjoja, pyri saamaan ne mahdollisimman nopeasti pakastimeen poimimisen jälkeen.

– Rasiat ovat hyviä tapoja pakastaa pehmeäkuorisia marjoja, kuten mansikoita, vadelmia tai lakkoja. Pakastepussit ovat myös hyvä tapa säilöä esimerkiksi kovakuorisia marjoja, marjasoseita, leipää, lihaa tai kalaa. Jos käytät pusseja, pyri saamaan ne mahdollisimman tyhjiksi ilmasta.

Litteissä rasioissa marjat jäätyvät Mäntylän mukaan nopeasti, mikä auttaa myös pitämään niiden rakenteen parempana.

– Halutessaan voi lisätä marjoihin myös hieman sokeria. Se alentaa jäätymispistettä ja vaikuttaa myös marjojen rakenteita säilyttävästi

Mäntylän mukaan myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että monenlaisia asioita voi pakastaa. Myös sellaisia, jotka eivät ensimmäisenä tulisi mieleen.

– Ylimääräisen kerman voi pakastaa vaikka jääpalamuotteihin ja jäätyneet palat pakata muovipusseihin, niin kermakuutioita voi heittää ruokien sekaan tarvittaessa. Myös ranskankermaa ja kermaviiliä voi pakastaa, ja käyttää ruokiin myöhemmin. Rakenne toki muuttuu, mutta ruoanvalmistuksen kannalta sillä harvoin on merkitystä.

Myös kananmunien munamassaa voi Mäntylän mukaan pakastaa.

– Se vaahtoutuu hyvin sulatuksen jälkeen.

Kaikkea ei voi pakastaa

On olemassa myös elintarvikkeita, joita ei kannata pakastaa. Yksi esimerkki on lihatuote, jonka viimeinen käyttöpäivä on mennyt umpeen. Tuotteen säilyvyyttä ei saa pelastettua enää sillä, että sen laittaa pakkaseen.

Mäntylän mukaan on hyvä tiedostaa, että pakastin ei myöskään ole mikään tuotteen vanhenemisen pysäyttäjä.

– Tuote vanhenee edelleen pakasteessa, vaikka pilaantumisprosessit ovat hitaampia. Pakastimeen tulisi laittaa vain hyvälaatuisia ja hyviä tuotteita.

Kokonaisia hedelmiä ei kannata pakastaa.

– Omenat voi pakastaa hyvin pieninä lohkoina. Soseina pakastaminen vie kuitenkin vähiten tilaa. Kurkku, salaatti ja tomaatti eivät sovellu pakastettaviksi niiden vesipitoisuuden vuoksi, toki tomaatin voi pakastaa soseena ja mehuna.

On tärkeä muistaa, että pakastamiseen ei sovellu mikään, mikä on jo kertaalleen pakastettu.

– Leivät tai lihat saatetaan myydä kaupoissa niin, että ne ovat olleet jo kerran pakasteena. Silloin kannattaa varmistua tuotteesta onko se säilötty pakasteena vai ei. Tai jos oma pakastin on vahingossa sulanut, sulaneita tuotteita ei tule sellaisinaan jäädyttää uudestaan.

– Sulaneista marjoista voi kuitenkin esimerkiksi keittää hilloa tai valmistaa leivonnaisia ja ne voi pakastaa. Samoin lihat voi valmistaa ruoaksi ja pakastaa kypsennettynä ruokana uudestaan, Mäntylä vinkkaa.

Mutta mitä Mäntylän mukaan mahdollisesti kannattaisi pakastaa, niin juuresraasteita.

– Niillä voisi lisätä kasviksia helposti ruokapöytään silloin kun kiireisessä arjessa laiskuus iskee eikä jaksa miettiä pääruoan kanssa tarjottavia salaatteja. Porkkanaraastetta esimerkiksi voi hyvin tehdä ison määrän pakasteeseen, pakastaa annospusseissa ja ottaa säännöllisesti aterian lisukkeeksi tai lisätä valmista raastetta esimerkiksi kastikkeisiin tai leipiin.

Ruokaa pakastaessa kannattaa kiinnittää huomiota pakkasen kuntoon. Jos se on täynnä jäätä, se ei toimi tehokkaasti.

– Jos jäätä on paksu kerros, se lisää myös sähkön kulutusta. Pakastin tulisi sulattaa pari kertaa vuodessa tai sitten kun sisäpinnat ovat kauttaaltaan huurrekerroksen peitossa. Pakasteen lämpötilan tulee olla myös tarpeeksi kylmä, -18 astetta, Mäntylä neuvoo.

Näistä merkeistä tiedät, ettei pakastettu ruoka ole syömäkelpoista

Vaikka tuotetta olisi säilytetty pakkasessa, se ei välttämättä ole enää syömäkelpoinen. Mäntylä suosittelee haistamaan, maistamaan ja tutkimaan päivämääriä.

Tarkista tuotteen päivämäärät ja pakastuspäivät. Jos liha on yli vuoden vanhaa, se on usein jo parhaat päivänsä nähnyt. Jos alat paistamaan pakastettua lihaa ja keittiössä alkaa haisemaan epämääräiseltä, voit olla aika varma, että tämä liha on menetetty tapaus.

Erityisesti näin voi käydä silloin, jos kyse on alennuslihoista, joiden päivämäärä on mennyt useita kuukausia sitten.

– Jos löytyy muutaman vuoden vanhoja marjoja, ne voi kyllä vielä keittää mehuksi, hilloksi tai kiisseliksi. Niitä harvoin tarvitsee heittää sellaisinaan pois.

Jos pakastusrasiaan on kertynyt paksu jääkerros, voi olla hyvä tutkia tuote tarkemmin. Todennäköisesti se on silloin ollut pakastimessa jo turhan kauan.

– Mutta rohkeasti maistamalla ja haistamalla pääsee pitkälle, Mäntylä toteaa.

LUE MYÖS:
Paljon puhuttua kotivaraa kootessa kannattaa muistaa yksi asia

Meetvursteja vedetään taas myynnistä

Kotivara vetää jälleen myynnistä meetvurstieriä hepatiitti E-virusriskin takia. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessa. Kyseessä on kolmas Kotivaran meetvurstituotteiden takaisinveto.

Syynä on takaisinvedettävien tuotteiden valmistuksessa mahdollisesti käytetty kontaminoituneena toimitettu liha raaka-aine.

– Hepatiitti E -virusta sisältävän liha raaka-aineen alkuperää selvitämme yhteistyössä Ruokaviraston, paikallisten viranomaisten kanssa sekä omana selvityksenä, jotta korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti, Kotivara kertoo tiedotteessa.

Yritys pyytää asiakkaita tarkistamaan tuotteen ja sen erätunnisteen alla olevasta listasta. Eränumeron löytää pakkauksen parasta ennen -päiväyksen vierestä.

Tuotetta ei pidä käyttää, ellei sitä kuumenneta, mahdollinen virus tuhoutuu normaalissa ruuanlaitto lämpötilassa. Ostetun tuotteen voi palauttaa ostopaikkaan, jossa se hyvitetään. Tuote hävitetään biojätteeseen.

Takaisinvedettävät tuotteet:

Meetvurstisuikale 1,5 kg, erä 35527, parasta ennen 30.1.2024

Kartanon Meetvursti 225 g, erä 35127, parasta ennen 12.3.2024

Venäläinen meetvursti 450 g, erä 35416, parasta ennen 26.3.2024

Venäläinen meetvursti, erä 35438, parasta ennen 28.3.2024

Ruoan hintataso jää selvästi aiempaa korkeammalle

Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruoan hinta laskee tänä vuonna kaksi prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna.

– Ruoan hinta nousi nopeasti parin vuoden ajan, mutta nyt uusi normaali on markkinoilla löytymässä. Hinnat laskevat tänä ja ensi vuonna maltillisesti, mutta taso jää selvästi aiempaa korkeammalle. Samoin käy ruoantuotannon kustannuksille, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ruoan hintoja vetävät alaspäin muun muassa monien kustannusten aleneminen sekä lisääntynyt hintakilpailu vähittäiskaupassa. Kuitenkin kustannustaso ruoantuotannossa pysyy edelleen korkeana, ja työvoimakustannukset koko ruokaketjussa nousevat. Poikkeuksena ovat viljan tuottajahinnat, jotka ovat palautumassa kriisejä edeltävälle tasolle.

PTT:n mukaan poliittisilla työtaisteluilla ei toistaiseksi nähdyssä laajuudessa ole merkittävää vaikutusta maa- ja elintarviketalouteen. Mutta jos lakot laajenevat ja pitkittyvät, niiden vaikutukset voivat näkyä muun muassa elintarvikeviennissä sekä tuontiraaka-aineiden ja -tuotteiden saatavuudessa.

Venäjän hyökkäyssota sekoittaa viljamarkkinoita

Maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, energian ja rakennustarvikkeiden hinnat nousivat pari vuotta sitten dramaattisesti. Sittemmin tilanne tasaantui, ja hinnat ovat laskussa.

Esimerkiksi lannoitteiden hinta laskee PTT:n arvion mukaan tänä vuonna Suomessa 11 prosenttia ja energian hinta viisi prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, mutta rakentamisen työpanosten hinta on ollut kasvussa jo muutaman vuoden, eikä suunnassa näy muutosta.

Tuotantopanosten hintojen laskun myötä maatalouden kustannukset alenevat, mutta kustannustaso pysyy yhä korkealla kriisejä edeltävään aikaan verrattuna. Tuottajahinnat ovat laskusuuntaisia sekä kotieläintuotannossa että kasvinviljelyssä.

– Viljan tuottajahintojen laskun taustalla on etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljan tuonti Ukrainasta on sekoittanut markkinoita Euroopassa, ja toisaalta Venäjä pyrkii vaikuttamaan EU:n vientimarkkinoihin, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Kasvinviljelytulot pysyvät tämän vuoksi lähes heikon satovuoden 2023 tasolla, vaikka sadosta odotetaan nyt määrältään ja laadultaan tavanomaista. Kotieläinpuolella myyntituloa pienentää lisäksi kotieläintuotannon määrän väheneminen.

Maatalouden yrittäjätulon arvioidaan laskevan tänä vuonna hienoisesti, ja ensi vuonna yrittäjätulo voi edelleen jonkin verran laskea.

Kuluttajien käyttäytyminen tuo epävarmuutta ruokaketjuun

Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä pysyy verraten heikkona tänä vuonna. Elintarviketeollisuuden volyymi laski kaksi vuotta peräkkäin 2022–2023. Tänä vuonna volyymi alkaa palautua, mutta laskua edeltävälle tasolle ei ylletä vielä ennustekaudella.

Keskeinen epävarmuutta aiheuttava tekijä on se, mihin suuntaan kuluttajakysyntä kehittyy.

– Ruoan hinnan nousu on näkynyt kulutustottumusten muutoksena, ja kuluttajista on tullut yhä hintatietoisempia. Kotitalouksien reaalitulot ovat nyt taas kasvussa, mutta epäselvää on se, missä määrin tulojen lisäys näkyy kulutuksen kasvuna ja missä määrin säästämisenä, sanoo Forsman-Hugg.

Hänen mukaansa lisää epävarmuutta tuovat julkisen talouden sopeuttamistoimet, joista odotetaan tietoa huhtikuun kehysriihestä. Mahdollisilla veronkorotuksilla olisi vaikutusta myös ruokasektoriin ja osaan ennustemuuttujista.

PTT toteaa, että arvonlisäveron korotukset heikentäisivät kotitalouksien ostovoimaa, ja ruoan alv-korotus hidastaisi elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen laskua. Vaikutukset riippuisivat korotusten suuruudesta, voimaantulon ajankohdasta sekä siitä, kuinka täysimääräisesti korotukset siirtyisivät kuluttajahintoihin.

Terveysveron pitäisi nostaa rajusti hintoja, jotta kulutus vähenisi – EK: Voi toimia vastoin tavoitettaan

Vero voi tuntua yksinkertaiselta ratkaisulta vaikeaan kysymykseen, mutta sitä se ei lähes koskaan ole, kommentoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK pintaan taas pulpahtanutta terveysverokeskustelua.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti viime viikolla terveysveron säätämistä. Hänen mukaansa transrasvat, suola ja lisätyt sokerit ovat verrattavissa jopa alkoholiin ja tupakkaan.

EK:n mukaan terveysvero voi johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun, kotimaisen tuotannon kaventumiseen ja jopa tavoitteensa kannalta päinvastaiseen lopputulokseen. Jos halutaan kansanterveydellisiä muutoksia niihin vaikutetaan helpommin valistuksella ja terveellisen ruoan saatavuudella ja valikoimalla. Sokerin, rasvan tai suolan verotus ei lisäisi esimerkiksi kuitujen määrää suomalaisten lautasella.

– Terveysperusteinen vero on helppo heittää ajatuksena monitahoiseen ongelmaan. Ihmisen terveys on kuitenkin moninainen kokonaisuus, eikä yksittäinen ainesosa ruokavaliossa ole avain onneen tai portti epäonnistumiseen. Monipuolinen ravintorikas ruokavalio voi sisältää monista eri raaka-aineista valmistettuja tuotteita ilman rajoituksia, toteavat EK:n veroasian­tuntija Tiina Ruohola ja Elintarvi­ke­teol­li­suus­liiton yhteiskun­ta­suh­de­johtaja Jukka Ihanus blogikirjoituksessaan.

– Lainsäädännön tasolla luonnollisen ja lisätyn sokerin verottaminen eri tavoin on äärimmäisen haastavaa, ellei mahdotonta. Tärkeää on myös huomioida, että EU-säännökset asettavat rajoituksia samanlaisten tuotteiden erilaiselle verokäsittelylle.

Kirjoittajien mukaan pahimmillaan terveysperusteinen vero asettaa kotimaiset toimijat kilpailullisesti mahdottomaan asemaan tuontiruoan kanssa.

– Hyvä verojärjestelmä on ennakoitava, ja veron keräämisen kustannukset ovat suhteessa siitä saatavaan tuottoon. Jotta terveysperusteinen vero johtaisi hintaohjaukseen, olisi veron määrän oltava huomattavan suuri. Tämä jo itsessään vaikuttaisi negatiivisesti kotimaiseen ruokatuotantoon, katsovat Ruohola ja Ihanus.

He muistuttavat Suomessa aiemmin käytössä olleesta makeisverosta. Siitä vuonna 2019 tehty tutkimus kyseenalaistaa sen, voidaanko valmisteveroilla voisi kuluttajien käyttäytymistä. Mikäli taas tavoite on kasvattaa verotuloja, siihenkin on asiantuntijoiden mukaan helpompia keinoja.

– Jos käytetään eduskunnan hyväksymän virvoitusjuomaveron sisältämän sokerin verotaulukkoa, suklaapatukan hinta nousisi pari senttiä, mikä tuskin ohjaisi kulutusta pois makeisista. Elintarviketeollisuudelle ja verottajalle se kuitenkin aiheuttaisi merkittävän hallinnollisen taakan.

– Jos terveysveron ensisijainen tavoite on fiskaalinen, siihen on olemassa tehokkaampia keinoja kuin ruoan valmisteverot. Jos tavoite on terveydellinen, veron vaikuttavuudesta ei ole takeita.

Ruoholan ja Ihanuksen mielestä terveysperusteinen vero sotisi hallituksen omia tavoitteita vastaan, kun sääntelyä on tarkoitus purkaa ja elintarvikevientiä kasvattaa. Lisäksi jo epävarmuus, jota mahdollinen uusi vero aiheuttaa, on omiaan lykkäämään yritysten investointeja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)