Viikossa kannattaisi liikkua 9–10 tuntia – ”Suomalainen suositus tuntuu vähäiseltä”

Reippaalla yli tunnin liikunnalla päivittäin oli tutkimuksen mukaan merkittävä vaikutus sydänterveyteen.
Lenkkeilijöitä Helsingissä 28. elokuuta.
Lenkkeilijöitä Helsingissä 28. elokuuta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Lenkkeilijöitä Helsingissä 28. elokuuta.
Lenkkeilijöitä Helsingissä 28. elokuuta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan liikuntaa kannattaisi harrastaa jopa 9–10 tuntia viikossa, koska sillä on myönteinen vaikutus sydänterveyteen.

– Sen rinnalla suomalaisessa liikkumisen suosituksessa mainitut määrät tuntuvat vähäisiltä: reipasta liikkumista riittää vähintään 2,5 tuntia viikossa, toteaa X:ssä Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen, joka on nostanut esiin Helsingin Sanomien jutun.

Tutkimuksessa analysoitiin 17088 aikuisen tietoja, joiden fyysistä kuntoa seurattiin kahdeksan vuotta. Tulosten mukaan noin 9-10 tuntia kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa viikossa harrastaneilla sydänongelmien riski oli 30 prosenttia pienempi.

Sen sijaan 2 tuntia 30 minuuttia viikossa liikkuneilla riski oli 8–9 prosenttia pienempi.

Myös Suomessa THL suosittelee reipasta liikuntaa minimissään 2,5 tuntia viikossa.

HS kysyi asiantuntijoilta pitäisikö suomalaisten liikuntasuositusta nostaa.

THL:n erikoistutkija Laura Joensuu arvioi, että brittitutkimuksessa käytetyt minuuttimäärät ovat epävarmoja. Tutkittavia kyllä seurattiin kahdeksan vuoden ajan, mutta heidän liikkumistaan mitattiin liikemittareilla vain viikon.

UKK-instituutin johtava tutkija Pauliina Husu puolestaan korostaa, että liikunnan ihanteellinen ja riittävä vähimmäismäärä ovat eri asioita. Yhden tutkimuksen perusteella ei Husun mukaan suosituksia muuteta.

– Yhdeksän tuntia on epärealistinen tavoite tottumattomalle, jolla pienikin liikkumisen lisäys on askel kohti terveyttä, Husu sanoo.

LUE MYÖS:
Etkö liiku tarpeeksi? Voi näkyä yllättävällä tavalla keski-iässä

Suomalaisista eli 12–19-vuotiaista yli puolet kärsii hampaiden eroosiosta.
Vatsarasva lisää sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.
Mainos