Valtion lentokonetehdas kehitti jatkosodan aikana ilmavoimille VL Myrskyn, joka on ainoa sarjatuotantoon edennyt kotimainen hävittäjäkone.
Tekniikan Maailman mukaan lentokoneesta rakennetaan parhaillaan kopiota Ilmailumuseoon. Entisöintiprojektin tiedottaja Reino Myllymäen mukaan Myrsky oli moottoritehoonsa nähden suorituskykyinen hävittäjä, jota oli miellyttävä lentää. Kaartokyvyltään se asettui Brewster 239:n ja Messerschmitt Bf 109:n väliin.
– Se oli vihollisen LaGG-3-hävittäjää ketterämpi. Sillä oli tulivoimainen neljän raskaan konekiväärin aseistus, Myllymäki sanoo.
Jatkosodassa Myrskyä käytettiin lähinnä tiedusteluun, sillä se saatiin valmiiksi vasta sodan loppupuolella. Siinä vaiheessa ilmavoimien hävittäjäkoneeksi oli standardoitu Messerschmitt Bf 109. Myrskyllä vaurioitettiin silti ilmataistelussa kahta Neuvostoliiton hävittäjää ilman omia tappioita.
Oman tuotannon tavoitteena oli lisätä huoltovarmuutta ja alentaa kustannuksia. VL Pyryn ensilento keväällä 1939 oli nostanut toiveita suomalaisen suunnittelun suhteen. Kotimaisten hävittäjien valmistus loppui sodan jälkeen, sillä lentokoneteollisuus sidottiin sotakorvaustuotteiden valmistukseen.
Suomessa rakennettuja I.V.L C 24-, C 25-, D 26 Haukka- ja VL D 27 Haukka II -hävittäjiä pidettiin kansainvälisesti vertailukelpoisina. VL Tuisku ja VL Pyry olivat samankaltaisia kuin muut ajan harjoitushävittäjät. VL Humu oli Brewster 239:n kopio ja VMT Pyörremyrsky Myrskyn kehitelmä V12-moottorilla. Valmet Vihuri oli viimeisiä mäntämoottoriharjoituskoneita.
– 1930–40-luvun näkökulmasta Suomella oli Ruotsia paremmat lähtökohdat menestyksellisen hävittäjäprojektin luomiseen. Valtion Lentokonetehdas kuitenkin pitäytyi puussa ja sekarakenteisessa koneessa, joka oli tullut jo tiensä päähän. Olisi pitänyt siirtyä kevytmetalliin, Reino Myllymäki toteaa.
Ruotsissa siirryttiin amerikkalaisten osaajien avulla B-17:n ja B-18:n kaltaisiin kevytmetallirakenteisiin koneisiin.
– Ruotsi myös perusti itselleen hyvin vahvat ilmavoimat tilaamalla satoja Tunnan-hävittäjiä. Suomen ilmavoimien suorituskykyisin osuus koostui kuudesta Vampiresta. Edellytykset Suomessa puuttuivat, Ruotsissa ne olivat, Myllymäki sanoo.
