Suomessa valmiuslakia pitäisi kiireellisesti muokata vastaamaan myös uuden ajan hybridiuhkiin, katsoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Hän korostaa, että nykyisellään valmiuslaki ei määrittele hybridiuhkia laajasti ottaen poikkeustilana.
Tiilikainen muistuttaa, että keskustelua valmiuslain uudistamiseksi tältä osin käytiin jo keväällä 2020, mutta sitten tuli korona ja valmiuslaki otettiinkin käyttöön vähän toisenlaisessa tilanteessa.
– Tätä keskustelua ja poliittista prosessia valmiuslain poikkeustilamääritelmän uudistamiseksi pitäisi kiireellisesti jatkaa. Enkä tarkoita vain tähän ajankohtaiseen rajaoperaatioon liittyen vaan yleisemminkin hybridioperaatioita, koska niitä on paljon muitakin ilmassa. Pitäisi arvioida, mikä on sellainen turvallisuuspoliittinen kriisi – nämä uudet uhat huomioiden – mikä Suomessa voi laukaista valmiuslain käyttöönoton, sanoo Tiilikainen Verkkouutisille.
Turvallisuuspolitiikan uudet uhkat ovat puhuttaneet viime päivinä Valko-Venäjän kohdistettua EU-maa Puolaan hybridioperaation siirtolaisia hyväksi käyttäen.
Tiilikaisen mukaan EU:n kannalta keskeistä on pysyä yhtenäisenä ja laittaa ”pikavauhtia” kuntoon yhtenäinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka.
Viimeksi mainittu voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Tiilikainen kiittelee kuitenkin EU:ssa vastikään päätettyjä pakotetoimia, jotka kohdistuvat muun muassa lentoyhtiöihin ja matkatoimistoihin.
– Tässä pyritään nyt keskeyttämään hybridioperaatio lopettamalla ihmisvirtojen kuljettaminen Valko-Venäjälle. Samalla uusi päätös sanktioista alleviivaa EU:n yhtenäisyyttä.
Tiilikainen katsoo, että Valko-Venäjän näkökulmasta hybridioperaatioiden kohteiden valinnoille on olemassa syynsä. Oli sitten kyse pienistä Baltian maista tai nyt viimeksi Puolasta.
– Siellä (Valko-Venäjällä) tiedetään, että Puolalla on eripuraa muiden EU-maiden kanssa. Tällä operaatiolla pyritään lisäämään jakolinjoja unionin sisälle, koska sitähän tässä tavoitellaan: unionin hajottamista ja jakolinjoja.
EU:lta selkeä viesti Valko-Venäjälle
Tiilikaisen mukaan EU:n ulkoministerien aikaan saama pakotepäätös korostaa sitä, että kyseessä on yhteinen ongelma ja EU on Puolan tukena.
– Tämä on juuri se viesti, mikä EU:n pitää antaa, eli että tällainen hajota ja hallitse – politiikka ei toimi.
Tiilikainen korostaa, että laajasti ottaen rajapolitiikka pitäisi EU:ssa olla paljon yhtenäisempi, koska unionilla on yhteiset ulkorajat. Pitäisi olla yhteinen politiikka sen suhteen, kuinka raja voidaan ylittää.
Pidempi ja laajempi keskustelu on sitten se, jos EU-tasolla lähdetään pohtimaan mahdollisia poikkeusolojen määritelmiä, koska tältä osin lainsäädäntö on toistaiseksi kansallisissa käsissä. Tiilikainen pitää kansallista päätäntävaltaa ainakin ”pitkässä juoksussa” tältä osin ongelmana, mutta kyse on vallanjaosta jäsenmaiden ja unionitason välillä.
– Toistaiseksi valta päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät poikkeuslakisisältöön, on kansallisella tasolla.
