Vuonna 2007 Fortum päätti lähteä Venäjän sähkömarkkinoille. Tästä päätöksestä alkoi tapahtumien ketju, jotka lopulta johtivat valtavan mittaluokan omaisuudenmenetyksiin Itänaapurin otettua Fortumin laitokset haltuunsa aseellisten joukkojen tukemana. Talouselämä selvitti miten tilanteen annettiin kehittyä tähän pisteeseen.
– Fortumin strateginen liikkumatila on rajallinen, siksi sähkötoimialalla potentiaaliset yritysostot suuntautuvat Venäjälle, Talouselämän hankkimassa Fortum-muistiossa kirjoitettiin 16 vuotta sitten.
– Yhtiö on huolellisesti arvioinut Venäjän sähkömarkkinoihin liittyviä riskejä ja valtion arvio on, että investointien epäonnistuminen ei pahimmassakaan tapauksessa vaarantaisi yhtiön vakavaraisuutta, salaisessa kokousmuistiossa todettiin.
Riskiarvion laatijaa ei ole tähän päivään mennessä saatu selville. Arvio saattoi olla Fortumin itsensä laatima.
Helmikuun lopussa 2008 Fortum kertoi ostavansa enemmistön Länsi-Siperiassa toimivasta TGC-10 -voimalaitoksesta. Kaupan arvo oli lopulta investointeineen noin 3,7 miljardia euroa. Tämä on yksi Suomen teollisuushistorian suurimmista kaupoista.
– Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saavuttaa merkittävä asema maailman neljänneksi suurimmalla sähkömarkkinalla, hehkutti Fortumin silloinen toimitusjohtaja Mikael Lilius.
Venäjä oli luvannut sijoitetulle pääomalle huikean 14 prosentin tuoton. Samalla se kuitenkin esitti sijoittajille investointivelvoitteen, jonka mukaisesti ulkomaiset ostajat velvoitettiin korjaamaan voimalaitokset.
– Oli aivan selvää, että tätä pidettiin riskisijoituksena. Tuottonäkymä Venäjällä oli niin hyvä, että riski kannatti ottaa, Fortumin hallituksessa tuolloin istunut, Suomen entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) muistelee.
Lopulta Fortumin hallitus kannatti yksimielisesti Venäjälle menoa. Aho kuvaa Venäjän olleen Siperiaan tehdyn investoinnin aikaan luotettava toimintaympäristö ja kumppani.
Vaikka geopoliittinen tilanne kehittyi epäsuotuisaan suuntaan, Fortum ei halunnut lähteä Venäjältä. Esimerkiksi Georgian sota ei yhtiötä hetkauttanut.
– Tämä on ollut hirveän stabiili ja ennakoitava toimintaympäristö. Hyvin vahvasti on pidetty ne lupaukset, jotka silloin aikanaan on annettu, kun nämä investoinnit on tehty, Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf totesi aikanaan.
Voimalaitosten lisäksi Fortum halusi venäläistä vesivoimaa. Lopulta se joutui kuitenkin lähtemään osakkaaksi venäläis-suomalaiseen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Vesivoiman hankinta jäi haaveeksi.
Krimin valtaus 2014 ei ollut Fortumille riittävä signaali maastapoistumiseksi. Kun Venäjä viime vuoden helmikuussa aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Fortumilla ei ollut enää mahdollisuutta selvitä tilanteesta kuivin jaloin.
Viime huhtikuussa Venäjä otti Fortumilta voimalat haltuunsa. Yhtiön Venäjän-liiketoimintojen haltuunottoon osallistui Helsingin Sanomien mukaan aseellisia joukkoja. Pääjohtaja vaihdettiin ja yhtiön nimeksi tuli Forward Energy.
Fortumin omien laskelmien mukaan yhtiön Venäjän-bisnesten tappiot ovat noin kaksi miljardia euroa, kun huomioidaan esimerkiksi saadut osingot. Se on noin 360 euroa jokaista suomalaista kohden.
– Poliittista riskiä ei pystytty Fortumissa, Suomessa eikä muuallakaan ennustamaan riittävällä tavalla, omistajaohjausministerinä vuonna 2007 toiminut Jyri Häkämies (kok.) toteaa
