Tämä selviää tuoreesta Science Advances -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Vaikka väestötasolla syntyvien lasten sukupuolijakauma on sattumanvaraista, yksittäisten perheiden kohdalla jakauma voi vinoutua.
Harvardin yliopiston tutkija Jorge Chavarro käytti tutkimukseen työryhmänsä kanssa laajaa Yhdysvalloissa tehtyä Nurses’ Health Study -seurantatutkimuksen aineistoa analysoidakseen yli 58 000 henkilön raskaus- ja syntymätietoja. Aineisto on kerätty vuosina 1956–2015.
Tutkijat havaitsivat, että noin kolmasosalla perheistä kaikki lapset olivat samaa sukupuolta. Vinouma oli erityisen yleinen niillä, jotka saivat ensimmäisen lapsensa vanhemmalla iällä.
Tutkimuksessa löydettiin lisäksi kaksi geenimuunnosta, jotka liittyivät lapsen sukupuoleen. Niistä toinen lisäsi poikien ja toinen tyttöjen todennäköisyyttä.
Biologisiksi mekanismeiksi epäillään muun muassa ikään liittyviä muutoksia emättimen happamuudessa, mikä saattaa suosia X-kromosomia kantavia siittiöitä ja siten lisätä tyttölapsen todennäköisyyttä.
Myös iän tuomat muutokset naisten kuukautiskierrossa voivat vaikuttaa X-kromosomin sisältävien siittiöiden selviytymiseen hedelmöityksessä.
Tutkimustulokset ovat herättäneet myös kritiikkiä. Australialainen käyttäytymisgeneetikko Brendan Zietsch huomauttaa, että aiemmin tehdyssä, koko Ruotsin väestön kattaneessa tutkimuksessa ei havaittu vastaavaa vinoumaa perheen lasten sukupuolissa.
Väestötieteilijä Nicola Barba Bolognan yliopistosta sanoo, että tutkimus antaa hyödyllistä tietoa, mutta aihe vaatii vielä lisäselvityksiä. Biologia ei yksin selitä ilmiötä.
– Tutkimus osoittaa, että biologisten tekijöiden tarkastelu yksinään ei riitä selittämään lisääntymisen kokonaiskuvaa, Barba sanoo Science News -lehdessä.
Tutkijat toivovat, että havaintoja toistetaan tulevaisuudessa muissa väestöryhmissä ja että myös isien vaikutuksia syntyvän lapsen sukupuoleen tutkitaan tarkemmin. Nykyinen aineisto painottui valkoisiin yhdysvaltalaisiin naisiin.
