Koulutustuottaja ja vasemmistoaktiivin Jukka Peltokosken ja vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan Henrik Jaakkolan toimittamassa teoksessa on annettu joukolle kirjoittajia tehtäväksi kertoa, miltä tulevaisuuden vasemmisto näyttää ja mikä sitä liikuttaa.
Puoluelehdet eivät todellakaan ole nykyisin itsestäänselvyys. Esimerkiksi vihreät lakkautti oman puoluelehtensä Vihreän Langan joulukuussa 2019, ja puolue päätti käyttää lehden kustantamiseen käytetyt rahat suoraan puolueviestintään.
Kansan Uutisissa politiikan toimittajana työskentelevä Toivo Haimi katsoo, että useimmat valtavirtamediat Suomessa pyrkivät häivyttämään aatteet ja ideologiat journalismistaan ja esiintymään objektiivisina ja puolueettomina. Kansan Uutisten ja muiden vasemmistolaisten medioiden vahvuus on, että ideologiaa ei peitellä eikä aatteen kynttilää pidetä vakan alla.
Haimi uskoo, että aatteellisen lehdistön aika ei ole ohi, vaan päinvastoin. Edelleen on kysyntää ja tarvetta avoimesti aatteelliselle ja valtavirtaa haastavalle medialle.
Kansan Uutiset on vasemmistoliiton pää-äänenkannattaja, ja merkittävä osa tuloista tulee puolueelta. Esimerkiksi vaalien alla on katsottava, että lehden sisältö on yhdenmukaista sen kanssa, mitä tavoitteita vasemmistoliitto vaaleissa ajaa. Julkaisun on oltava sellainen, että aktiivit voivat jakaa sitä vaaliteltoilla. Silti lehteä tehdään korkeiden journalististen standardien mukaan.
Haimin ajattelussa Kansan Uutiset ei ole puolueen vaalikoneiston osa, joka toimii vain puoluejohdon megafonina. Tarvittaessa pää-äänenkannattajalta löytyy myös kriittistä otetta. Puoluejohdon jatkuva kehuminen todennäköisesti vain heikentäisi uskottavuutta yleisön silmissä.
Äärimmäinen rikkaus
Yliopistonlehtori Teppo Eskelinen käsittelee kirjoituksessaan sitä, saadaanko rikkauden äärimmäinen keskittyminen nostettua politiikan puheenaiheeksi ja pidettyä sellaisena, koska useinhan aihe katoaa nopeasti taka-alalle. Globaalisti tarkasteltuna rikkaiden ja köyhien välinen ero on suurempi kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja kasvaa koko ajan. Eskelisen mukaan Suomessa seitsemän rikkaimman ihmisen varallisuus vastaa köyhimmän 40 prosentin varallisuutta.
Vasemmiston on tärkeää olla aloitteellinen osa liikettä, joka pitää äärimmäisen rikkauden ongelman asialistalla ja pystyy osoittamaan taloudellisen kuilun olevan keskeinen yhteiskunnallinen jakolinja.
Eskelisen mielestä vasemmisto voisi pyrkiä nostamaan keskusteluun maksimivarallisuuden kaltaisia teemoja ja laajemminkin politisoida omistamista yhteiskunnallisena kysymyksenä. Joidenkin tuotantovälineiden on hyödyllistä olla valtion hallussa jo pitkäjänteisyyden vuoksi, osuuskuntamuotoista omistamista on kannustettava ja yhteisvaurauden käytäntöjä jokamiehenoikeuksista kirjastoihin on syytä puolustaa.
Perustulo keskeinen tavoite
Yhteiskuntatieteiden tutkija Johanna Perkiö tarkastelee tekstissään perustuloa, joka on ollut pitkään liberaalin vasemmiston keskeinen tavoite. Myös vihreät puolueet ovat useissa maissa tavoitelleet perustuloa. Erilaisia perustulomalleja yhdistää määritelmä perustulosta vastikkeettomana ja henkilökohtaisena etuutena.
Suomalaisessa keskustelussa perustulo on esiintynyt uudistuksena, jolla pyrittäisiin yksinkertaistamaan sosiaaliturvaa, ehkäisemään väliinputoamisia sekä helpottamaan työn ja sosiaaliturvan yhteen sovittelua.
Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla vasemmistoliitto julkisti tavoittelevansa 800 euron suuruista perustuloa kuukaudessa. Se olisi rahoitettu progressiivisella 30-60 prosentin sekä ansio- että pääomatuloja koskevalla tuloverolla.
Taantuma ja vasemmisto
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen toteaa, että vasemmiston tila Suomessa ei näytä lupaavalta mahdollisen taantuman edessä. Vaikka Sanna Marinin (sd.) hallitus on ollut yksi vasemmistolaisimpia Suomen lähihistoriassa, niin Vuorista lähinnä turhauttaa. Hallituksessa istumisella on ollut hintansa, monesti ratkaisuksi ovat tulleet laimeat kompromissit. Lyhyemmän aikavälin kompromissit voivat estää tulevaisuuden merkittävät muutokset, kun usko vasemmistolaisen politiikan muutoskykyyn alkaa loppua.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja linjaa, että nykyisellään vasemmistoliitto on puhtaan sosialidemokraattinen puolue ja koko Suomen puoluekentän ainoa sellainen. Vasemmistoliitto on kuitenkin nykyisellä koollaan enintään apupuolue SDP:lle, jonka Vuorinen näkee keskustalaisena puolueena.
Etenkin omistusoikeuden ja voitontavoittelun kysymyksiin tulisi puuttua vahvemmalla otteella, niiden selvästi asettuessa vastakkain ihmisoikeuksien ja inhimillisen kehityksen kanssa. Vasemmiston ei tulisi tavoitella näiden asioiden sääntelyä tai estämistä vain tietyillä osa-alueilla vaan kaikkialla yhteiskunnassa eli Vuorinen peräänkuuluttaa puhdasta sosialismia. Hänestä on myös huolestuttavaa ajatella, että vasemmisto pelkää puhua avoimesti siitä, mitä se ajaa. Tavoitteita ja aatteita ei tulisi piilotella, vaan kantaa niitä ylpeydellä.
Jukka Peltokoski & Henrik Jaakkola: Tulevaisuuden vasemmisto. 232 sivua. Into Kustannus Oy.
