Asiantuntijat varoittavat, että suurten maiden taloudet ovat siirtymässä uuteen ”finanssipoliittisen dominoinnin” aikaan, kirjoittaa Financial Times.
Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa keskuspankkeihin kohdistuu kasvavaa painetta pitää korot keinotekoisesti alhaisina ennätyksellisen suuren valtion lainanoton kustannusten kompensoimiseksi.
Merkittävin esimerkki on Yhdysvallat, jossa presidentti Donald Trump on kehottanut keskuspankkia (Fed) leikkaamaan korkoja säästääkseen miljardeja dollareita velanhoitokuluissa.
Valtion velkataakka ja nousevat lainakustannukset asettavat keskuspankit paineen alle rahapolitiikan keventämiseksi myös esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Japanissa.
Valtionvelan ja kasvaneiden kustannusten yhdistelmä luo valtavia poliittisia kannustimia hallituksille ympäri maailmaa painostaa keskuspankkeja korkojen alentamiseksi, sanoo Harvardin yliopiston professori ja IMF:n entinen pääekonomisti Kenneth Rogoff FT:lle.
Vaikka Yhdysvallat erottuu joukosta hallinnon ja keskuspankin välisen avoimen vastakkainasettelun vuoksi, valtion menojen vauhdittama pitkäaikaisten lainakustannusten maailmanlaajuinen nousu on asettanut muidenkin maiden keskuspankit paineen alle politiikan mukauttamiseksi nousevien tuottojen hillitsemiseksi.
– Olemme siirtyneet uuteen finanssipoliittisen dominoinnin aikakauteen, Rogoff lisäsi.
Yhdysvalloissa analyytikoiden mukaan nykyinen ero pitkälti keskuspankin politiikan mukaan muovautuvien lyhyiden korkojen ja markkinavetoisempien pitkäaikaisten lainakustannusten välillä heijastaa osittain huolta siitä, että rahapolitiikka pidetään löysempänä kuin olisi tarpeen kuluttajahintojen hillitsemiseksi.
Kahden vuoden ja 30 vuoden valtionlainojen tuottojen välinen ero on suurin sitten vuoden 2022 alun.
Valkoisen talon sisäpiiriläinen Stephen Miran nimitettiin äskettäin väliaikaisesti Fedin johtokuntaan. Hänen odotetaan ajavan korkojen alennuksia, jonka seurauksena Yhdysvaltain finanssipoliittisen dominoinnin riski kasvaa, arvioivat asiantuntijat.
Korkostrategi Thierry Wizmanin mukaan ”fiskaalisen kaappauskaupan” merkkejä on havaittavissa, viitaten futuurimarkkinoihin, jotka hinnoittelevat viittä neljännesprosenttiyksikön korkojen laskua ensi vuoden loppuun mennessä.
– [Viisi leikkausta] tuntuu liialliselta, jos ei hinnoitella taantumaa. Sen täytyy johtua siitä, että jotkut ihmiset ajattelevat, että meillä tulee olemaan rakenteellisesti maltillinen Fedin puheenjohtaja ja rakenteellisesti maltillinen avomarkkinakomitea, Wizman sanoi viitaten komiteaan, joka päättää koroista.
Myös aiemmin tasapainoisista budjeteista tunnetussa Saksassa 30 vuoden lainanhoitokulut ovat nousseet yli 3 prosenttiin, joka on korkein taso sitten vuoden 2011. Taustalla on keväällä nimitetyn hallituksen suunnitelma lisätä lainanottoa maan infrastruktuurin elvyttämiseksi ja puolustusmenojen kasvattamiseksi.
