Suurin yksittäinen tekijä vuoden 2027 alijäämän taustalla ovat kasvavat korkomenot.
Asian nostaa viestipalvelu X:ssä esiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen.
– Nyt sitä jatkuvan velkaantumisen hintalappua ryhdytään maksamaan, Pakarinen kommentoi.
– Ei tietenkään pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, hän jatkaa.
Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut valtiovarainministeriön graafin eräiden tekijöiden vaikutuksesta budjetin alijäämäisyyteen vuonna 2027. Graafi on peräisin hallituksen tiistaina julkaisemasta budjettiesityksestä ensi vuodelle ja kehyksiksi vuosille 2024-2027.
Pakarinen on kiinnittänyt huomiota valtion kasvaviin korkokuluihin aiemminkin.
– Holtittoman velkaantumisen vaaroista varoiteltiin. Nyt kaikki näkevät miksi.
Kasvavien korkomenojen lisäksi budjetin alijäämää lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi HX-hankkeen menot vuonna 2027, liikenteen ja valmisteverotulojen alenema 2022-2027, hyvinvointialueiden palveluiden kysynnän kasvu 2023-20127 ja edellisellä vaalikaudella päätetyt lisäpanostukset turvallisuuteen ja Ukrainan tukeen (mukaan lukien vastaanottomenot) vuonna 2027.
Suurin yksittäinen tekijä vuoden 2027 alijäämän taustalla on kasvavat korkomenot.
Nyt sitä jatkuvan velkaantumisen hintalappua ryhdytään maksamaan.
Ei tietenkään pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. pic.twitter.com/PgzwHC9FbP
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) September 20, 2023
Holtittoman velkaantumisen vaaroista varoiteltiin. Nyt kaikki näkevät miksi. pic.twitter.com/orgXtx9IEu
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) September 17, 2023