Syyrian diktaattori Bashar al-Assadista ei pitänyt koskaan tulla maansa hallitsijaa. Sen roolin isä Hafez al-Assad oli varannut Basharin veljelle Basilille.
Vuonna 1994 sattunut auto-onnettomuus kuitenkin muutti kaiken. Basil menehtyi ja Bashar nousi perimisjärjestyksen kärkeen. Britanniassa uraansa silmätautien erikoislääkärinä rakentanut Bashar kutsuttiin takaisin Syyrian ja häntä ryhdyttiin valmistamaan kovaotteisin poliisivaltion johtoon.
Vallanvaihto tapahtui lopulta vuonna 2000, kun vasta 34-vuotias Bashar nousi Syyrian johtoon hänen isänsä kuoltua. Virallisesti al-Assad sai presidentinvaalissa 97 prosenttia äänistä.
Syyrian sodan aikana al-Assadista on muotoutunut säälimätön diktaattori, joka on iskenyt kemiallisilla aseilla omia kansalaisiaan vastaan. Venäjää ja Irania lukuun ottamatta tukijoita al-Assadilla ei maailmalla enää ole.
Ennen Syyrian sotaa al-Assad antoi lupauksia kansalaisvapauksien lisäämisestä, mutta muutokset olivat pieniä. Toisinajattelijoita pidätettiin hänen kaudellaan entiseen tapaan, mutta samalla taloutta vapautettiin pienin askelin. Oppositiovoimat tukahdutettiin kansalaisjärjestöjen mukaan muun muassa kiduttamalla, laittomilla vangitsemisilla, katoamisilla ja murhilla.
Arabikevät käännekohtana
Kun vuoden 2011 Arabikevät pyyhki vanhoja diktatuureja pois vallasta läpi arabimaailman, ryhtyi al-Assad esimerkiksi Egyptin ja Tunisian kollegoistaan poiketen tukahduttamaan kansannousua väkivalloin. Al-Assadin ratkaisu johti lopulta sekavaan ja veriseen sisällissotaan, jonka osapuolten tarkasta määrästä on vaikea pysyä selvillä.
Pian sodan alun jälkeen alueelle saapuivat libanonilainen islamistijärjestö Hizbollah ja Irakissa syntynyt ISIS, joka taisteli al-Assadin hallintoa vastaan. ISIS ja muut sunni-islamistit vetivät alueelle vierastaistelijoita ympäri maailman. Heitä pidetään nyt turvallisuusriskinä vanhoissa kotimaissaan.
Nyt al-Assadilla on takanaan seitsemän vuotta sisällissotaa ja kovaa kansainvälistä painetta, mutta hän roikkuu edelleen kiinni valtansa rippeissä. Myöskään USA:n, Britannian ja Ranskan tekemien ilmaiskujen ei uskota horjuttava al-Assadin asemaa.
Al-Jazeeran mukaan syitä siihen, miksi al-Assad on pystynyt pitämään kiinni asemastaan Syyrian johdossa, on useita. Näistä tärkeimpiä ovat hallinnon ulkomaiset tukijat Iran ja Venäjä, joista ensimmäinen toimitti al-Assadille aseita, koulutusta ja jopa sotilaita epävirallisten shiialaisten taisteluosastojen muodossa. Al-Jazeeran mukaan se esti al-Assadin hallinnon kaatumisen sodan alkuvuosina.
Osasyy Syyrian hallinnon selviämiseen löytyy myös kapinnalliryhmien hajanaisuudesta. Useat kapinallisryhmät taistelevat paitsi al-Assadia, myös toisiaan vastaan. Esimerkiksi aiempi Vapaan Syyrian armeija -niminen kapinallisliittouma on nyt hajonnut useampiin kilpaileviin ryhmiin. Ehkä suurin uhka al-Assadille on muodostunut islamistiryhmistä, kuten ISIS:tä, mutta myös ne ovat heikentyneet merkittävästi.
Myös kansainvälisen yhteisön toimet al-Assadin poistamiseksi vallasta ovat olleet ponnettomia, vaikka painetta onkin pyritty lisäämään.
Yksi syy al-Assadin vallalle on hänen suosionsa Syyriassa, joka on pitkittyneestä sodasta ja sotarikoksista huolimatta säilynyt verraten vankkana. Al-Assadin oma uskonnollinen ryhmä alaviitit, jotka luokitellaan yleensä shiiamuslimeiksi, eivät ole hylänneet diktaattoria. Lähes kaikki Syyrian hallinnossa merkittäviin asemaan nousseet ovat taustaltaan alaviitteja.
