Etyjin puheenjohtajan erityisedustajana Ukrainassa toiminut suurlähettiläs Mikko Kinnunen avaa Venäjän hyökkäyssodan syitä Centrum Balticum -säätiön Pulloposti-kolumnisarjassa.
– Erityisedustajana tehtävänäni oli toimia puolueettomana ja tasapuolisena välittäjänä. Enää tätä tarvetta ei ole. Siinä, missä kaikkien neuvotteluosapuolten toimintaa on aikanaan syytä arvioida kriittisesti, kritisoin tässä lähinnä Venäjää.
– Ukraina on suuren, laittoman hyökkäyssodan uhri ja ansaitsee nyt tukemme.
Suurlähettilään mukaan merkittävimmät syyt sodan aloittamisen taustalla liittyivät siihen, että Venäjä menetti koko ajan otettaan Ukrainasta.
– Venäjän pitkään käytössä olleet painostuskeinot eivät enää toimineet. Venäjän vaikutus väheni Ukrainan tiedonvälityksessä, yleisessä mielipiteessä, politiikassa, kirkossa sekä uskonnollisessa elämässä.
– Ukrainan taloudelliset kehitysnäkymät alkoivat olla Venäjää paremmat, Kinnunen kirjoittaa.
Venäjä on perustellut “sotilaallista erikoisoperaatiota” muun muassa Venäjän tukemien niin kutsuttujen separatistien hallitseman Donbassin alueen ihmisten suojelemisella ja Ukrainan johtajien “denatsifikaatiolla”.
Suurlähettiläs muistuttaa, että maaliskuussa Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, ettei Venäjän väittämästä kansanmurhasta Itä-Ukrainassa ollut todisteita eikä kyseinen väite anna oikeutusta sodalle.
– Venäjällä on tarve muuttaa ja lisätä esittämiään sodan perusteita, koska [maan] oman valinnan pohjalta käynnistetty sota on laiton eikä se ole mennyt tavoitteiden mukaisesti, Kinnunen toteaa.
Mikko Kinnunen pitää erityisen haitallisena denatsifikaatiosta puhumista, sillä sen tarkoitus on tehdä kohteesta epäinhimillinen. Tällä voidaan alentaa kynnystä sotarikoksille ja sillä voidaan pyrkiä perustelemaan esimerkiksi poliittisen johdon eliminointia.
Isommassa kuvassa Ukrainan sota liittyy suurlähettilään mukaan siihen, että Venäjä haluaa yhä pitää entisen Neuvostoliiton maat tiukasti omassa vaikutuspiirissään. Kinnunen muistuttaa, että Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien.
– Poliittiseen ratkaisuun tarvitaan molempia osapuolia. Ideaalimaailmassa se, että Venäjä hyväksyisi Ukrainan oikeasti itsenäisenä ja suvereenina valtiona, jolla on oikeus tehdä itse omat valintansa, olisi yksi keskeinen pysyvämmän rauhantilan lähtökohta, Kinnunen toteaa.
Suurlähettiläs @mikko_kinnunen pohtii kysymystä sodan perusteista: miksi Venäjä aloitti sodan ja mitä syitä Venäjä itse esittää ”sotilaalliselle erityisoperaatiolleen” – operaatiolle, joka on toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan suurin ja verisin sota.https://t.co/vInHcVQ4CA
— MFA Finland 🇫🇮 (@Ulkoministerio) December 22, 2022
