Presidentti Donald Trumpin hallinto on tehnyt tiettäväksi, että Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen päähuomio kohdistuu Kiinaan, ja puolustuksen resursseja painotetaan tämän mukaisesti. Jotkut hallinnon avainhenkilöistä ovat amerikkalaistutkija Richard Hookerin mukaan keskittyneet yksinomaan Kiinaan ja todenneet, että uudella suurvaltakilpailun aikakaudella Euroopan on pärjättävä yksin.
Tämä Yhdysvaltain ulkopolitiikan ”Kiina ensin”-lähestymistapa ei ole hänen mukaansa kuitenkaan lähtöisin Trumpin hallinnosta, vaan jo Barack Obaman presidenttikaudelta alkaen Washingtonissa ovat olleet vallassa henkilöt, jotka katsovat, että suurin uhka USA:lle on Kiina.
– He ovat väärässä, Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevä Hooker kirjoittaa.
Richard Hooker on aiemmin toiminut muun muassa Yhdysvaltain presidentin erityisavustajana, USA:n kansallisen turvallisuusneuvoston Euroopan ja Venäjän asioista vastaavana johtajana sekä Naton puolustuskorkeakoulun dekaanina.
– Kaikissa uhka-arvioissa on aluksi arvioitava Yhdysvaltojen elintärkeisiin etuihin kohdistuvat haasteet. Yhdysvaltain poliittisten päättäjien olisi siis ensin tarkasteltava uhkia, jotka vaarantavat maan kansallisen olemassaolon, väestön, alueen, taloudellisen vaurauden ja poliittiset instituutiot. Tässä tarkastelussa ensimmäisellä sijalla on joka suhteessa Venäjä, hän toteaa.
Venäjällä on hänen mukaansa lähes kymmenen kertaa enemmän ydinkärkiä kuin Kiinalla. Venäjän viimeisen vuosikymmenen aikana toteuttamat massiiviset disinformaatio-operaatiot ovat suora uhka amerikkalaisille instituutioille.
Toisin kuin Kiina, joka ei ole käynyt sotaa sitten vuoden 1979 rajaselkkausten, Venäjän armeija on äskettäin sotinut tai sotii edelleen muun muassa Georgiassa, Syyriassa ja Ukrainassa.
– Kun Kiina on kalistellut sapeliaan, Venäjä on tuonut Euroopan mantereelle suurimman mittakaavan suursodan sitten vuoden 1945. Siinä on kuollut tai haavoittunut satojatuhansia ihmisiä, ja kokonaisia kaupunkeja on tuhoutunut täysin, hän muistuttaa.
Ukrainassa kärsimistään vakavista tappioista huolimatta Venäjän armeija on hänen mukaansa elpymässä nopeasti, ja se on joillakin mittareilla jo nyt vahvempi kuin ennen täysimittaisen hyökkäyssodan alkamista.
– Yhdysvaltojen jatkuvan tuen ja johtajuuden turvin Eurooppa kykenee torjumaan Venäjän uhkaa ja voi tarjota suurimman osan joukoista, rahoituksesta ja kalustosta, joita laajemman eurooppalaisen sodan estämiseksi tarvitaan, hän toteaa.
– Tämä kuitenkin edellyttää kiinteää transatlanttista yhteyttä ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettua ydinpelotetta. Jos Yhdysvallat irrottautuisi Euroopasta, laajempi sota ei ole vain mahdollinen, vaan myös todennäköinen, ja se uhkaisi suoraan myös Yhdysvaltojen kansallista turvallisuutta, maailmantaloutta ja kansainvälisen järjestelmän vakautta, hän huomauttaa.
– Yhdysvallat on globaali suurvalta – maailman ainoa taloudellinen ja sotilaallinen supervalta edelleen. Olisi sekä tarpeetonta että harkitsematonta sijoittaa kaikki strategiset munat yhteen koriin. Liiallinen painotus Aasian-Tyynenmeren alueeseen ja Euroopan jättäminen yksinään johtaisi seurauksiin, jotka eivät ole hyväksyttävissä, hän kiteyttää.
