Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Kesäkuussa 2023 ruotsalaisesta mediayhtiö Bonnier Newsistä tuli muun muassa Hufvudstadsbladetia ja Västra Nylundia julkaisevan KSF Median enemmistöomistaja. Yli puoli vuotta myöhemmin Bonnier News osti pohjanmaalaisen HSS Median ja tuli siten kuuden suomenruotsalaisen sanomalehden omistajaksi. Lehtien joukossa ovat esimerkiksi Vasabladet, Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten.
Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä tutkimuksessa tutkijaryhmä on analysoinut omistajanvaihdoksen alustavia vaikutuksia organisaatioon, liiketoimintamalleihin, toimituksellisiin prosesseihin sekä yleisön reaktioita uuteen omistajuuteen.
– Tämä on mediahistorian käännekohta, joka voi olla ratkaiseva suomenruotsalaisille lehdille. Siksi on tärkeää analysoida ja dokumentoida prosessin eri vaiheet, sanoo projektipäällikkö Jenny Stenberg-Sirén, joka toimii yliopistonlehtorina Svenska social- och kommunalhögskolanissa tiedotteessa.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yleisö reagoi siihen, että Bonnier osti kaksi suurinta suomenruotsalaista mediataloa. Kyselyyn vastasi noin 2 500 suomenruotsalaista. Vastaajista jopa seitsemän kymmenestä näkee riskin, että useammasta lehdestä tulee pelkästään digitaalisia.
Lähes yhtä moni on huolissaan siitä, että suomenruotsalaisia lehtiä lakkautettaisiin omistajanvaihdoksen jälkeen. Toisaalta noin kaksi kolmasosaa suomenruotsalaisista näkee, että uusi omistaja voi luoda paremmat edellytykset suomenruotsalaisten lehtien kilpailukyvylle tulevaisuudessa.
– On mielenkiintoista, että huoli ja tulevaisuudenusko kulkevat näin käsi kädessä. Yleisö on selvästi tietoinen media-alan haasteista. Kysely tehtiin kuitenkin lokakuussa 2024, jolloin oston vaikutukset eivät vielä näkyneet sisällössä kovin laajasti. On jännittävää nähdä, millaisia mielipiteitä seuraavassa suunnittelemassamme kyselyssä ilmenee, sanoo Klas Backholm, vanhempi yliopistonlehtori Åbo Akademissa ja projektin yleisöanalyysista vastaava tutkija.
Tutkimusta varten haastateltiin myös noin 20 avainhenkilöä asianomaisista yhtiöistä. Toimitusten johto ilmoittaa olevansa pääosin tyytyväinen siihen, että se kuuluu nykyään samaan yhtiöön kuin esimerkiksi Dagens Nyheter ja Expressen. Tiedon- ja kokemustenvaihdon kerrotaan vaikuttaneen myönteisesti suomenruotsalaisiin toimituksiin. Sitä vastoin hallinnollinen johto kertoo, että integrointi Bonnierin järjestelmiin ja organisaatioon on ollut tuskallista.
– Kyse on täysin erilaisista kokemuksista siitä, mitä tapahtuu, kun suuri kohtaa pienen. Itsenäiset toimitukset ovat hyötyneet siitä, että ne ovat päässeet osaksi laajempaa journalistista kontekstia, kun taas muu henkilöstö on kokenut päinvastaista. Tiheät muutosneuvottelut ja ruotsalaisiin olosuhteisiin luodut tekniset järjestelmät ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä hallinnollisessa johdossa, sanoo mediakonsultti ja väitöskirjatutkija Jens Berg, joka on analysoinut projektin haastattelut.
Tutkimushankkeessa on haastattelujen avulla myös analysoitu aiempien omistajien myyntisyitä ja Bonnier Newsin ostomotiiveja.
– On erittäin tärkeää, että uusi omistaja keskittyy määrätietoisesti täysin journalismiin, ja se on vahva trendi sekä Ruotsissa että Norjassa, missä työskentelen. Näemme vahvan panostuksen laadukkaaseen journalismiin, josta lukijat ovat valmiita maksamaan, sanoo professori Carl-Gustav Lindén Bergenin yliopistosta.
Media-alan tutkimussäätiö ja Konstsamfundet ovat rahoittaneet tutkimusta Strategic media ownership across borders – Insights from case Bonnier News in Finland. Tutkimushanke jatkuu syksyllä 2025, jolloin tutkitaan muun muassa lehtien sisällössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Tämän osan tutkimushankkeesta rahoittaa Svenska kulturfonden.
LUE MYÖS:
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
