Yhdysvaltojen asevoimien ja Suomen puolustusvoimien syvenevää kyberyhteistyötä ryhdytään toteuttamaan saman tien. Yhteistoiminnan sinetöivä asiakirja allekirjoitettiin Helsingissä viime viikolla. Asiakirjan sisältö ei suurimmaksi osaksi ole julkinen.
Uusi sopimus täydentää vuonna 2016 allekirjoitettua aiejulistusta puolustusyhteistyön syventämisestä. Tämän lisäksi Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat joulukuussa puolustussopimuksen (DCA).
– USA nyt tunnistanut, että Suomi on sillä tasolla, jonka kanssa oikeasti halutaan rakentaa kumppanuuksia. Huomionarvoista on siis se, että Suomi nyt pääsee tasolle ”advanced” [suom. edistynyt] ja meidät arvioidaan USA:ssa tämän tasoiseksi kumppaniksi, sanoo kansaedustaja Jarno Limnell (kok).
Ennen eduskuntaan valituksi tulemistaan Limnell toimi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorina.
– Nyt kun Suomi on myös Natossa kohta 32 jäsenmaan kanssa, on tärkeä ymmärtää, että Natossakin kahdenvälisen yhteistyön syventäminen luo suhdetta.
Limnell muistuttaa, että Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi valmistelee ensimmäistä kertaa oman kyberpuolustusdoktriinin ja selkeyttää Puolustusvoimien roolia kyberpuolustuksessa.
– Tämä aiejulistus terävöittää hallitusohjelman tavoitteita ja helpottaa doktriinin työstämistä. Se liittyy myös laajempaan, Suomessa jo pitkään käynnissä olleeseen keskusteluun kyberturvallisuuden johtamisesta.
Julkisesti uudesta yhteistoiminta-asiakirjasta tiedetään, että sopimus edistää kyberpuolustuksen yhteistyötä viidellä osa-alueella. Nämä ovat menettelytapojen yhdenmukaisuus, yhteistoimintakyky, koulutus, kehitystoiminta sekä varsinaiset kyberoperaatiot.
Näistä osa-alueista erityisen tärkeitä ovat kehitystoiminta ja operaatiot, painottaa Limnell. Kehitystoiminta avittaa monimuotoisten ja kehittyneiden kyberuhkien torjunnassa.
– Uhat nimittäin kehittyvät ja muuttavat muotoaan koko ajan, ja niiden ymmärtämistä ja torjuntaa päästään nyt syventämään yhdessä maailman kyvykkäimmän kybervaltion kanssa. Kun uhat kehittyvät, niiden torjuntaa ja niihin vaikuttamista kehitetään.
Maanpuolustuskorkeakoulun Kyberkäsikirja Puolustusvoimien henkilöstölle jakaa kyberoperaatiot kolmeen: johtamisjärjestelmäoperaatiot, puolustukselliset operaatiot sekä hyökkäysoperaatiot.
Toimintoja kyberympäristössä ovat tietoverkkohyökkäys, tietoverkkopuolustus, tietojärjestelmätiedustelu ja taistelutilan valmistelu. Suomi on kybertoiminnassa melkoisen osaava. Puolustusvoimien tiimi on toistuvasti pärjännyt erinomaisesti Naton vuosittain järjestämissä kyberpuolustusharjoituksissa ja jopa sijoittunut 22 osallistujatiimistä ensimmäiseksi vuonna 2022.
Lisäksi Suomen sijainti ja sitä kautta esimerkiksi Suomen tiedustelulainsäädännön mahdollistama tietoliikennetiedustelu hyödyttää myös Yhdysvaltoja. Venäjän tietoliikennettä kulkee Suomen kautta, ja tietoliikennetiedustelu mahdollistaa Suomen rajat ylittävän tietoliikenteen tiedustelemisen.
Yhdysvaltojen kyberyhteistoiminnasta tiedetään ainakin, että se voi sopimuksenvaraisesti lähettää omia kybertiimejään avuksi toisiin maihin. Nämä Hunt forward- ja Defend forward -tiimit ovat viime syksyn tiedon mukaan työskennelleet 24 valtiossa lähes 80 komennuksella auttamassa taklaamaan kaikkein akuuteimpia haasteita. Ne toimineet esimerkiksi Balkanilla sekä kaikissa Baltian maissa ja Ukrainassa juuri ennen Venäjän hyökkäystä.
Puolustusvoimien tiedotteesta käy ilmi, että Yhdysvallat suojaa kumppaniensa verkkoja kuin omiaan.
– Nato-liittolaistemme ja kumppaniemme tavoin – etenkin Suomen – meillä täytyy olla kriisinsietokykyä, jotta kykenemme torjumaan kyberympäristössä tapahtuvia hyökkäyksiä ja toipumaan niistä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta kykenemme estämään, ettei mikään vastustaja pääse vioittamaan tai heikentämään niitä kriittisiä järjestelmiä tai verkkoja, joissa toimimme ja joista olemme riippuvaisia, kommentoi sopimuksen Yhdysvaltojen edustajana allekirjoittanut Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen johtoportaan (USEUCOM) apulaisoperaatiopäällikkö, prikaatikenraali James D. Cleet.
