Jos Itämeren alueella puhkeaisi sotilaallinen konflikti, Ruotsin puolustusvoimien operatiivinen toiminta keskittyisi erittäin todennäköisesti maan tiheästi asutun eteläosan suojaamiseen. Alue on olennaisen tärkeä niin Gotlannin kaltaisten strategisten kohteiden puolustamisen, Nato-joukkojen vastaanottamisen kuin Baltian maihin toimitettavien täydennysten järjestämisen kannalta, puolalaisasiantuntija Piotr Szymański arvioi.
– Tässä skenaariossa Ruotsilla ei olisi käytettävissään riittävästi joukkoja pohjoisten osiensa puolustamiseksi eikä eteentyönnettyjen puolustusoperaatioiden toteuttamiseksi Baltian maissa tai Suomessa, Szymański kirjoittaa puolalaisen OSW-tutkimuslaitoksen tuoreessa raportissa.
Pohjoisten osiensa turvaamiseen Ruotsi tarvitsee Szymańskin mukaan puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Helsingin näkökulmasta Suomi ja Ruotsi jakavat yhteisen strategisen toimintaympäristön, eikä maiden välisen puolustusyhteistyön syventämiselle siksi haluta asettaa ennalta määrättyjä rajoja. Yhdessä maat voivat myös tehokkaammin puolustaa demilitarisoidun Ahvenanmaan alueellista koskemattomuutta, hän toteaa.
– Konfliktissa Venäjää vastaan Ruotsilla voisi olla Suomen puolustusoperaatioissa tärkeä rooli (yhteiset sotatoimet, sotatarvikkeet ja mahdollisen muista maista tulevan sotilasavun kauttakulku), Szymański sanoo.
Maantieteellisen asemansa vuoksi Ruotsi sijoittuisi hänen mukaansa Itämeren alueella syntyvän konfliktin keskiöön, Naton operaatioiden sotilaalliseksi ja logistiseksi solmukohdaksi.
Signaali Venäjälle
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön etenemistä molempia osapuolia oikeudellisesti velvoittavan puolustusliiton asteelle Szymański pitää epätodennäköisenä, ellei maiden turvallisuusympäristössä tapahdu uusia kielteisiä muutoksia. Sellaisia voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi Naton hajoaminen, Yhdysvaltain vetäytyminen Naton pohjoiselta ja itäiseltä lohkolta tai Euroopan integraatiokehityksen rapautuminen.
– Tulevina vuosina Ruotsi ja Suomi keskittyvät kahdenvälisessä yhteistyössään varmistamaan kaikkien puolustushaarojen pitkälle viedyn yhteistoimintakyvyn, luomaan järjestelmän yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi sekä koordinoimaan puolustuspolitiikkaa ja sodanajan suunnittelua, Szymański sanoo.
Maiden väliseen erityissuhteeseen liittyy hänen mukaansa myös selvä strateginen viesti.
– Avoin suhtautuminen sotilasyhteistyöhön Naton ja USA:n kanssa – yhteisharjoitukset mukaan lukien – yhtäältä todistaa maiden valmiudesta toimia Naton rinnalla, jos alueella puhkeaisi konflikti. Toisaalta Tukholma ja Helsinki haluaisivat Moskovan tulkitsevan kahdenvälisen sotilasyhteistyön epäviralliseksi liittosuhteeksi ja merkiksi siitä, että maat ovat valmiit toteuttamaan puolustuksellisia toimia yhdessä, hän arvioi.
Suomessa vuonna 2021 järjestettävä monikansallinen suurharjoitus Arctic Lock tarjoaa Szymańskin mukaan tilaisuuden sekä testata puolustusyhteistyön edistymistä käytännössä että asettaa sille uusia tavoitteita.
