Ukrainalaisista on kotikuntaa hakenut ja vastaanottokeskuksista muuttanut omaan asuntoon tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä 13000 henkeä.
– Lisäksi 3500:lla on kotikuntamerkintä, mutta he asuvat vastaanottokeskuksissa, tyypillisesti siksi, että etsivät asuntoa, kertoo Maahanmuuttovirasto Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.
Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa, kun ovat olleet Suomessa vuoden. Vastaanottojärjestelmässä on nyt 17000 ukrainalaista, joilla tämä aika on täyttynyt, mutta jotka eivät ole hakeneet kotikuntaa.
Nurmen mukaan siis vajaa puolet kotikuntaan oikeutetuista ukrainalaisista on sitä hakenut.
– Sinänsä se ei tule yllätyksenä, koska kotikuntaoikeuden hakeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, hän sanoo.
Nurmi huomauttaa, että määrät ovat olleet kasvussa kevään jälkeen ja viimeisen kuukauden aikana päästiin jo reiluun kahteen tuhanteen hakijaan.
– Me toivomme tietysti, että hakeminen edelleen tästä vilkastuu, koska vastaanottojärjestelmä on tarkoitettu väliaikaiseksi, eikä se tarjoa pysyvää kodinomaista majoitusta. Myös kotoutumis- ja työllisyyspalvelut ovat kunnissa, Nurmi toteaa.
Syitä vastaanottokeskukseen jäämiseen on useita. Osa suunnittelee palaavansa Ukrainaan, eikä siksi koe tarvetta asettua Suomeen pysyvämmin.
– Heidän itsensä mainitsemia syitä on myös muun muassa se, että kuntaan siirtyminen ja Kelan tukien hakeminen koetaan vaikeaksi. Tai halutaan, että lapsi jatkaa etäkoulua Ukrainaan, kun taas kunnassa oppilas tulee Suomen oppivelvollisuuden piiriin. Osa on kertonut, että he pelkäävät jäävänsä yksin ja ilman tukea.
Vastaanottokeskuksia on ympäri Suomea ja joillain pienemmillä paikkakunnilla haasteena on ollut myös sopivan asunnon löytäminen.
– Ja pääkaupunkiseudulla ukrainalaisia koskevat tietysti samat haasteet kuin kaikkia muitakin, eli kohtuuhintaisen asunnon saaminen voi olla hankalaa.
Toimeentuloeroja vastaanottokeskuksessa ja kunnassa asuvan välillä on Nurmen mukaan vaikea arvioida, koska tuet vaihtelevat esimerkiksi asunnon kustannuksista riippuen. Vastaanottokeskuksessa majoitus on ilmaista. Vastaanottoraha esimerkiksi aikuiselle yksinasuvalle ilman aterioita on 348 euroa ja perheensä kanssa asuvalle lapselle 222 euroa.
Vastaanottojärjestelmässä oleva ei voi kuitenkaan itse valita missä asuu, vaan päätökset tekee Migri.
– Pyrimmekin vahvasti tuomaan asiakkaille esille sitä, että tuo lisäarvoa, kun voi itse päättää missä asuu ja hankkia oman asunnon, sanoo Nurmi.
Hän uskoo, että kotikunnan hakeminen yleistyy, kun tieto ja kokemukset siitä leviävät ukrainalaisten parissa.
Nurmen mukaan vastaanottokeskuksissa tällä hetkellä asuvista yli 80 prosenttia on ukrainalaisia ja loput muita turvapaikanhakijoita. Turvapaikkaa hakevilla kotikuntaoikeus on siinä vaiheessa, jos he saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Vuonna 2022 valtaosa Ukrainasta tulijoista oli naisia ja lapsia.
– Sodan pitkittyessä tilanne on kehittynyt niin, että naisia on tänä vuonna tullut noin 17000 ja miehiä noin 14000, eli trendi on ollut se, että myös miehiä on alkanut tulla enemmän. Valtaosa on alle 50-vuotiaista ja noin neljännes on alle 18-vuotiaita, Nurmi kertoo.
Myös Ukrainaan palanneita on, mutta heidän määristään ei Migrillä ole tilastotietoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa 65 prosenttia ukrainalaisvastaajista kertoi aikovansa jäädä Suomeen pysyvästi ja noin kolmannes ei ollut päättänyt kantaansa.
Määrällisesti ukrainalaisia asuu eniten vastaanottokeskuksissa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomea, mutta myös laajasti eri puolilla maata.
Tilastokeskuksen mukaan maahan muuttaneita eli kotikunnan hakeneita ukrainalaisia on eniten Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Espoossa.
Syyskuun 2023 alkuun mennessä tilapäistä suojelua oli hakenut Suomesta yli 60 000 ukrainalaista. Palkansaajia heistä oli tämän vuoden lokakuussa noin 8400.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ukrainalaisia on eniten koti-, hotelli- ja toimistosiivoojina, rakennustyöntekijöinä, maa- ja metsätalouden avustavissa töissä sekä tehdastyöntekijöinä. Työllistymisen suurimmaksi esteeksi ministeriön tutkimuksessa nousi kielitaidon puute.
