Demareita lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö julkisti hiljan ansiokkaan raportin Sosiaalidemokratia ja yrittäjyys.
Raportti on hyvää jatkoa sille, miten puolueen keskuudessa ymmärrys – vastakkainasettelun sijasta – yrittäjyyttä kohtaan on vaivihkaa kasvanut. Jutta Urpilaisen ollessa puheenjohtaja 2012 demarit hyväksyivät puoluekokouksessaan yrittäjyysohjelman ja huhut ovat kertoneet uudenkin olevan valmistelussa.
Havaitsin viime vuonna SDP:n puoluekokouksessa vieraillessani, että jopa paatuneimmatkin ay-jyrät puhuivat siellä lämpimästi pk-yrityksistä. Myös puoluekokousaloitteissa oli havaittu se fakta, että suomalaisten työllistämisen vastuu on siirtynyt yhä voimakkaammin yhä pienempien yrityksien harteille. Suomesta on tullut verkottuneiden pienten yritysten talous.
Säätiön raportti korostaa sitä, että yrittäjyyden merkitys taloudessa kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Raportissa suorastaan julistetaan, että käynnissä on murros kohti yrittäjyyden yhteiskuntaa. Pakkoyrittäjyyttäkin, jota joistakin SAK:n liittojen suunnasta innokkaasti viljellään, käsitellään raportin liitteessä maltillisesti ja ilman turhaa vastakkainasettelua. Selvästi on nyt oivallettu, että työn tarjonnan muodot ovat muuttuneet.
Raportti kuitenkin sisältää virheellisen arvion yritysten lukumäärän kehityksestä. Siinä oletetaan, että vuonna 2008 alkaneista talousvaikeuksista riippumatta yritysten kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan. Aivan näin se ei ole, sillä määrän kasvu käytännössä pysähtyi jo seitsemän vuotta sitten. Lisäksi meillä on haasteena yrittäjien ikääntyminen, sillä Suomessa on yli 73 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Tästäkin johtuen meillä on näköpiirissä yrittäjyysvaje – ja näin myös haasteita työpaikkojen luomisessa.
Raportti päätyy suositukseen, että sosiaalidemokratian on suhtauduttava yrittäjyyden nousuun vakavasti ja päivitettävä hyvinvointiyhteiskuntaa yrittäjyyteen kannustavalla tavalla.
Suomen vanhimpana työväenpuolueena, jonka perustajat olivat pääosin pienyrittäjiä, toivon SDP:n tekevän kaikkensa, jotta uusien työpaikkojen luominen olisi nykyistä helpompaa.
En lähde tässä arvioimaan miten SDP on viime vuodet hallitusvastuussaan konkreettisesti edistänyt yrittäjyyden edellytyksiä tai huomioinut omalta kentältäänkin tullutta signaalia. Mutta sen uskallan sanoa, että SDP:n johdon ja toimijoiden on hyvä pohtia, miten ja millaisin keinoin puolue ottaa yrittäjyyden vahvemmin agendalleen.
Nykyinen oppositioasema tarjoaa hyvän mahdollisuuden kirkastaa suhtautumista yrittäjyyteen ja työn tarjonnan muuttumiseen. En nimittäin usko, että suomalaisille pienyrittäjille keinoksi riittää joulun alla toteutettu ”Suklaata yrittäjille” –kampanja. He ansaitsevat tulla kaikkien puolueiden taholta vakavasti kohdelluiksi.
Raportti tarjoaa kaiken kaikkiaan mainioita aineksia miten sosiaalidemokratian tulisi suhtautua yrittäjyyteen ja yrittämiseen. Peruskysymys on kuitenkin se miten kaikki puolueet oivaltavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen, huomioiden niin yrittäjyyden, suurteollisuuden kuin työn tekemisen tapojen muutoksen. Pelkät hokemat uusista työpaikoista eivät kanna; tarvitaan oikeita tekoja.
Suosittelen lukemaan. Lainaan lopuksi: ”Ideaaliyhteiskunta voi samaan aikaan olla hyvä sekä tavalliselle ihmiselle että yrittäjälle.” Näin on.
Kirjoittaja Anssi Kujala on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.
