Kokoomuksen europarlamentaarikko, Mieli ry:n puheenjohtaja Sirpa Pietikänen peräänkuuluttaa muutoksia työelämään Helsingin Sanomien haastattelussa.
Mieli ry linjaa vaalitavoitteissaan nuorten hyvinvoinnin edistämisen seuraavan vaalikauden tärkeimpien tehtävien joukkoon. Tutkimusten mukaan kohonnut työuupumusriski koskettaa joka neljättä alle 36-vuotiasta.
– Olin ensiksi epäileväinen, että ovatko mielenterveysongelmat näin paljon yleisempiä nuorilla, että kyllähän monilla muillakin ihmisryhmillä on vaikeaa. Mutta kyllä ne vain ovat, Pietikäinen toteaa.
– Toisen maailmansodan jälkeen elettiin pitkään lupauksen yhteiskunnassa. Uskottiin, että asiat ovat tulevaisuudessa paremmin, teknologia kehittyy ja rahaa tulee enemmän. Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on sukupolvi, jolla todennäköisesti asiat eivät tule olemaan paremmin kuin heidän vanhemmillaan, Pietikäinen jatkaa.
Lisäksi nuorten pahoinvoinnin kasvuun ovat europarlamentaarikon mukaan vaikuttaneet esimerkiksi huoli ilmastosta ja henkilökohtaisesta taloudesta. Myös työelämän kiihtyvä tahti, joka ulottuu nykyään jo opiskeluaikojen vaatimuksiin, huolestuttaa Pietikäistä.
Pietikäisen mukaan esimerkiksi työturvallisuuslakia pitäisi muuttaa siten, että laki huomioisi niin henkisen työkyvyn tukemisen, kuin liiallisen kuormituksen ennaltaehkäisynkin.
– Sinne pitää lisätä, että hyvä mielenterveys on osa työterveyttä, ja siitä huolehtiminen kuuluu työnantajalle siinä missä ergonomisten pöytien hankkiminen, Pietikäinen toteaa.
Lisäksi lakia tulisi päivittää työterveyshuollon osalta siten, että esimerkiksi myös varhainen psykoterapia kuuluisi työterveyden piiriin. Pietikäisen mukaan politiikan lisäksi myös työnantajilla on työuupumuksen vähentämisessä vastuunsa esimerkiksi kunnioittavan työilmapiirin luomisessa.
Nykyisen hallituksen tekemä mielenterveystyö saa Mieli ry:n puheenjohtajalta kehut vuonna 2020 julkaistun mielenterveysstrategian osalta, mutta risuja toteutumatta jääneen terapiatakuun puolesta.
– Jos katsotaan puhtaasti kansantaloudellisesti, niin sairaan ihmisen työpanos, verotulot ja palkasta tuleva kulutus ovat pois yhteiskunnalta. Sen lisäksi hän on kuluerä, koska tarvitsee taloudellista tukea ja hänen terveysmenonsa ovat lisääntyneet, Pietikäinen toteaa.
– Kaikki, mitä voimme tehdä sairastumisen ennaltaehkäisyn eteen, on siis todella kannatettavaa, Pietikäinen kiteyttää.
