Venäjä ilmoitti vastikään vetäytyvänsä kaikki ydinkokeet kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta. Parlamentin alahuoneen eli duuman kerrottiin hyväksyneen ratifioinnin peruuttamisen äänin 412–0.
– Venäjän presidentti Vladimir Putin väittää, että tällä toimella halutaan palauttaa strateginen tasavertaisuus suhteessa Yhdysvaltoihin, joka ei koskaan ratifioinut sopimusta, vaikka allekirjoitti sen jo vuonna 1996. Todellisuudessa kielteiset vaikutukset seuraukset saattavat ylittää kaiken sen, mitä Moskova voisi tällä saavuttaa, venäläistutkija Maksim Startšak sanoo ajatushautomo Carnegien artikkelissa.
Täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear Test-Ban Treaty, CTBT) avattiin allekirjoituksille vuonna 1996. Sopimus ei ole vielä voimassa, koska sopimusneuvotteluissa määriteltiin tietyt keskeiset maat, joiden allekirjoitus ja ratifiointi tarvitaan ennen kuin sopimus astuu voimaan. Venäjä on syyttänyt voimaantulon estämisestä yksinomaan Yhdysvaltoja.
– Yhdysvallat on kuitenkin vain yksi osa yhtälöä. Kaikkiaan 44 ydinteknologiaa hallussaan pitävän valtion on allekirjoitettava CTBT ennen kuin se voi tulla voimaan. Egypti, Israel, Iran ja Kiina ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole ratifioineet sitä, kun taas Intia, Pohjois-Korea ja Pakistan eivät ole päässeet edes niin pitkälle, Startšak toteaa.
– Vaikka USA ratifioisikin CTBT:n, nämä seitsemän maata tuskin tekevät niin. Intia ja Pakistan tarkkailevat toisiaan enemmän kuin Yhdysvaltoja, hän arvioi.
Startšak pitää selvänä, että kysymys tasavertaisuudesta Yhdysvaltojen kanssa ei ole Venäjän vetäytymisen todellinen motiivi. Hän muistuttaa USA:n juuri viime kuussa kutsuneen Kiinan ja Venäjän edustajat tarkastamaan, että se ei riko ydinkoekieltoa.
– Vastauksena kutsuun apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov sanoi, että Venäjä ei aio keskustella Yhdysvaltojen kanssa asevalvonnasta. Venäjä on aiemmin asettanut Yhdysvaltojen Ukraina-linjan muuttamisen keskustelujen ehdoksi. Tämä viittaa siihen, että CTBT:stä on tullut Venäjän sodan uhri ja että Moskova pyrkii sen varjolla kiristämään myönnytyksiä Ukrainassa, Startšak toteaa.
Todellisuudessa Venäjä ei hänen mukaansa hyödy lainkaan CTBT:n ratifioinnin purkamisesta.
– Se ei paranna maan kansallista turvallisuutta eikä saa Yhdysvaltoja tekemään Ukrainaa koskevia myönnytyksiä, mutta se tahraa Venäjän mainetta entisestään harvojen jäljellä olevien kumppaneiden silmissä, hän sanoo.
