SDP:n kansanedustajan Ville Skinnarin mukaan kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö luovat kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä, vahvistavat Suomen ulkopoliittista pääomaa. Samalla se kytkee Suomen kansainväliseen vakauteen ja turvallisuuteen sekä mahdollistaa Suomen talouskasvun, Skinnari sanoi tiistaina pitämässään ryhmäpuheenvuorossa.
Hänen mukaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanaparista ulkopolitiikan tekemisen tarve ei ole turvallisuustilanteen muuttuessa kadonnut minnekään. Päinvastoin.
– Kansainväliset taloussuhteet ja kehitysyhteistyö ovat osoitus monenkeskisen järjestelmän kestävyydestä ajassa, jossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan.
Kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä on Skinnarin mukaan pyrittävä pitkäaikaisiin linjauksiin ja ennustettavuuteen.
– Näin tehdään Suomen globaali vaikuttavuutta ja kehitysapua tekevien järjestöjen toiminnan jatkuvuutta. Samalla voidaan luoda luottamusta Suomen sitoutumista kehitysyhteistyöhön.
Skinnarin mukaan Suomen tulee olla kansainvälisissä taloussuhteissa ja kehitysyhteistyössä globaali toimija.
– Jotta voimme torjua ilmastonmuutoksen kaltaisia, merkittäviä rajat-ylittäviä uhkia tai oli kyse sitten kansainvälisestä rauhasta ja vakaudesta, tarvitsemme yhteistyötä ja vuoropuhelua muun muassa Kiinan ja muiden BRICS-maiden kanssa. Afrikan, Keski-Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys tulee kasvamaan.
Hänen mukaansa Suomen kehityspolitiikan keskeisinä päämäärinä tulee edelleen olla köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelman toteuttaminen ja ihmisoikeuksien tukeminen.
– Se edellyttää aitoa yksityisen sektorin sitoutumista. Tämä ei sivuuta julkista kehitysapua vaan täydentää perinteistä lahjamuotoista kehitysapua.
Skinnarin mielestä suomalaiset yritykset tuleekin saattaa vahvemmin mukaan kehitysyhteistyösektorin hankkeisiin.
– Taloudellinen turvallisuus edellyttää monipuolisia kumppanuuksia haavoittuvuuksien vähentämiseksi. Miten hallitus tulee tätä tavoitetta edistämään?
Hänen mukaansa kehitysyhteistyöllä ja kaupallistaloudellisilla suhteilla luodaan ulkopoliittista pääomaa sekä Suomen talouden kansainvälistä kasvua.
– Molempia Suomi tarvitsee ja ollakseen globaalissa maailmassa kokoaan suurempi ja kasvattaakseen kansainvälisen kaupan kakkua ja menestyäkseen esim. YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa. Miksi te arvoisa hallitus syötte tätä kakkua ettekä kasvata sitä?, Skinnari kysyi.
– Lyhytnäköiset leikkaukset eivät tue Suomen kasvua, vaan päinvastoin, Skinnari päätti.
