Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoo, ettei halua tuomita vihreiden ex-puheenjohtajan ja -ministerin Tarja Cronbergin osallistumista Ukrainan sodan aikana Venäjällä järjestettyihin, Kremlin vaikutusoperaatioihin kytköksissä oleviin seminaareihin. Suomessa asiasta uutisoi alkuviikosta Iltalehti. Kiljunen arvioi Verkkouutisille, että olisi itse vastaavassa tilanteessa harkinnut kuitenkin toisin.
Tuomitsetko Tarja Cronbergin osallistumisen näihin seminaareihin?
– En voi lähteä yksilön tekemiä valintoja tuomitsemaan. Siinä tulee noitavainoasetelma hyvin nopeasti vastaan. Riippumatta siitä, onko hän harkinnut tätä loppuun saakka ja ollut tietoinen, miten tapahtumat on järjestetty ja keitä ne palvelevat. En menisi tässä liian pitkälle, muuten elämme pian kontorolloivassa yhteiskunnassa, jossa ihminen ei voi kohta tehdä mitään. Ja vielä tulee eteen sellainenkin vaihe, uskallan sanoa, että meidän täytyy venäläisten kanssa puhua. Vaikka se miten katkeralta tuntuu.
Oliko mielestäsi sitten hyvä, että Cronberg osallistui näihin seminaareihin?
– No sanotaanko näin päin, että jos olisin itse saanut saman kutsun samoihin paikkoihin, olisin kolme kertaa harkinnut, ehkä viidennenkin kerran harkinnut ja luultavasti en olisi mennyt.
Viime viikonloppuna Kiljunen jätti yhdessä toisen SDP:n kansanedustajan Johan Kvarnströmin kanssa kirjallisen kysymyksen liittyen hallituksen päätökseen lakkauttaa rauhantyön valtionavustukset Suomessa. Muuttaako Cronbergin tapaus jollain tavoin tapaa tarkastella tätä asiaa?
– Nämä ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Cronberg on tietenkin ollut aktiivinen erilaisissa rauhantutkimustehtävissä ja sana ”rauha” on liitetty häneen monesti. Hän valitsee itse sen, missä hän liikkuu ja miten hän toimii. Sillä ei ole mitään tekemistä rauhan työn tukemisen kanssa, mitä valtiovalta on tehnyt.
Cronberg toimi 14 vuotta, marraskuuhun 2023 saakka Suomen Rauhanliiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt myös muun muassa Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin asiantuntijana.
Kiljunen sanoo ymmärtävänsä, että leikkauksia tehdään, mutta luonnehtii hälyttäväksi ja kohtalokkaaksi hallituksen päätöstä poistaa kokonainen budjettimomentti. Kiljunen korostaa, että rauhanjärjestökenttä on hyvin moninainen ja siellä tehdään arvokasta työtä. Hän pitää hankalana myös asetelmaa, jossa kansalaisjärjestökenttä ”politisoituu” niin, että tiettyjen toimijoiden rahoitus kytkeytyy kulloinkin vallassa oleviin puolueisiin.
Kiljunen on itse ollut aikanaan aktiivinen Sadankomitea-nimisessä rauhanjärjestössä. Hän myöntää, että osalla rauhanjärjestöistä on ollut historiassa läheinen suhde Neuvostoliittoon, mainiten esimerkkinä Rauhanpuolustajat.
Entä Iltalehden tiedot, joiden mukaan Venäjä soluttautui ruotsalaiseen rauhanjärjestöön?
– Kun rauhantyön tuki poistetaan kokonaan, tässä menee samalla lapsi pesuveden mukana. Voihan meillä olla missä tahansa järjestössä soluttautuneita ihmisiä, jotka toimivat kaksoisroolissa. En leimaisi yksittäistapauksilla koko järjestökenttää. Toki jos tämä on systemaattista, siihen on reagoitava ja kyseessä on turvallisuusriski.
LUE MYÖS:
Tarja Cronbergiä kuultiin asiantuntijana 2022: Näin hän käsitteli Venäjän hyökkäyssotaa
