Palkansaajien keskusjärjestö SAK julkaisi maanantaina tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle.
Laajassa ohjelmassa järjestö esittää useita veromuutoksia, joilla se sanoo tavoittelevansa kestävää kasvua ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. SAK linjaa tavoitepaperissaan, että verotuksen tulee tukea hyvinvointivaltiota.
Pääomatuloverotukseen SAK esittää uutta porrasta 100 000 euron kohdalle. Tämän ylittävältä osalta veroprosentin pitäisi järjestön mukaan olla 40 prosenttia. SAK esittää lisäksi viiden prosentin lähdeveroa rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille.
Ehdotukset koskevat myös autoilijaa ja liikennettä. SAK esittää, että liikenteen verotusta uudistetaan siten, että uusi malli perustuisi ainakin osittain ajettuihin kilometreihin. Niin sanottua kilometriveroa perustellaan sillä, että liikenteen verotuotot hupenevat liikenteen sähköistymisestä ja päästötasojen laskusta johtuen.
– Koska liikenteen verotuottojen alenema on euromääräisesti suuri, sitä alenemaa on hankala kompensoida siirtämällä verotuksen painopistettä muualle kuin liikenteeseen tai pelkästään polttoaineverotusta käyttämällä.
SAK ehdottaa samalla, että liikenteen päästöohjauksen kustannuksia kompensoidaan pieni- ja keskituloisille, verotuksen matkakuluvähennystä vahvistetaan ja joukkoliikenteeseen investoidaan.
Ilmasto- ja energiapolitiikan osiossa järjestö esittää lisäksi kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen ja polttoaineveron huojennusten purkamista.
SAK kiristäisi myös perintöveroa poistamalla perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen. Lisäksi järjestö tiivistäisi veropohjia karsimalla muitakin verotukia. Tällaisia SAK:n mukaan ovat muun muassa listaamattomien yhtiöiden, osinkoverohuojennus, metsälahjavähennys, metsävähennys, yrittäjävähennys,
turpeen normia alempi verokanta ja verottoman käytön alaraja ja maatalouden energiaveron palautus.
Työntekijän asemaa halutaan vahvistaa
SAK vaatii, että seuraava eduskunta ”palauttaa luottamuksen työmarkkinoille”.
– Talouden näkymättönä jarruna toimii pelko, jonka maan hallitus on aiheuttanut suomalaisille työntekijöille ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Viimeistään ensi vaalikaudella täytyy palauttaa suomalaisten usko reiluihin työmarkkinoihin ja tulevaisuuteen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
SAK:n tavoitteet sisältävät useita työntekijöiden asemaa vahvistavia ehdotuksia. SAK vaatii työnantajan irtisanoessa pidempiä irtisanomisaikoja, tuotannollistaloudellisten irtisanomisperusteiden kiristämistä sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien aseman vahvistamista.
SAK:n mukaan myös työmarkkinoiden rakenteita on uudistettava. Valtakunnansovittelijan asemaa pitäisi järjestön mukaan vahvistaa. Myös paikallista sopimista koskevaa lainsäädäntöä pitäisi SAK:n mukaan muuttaa siten, että tulkintaetuoikeus siirtyisi työntekijäpuolelle ja lakkolainsäädännön tasapainoa tarkistettaisiin. Lisäksi yleissitovuuden määritelmää pitäisi järjestön mukaan uudistaa kattavammaksi, jotta työehtojen taso turvattaisiin muuttuvilla työmarkkinoilla.
– Meillä on työmarkkinatasapainoon liittyen lukuisia esityksiä, ja mikä parasta, ne eivät maksa juuri mitään. Velkajarrun vaatimuksista nämä eivät siis jää kiinni. Mikäli haluamme oikeasti suunnan kohti pohjoismaista mallia, työmarkkinoille pitää tuoda lisää tasapainoa työtekijöiden eduksi eikä kasvattaa isäntävaltaa, Jarkko Eloranta toteaa.
SAK vaatii myös reagointia työelämän epätoivottuihin ilmiöihin.
– Olemme jo aiemminkin ehdottaneet työmarkkinarikollisuuden torjumiseen laajaa ja konkreettista toimenpidepakettia. Esimerkiksi alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Myös viranomaiset tarvitsevat lisää työkaluja ja resursseja, Jarkko Eloranta sanoo.