Ruotsissa on nyt 561 väestönsuojaa vähemmän kuin Ukrainan sodan alkaessa keväällä 2022, uutisoi Dagens Nyheter. Huoltovarmuus ja maanpuolustus ovat olleet alkuvuoden suuria keskustelunaiheita Ruotsissa, useiden päättäjien varoitettua kiristyneestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta Sälenin turvallisuuskonferenssissa tammikuun alussa. Muun muassa maan puolustusvoimien ylipäällikkö Michael Bydén ja siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin totesivat Sälenissä sodan uhan olevan todellinen.
Kiristyneestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta huolimatta väestönsuojelutiloja on nyt sadoittain vähemmän kuin vielä kaksi vuotta sitten. Maassa on yhä noin 63 000 väestönsuojaa, mutta syksyllä 2022 valmistuneen valtiollisen selvityksen mukaan paikkoja pitäisi yhä vuosittain lisätä tuhansilla.
Todellisuudessa kehitys ei ole ollut aivan niin kielteinen kuin mitä luvut antavat ymmärtää, sanoo väestötiloista vastaava Anders Johannesson yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto MSB:sta.
– Noin puolet kadonneista tiloista on lakkautettu paperilla, mutta valtaosaa niistä rakennetaan uudestaan. Kiinteistönomistaja saa luvan lopettaa väestösuojan vain jos purettu tila korvataan uudella, Johannesson kertoo.
Puolet väestötiloista on MSB:n mukaan vain tilapäisesti poissa käytöstä. Syytä huoleen ei Johannessonin mukaan siis ole, ja viranomaiset tulevat tänä vuonna panostamaan väestönsuojien varustamiseen.
– Väestönsuojat ovat yhä olemassa, ne on vain tilapäisesti poistettu rekisteristä. Yhteiskunnallinen kehitys ei seiso paikallaan ja se vaikuttaa ajan mittaan väestönsuojien määrään.
Sälenissä kohauttanut siviilipuolustusministeri Bohlin ei myöskään ole huolissaan DN:n uutisesta. Suurempana ongelmana ministeri pitää kysymystä siitä, kuka kriisitilanteessa vastaa tilojen käyttöön ottamisesta. Kysymykseen etsitään lakisääteistä vastausta, mutta DN:lle Bohlin kehottaa ”kaikkia” etsimään asiaan ratkaisuja jo nyt. Kriisitilanteissa on uskallettava ottaa vastuuta, eikä odotettava lainsäädännön muutoksia, ministeri sanoo.
