Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) katsoo, etteivät Ruotsin ja Norjan kannat ydinaseisiin käytännössä eroa toisistaan liittyen puolustusyhteistyösopimuksiin (DCA) Yhdysvaltojen kanssa.
Ruotsin DCA-sopimuksessa ei ole suoraan mainintaa ydinaseiden kiellosta, vaan tähän viitataan epämääräisemmin. Norjan DCA-sopimuksessa taas ydinaseiin viitataan erillisellä lauseella. Kiljunen on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ollut eri neuvotteluvaiheissa mukana. Hän kertoo olleensa yhteyksissä myös Ruotsin ja Norjan pääneuvottelijoihin. Hän ei lähde avaamaan tai arvioimaan Suomen tulevan DCA-sopimuksen muotoiluja:
– En ole nähnyt sopimusluonnosta täysin, mutta olen sopimuksen sisällöstä kyllä täysin selvillä, Kiljunen sanoo Verkkouutisille.
Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA-sopimus on tarkoitus tulla julkiseksi pian, mahdollisesti jo tämän viikon torstaina.
Kiljusen mukaan samankaltainen näkemys ydinaseisiin on yhteistä Yhdysvaltojen kanssa puolustusyhteistyösopimuksia tehneille ja tekeville Pohjoismaille. Kiljunen korostaa, että sopimuspapereiden lisäksi DCA-kokonaisuuteen kuuluvat myös hallitusten lakiesitykset ja tulkinnat sopimuksista.
Kiljunen viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi Ruotsin hallituksen Nato-jäsenyyteen liittyvään lakiesitykseen, jossa ydinaseet rajattiin pois.
– (Ruotsin) Nato-jäsenyysesityksessä on mainittu, että Ruotsi noudattaa yhteispohjoismaista linjaa eikä salli ydinaseiden sijoittamista alueelleen.
Hän ennakoi, että Ruotsi tulee seuraamaan tätä linjaa, kun hallitus ja parlamentti ryhtyvät käsittelemään vastikään allekirjoitettua DCA-sopimusta.
Kiljunen huomauttaa, että myös Suomessa eduskunnan hyväksymässä Nato-esityksessä viitataan kansalliseen ydinenergialakiin, joka kieltää ydinräjähteiden tuomisen Suomeen ja räjäyttämisen Suomessa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja pitää keskustelua Suomeen mahdollisesti sijoitettavista ydinaseista ”irrelevanttina”:
– Kukaan ei ole niitä tänne tuomassa eikä sellaista painetta ole olemassa.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus DCA on määrä allekirjoittaa Yhdysvalloissa ensi viikolla. Sittemmin edessä on vielä poliittinen prosessi, jossa eduskunta saa käsittelyynsä DCA-sopimukseen liittyvän hallituksen esityksen.
Näetkö tässä ristiriitaa, että sopimus allekirjoitetaan ensin, mitä seuraa eduskuntakäsittely?
Kiljunen myöntää, että prosessi voi tuntua erikoiselta, mutta ”eduskunta viime kädessä päättää”.
– En ota tähän (prosessiin) kantaa.