Pankkikonserni Nordea ennustaa Suomen talouden kääntyvän kasvuun loppuvuonna.
Nordea ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna prosentilla. Talouskasvun odotetaan kuitenkin käynnistyvän kuluvan vuoden aikana. Ensi vuonna talouden arvioidaan yltävän 1,5 prosentin kasvuun.
Nordean mukaan taloutta piristävät inflaation hidastuminen, kotitalouksien ostovoiman koheneminen sekä keskuspankin koronlaskut. Maailmantalouden yleiskuva on alkuvuonna piristynyt hieman, mutta sitä varjostavat edelleen lukuisat geopoliittiset riskit.
– Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku yhdessä piristyvän vientikysynnän kanssa on kääntämässä talouden takaisin kasvu-uralle tämän vuoden aikana. Heikko rakentaminen pitää kuitenkin koko vuoden 2024 talouskasvuluvun vielä miinuksella, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Suomen talouskehitys oli viime vuonna yksi Euroopan heikoimpia, kun korkojen nousu välittyi lyhyiden asuntolainojen viitekorkojen kautta voimakkaasti suomalaisten kotitalouksien ostovoimaan ja hyydytti myös rakentamisen.
Maailmantalouden kasvunäkymä on kohentunut alkuvuonna, kun erityisesti Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja Kiinan elvytyspolitiikka on onnistunut vakauttamaan maan kasvunäkymän.
– Odotamme Euroopan keskuspankin aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Euroalueen bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut kohta kahteen vuoteen ja hintapaineet rauhoittuvat edelleen. Tämä sallii rahapolitiikan keventämisen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Yhdysvalloissa sen sijaan kasvu on jatkanut yllättämistään yläsuuntaan ja osa viimeaikaisista indikaattoreista kertoo uudelleen nousevista inflaatiopaineista. Tämä viivästyttää rahapolitiikan käännettä Atlantin takana ja Nordea odottaakin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin aloittavan koronlaskut vasta syyskuussa.
Maailmantalouden riskit ovat edelleen kallellaan alasuuntaan ja erityisesti geopolitiikka voi tuoda ongelmia tuotantoketjuihin ja heikentää kasvunäkymää tekemällä yrityksistä ja kuluttajista aiempaa varovaisempia.
– Yksi syy euroalueen Yhdysvaltoja selvästi heikompaan kehitykseen on ollut juurikin kuluttajien ja yritysten varovaisuus. On epävarmaa, riittääkö korkojen lasku kääntämään euroalueen tunnelman nousuun, Koivu pohtii.
Hallituksen kehysriihessä linjaamat veronkorotukset ja menoleikkaukset parantavat julkisen talouden tasapainoa ensi vuonna. Velkasuhteen kasvun odotetaan taittuvan ensi vuonna sopeutustoimien ja talouskasvun ansiosta.
Kehysriihessä päätetty veroetu vihreän siirtymän investoinneille auttaa Suomea hyödyntämään potentiaaliansa vihreässä tuotannossa.
– Sopeutustoimet ovat tarpeellisia valtion velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi, mutta niillä on myös talouskasvua hidastava vaikutus. Arvonlisäveron korotukset nostavat inflaatiota ja hidastavat ostovoiman palautumista. Odotettu korkojen lasku kuitenkin osittain kompensoi sopeutustoimien vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen, Kostiainen analysoi.