Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo Talouselämälle, että arviot taantuman voimakkuudesta ja kestosta synkkenevät.
– Tarvitsemme lisäsäästöjä riippumatta siitä, millainen uuden (19. joulukuuta julkaistavan) ennusteen tulos on, ja olen käynnistänyt niiden selvittämiseksi työryhmän. Mutta huonompaan suuntaan menevät talouden ennusteluvut lisäävät sopeutuksen tarvetta.
Purran mukaan uusia säästökohteita aletaan tarkastella poliittisesti tammikuun puolivälin jälkeen.
– Sopeutustarpeet ovat niin suuria, että meidän täytyy olla valmiita tarkastelemaan myös veroratkaisuja.
– Säätytalon talouspöytä istui viikkokausia ja toki sinne on jätetty erilaisiin marginaaleihin toimia, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Niitä varmasti katsotaan poliittisesti entistä tarkemmin. Hallitusneuvotteluissa puhuttiin esimerkiksi suursäätiöiden pääomien verottamisesta, Purra kertoo Talouselämälle.
Rahaministeri ei näe mahdollisena sitä, ”että kiristäisimme esimerkiksi keskituloisten työn verotusta tai tekisimme muita toimia, jotka heikentäisivät taloudellista toimeliaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että täytyy katsoa muita verokohteita”.
Purra toteaa, että arvonlisäverokannat ovat totta kai se, missä tuotto on suurin.
– Kun valtiovarainministeriö listasi näitä verokartoituksessa, siellä oli 14 prosentin arvonlisäverokannan korottaminen, eli esimerkiksi elintarvikkeiden. Kun verokartoitus julkaistiin, inflaatio oli huomattavan korkeaa ja ruoan ja energian hinta huippulukemissa. Oli poliittisesti täysin mahdotonta, että siinä tilanteessa olisi koskettu ruoan alviin.
Purra korostaa, että ”meillä ei ole vielä ainuttakaan poliittista päätöstä lisäsäästöistä, vaan nämä ovat ministerin omia pohdintoja.”