Rehtorien mukaan monet helsinkiläiskoulujen haasteet ovat syntyneet koronaviruspandemian jälkeen, uutisoi Helsingin Sanomat.
Malminkartanossa sijaitsevan Apollon yhteiskoulun rehtorin Hilla Etelämäen mukaan koronaviruspandemian vaikutus näkyy kouluissa vahvasti. Kun korona-aikana nuorten sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin, lisääntyi myös nuorten pahoinvointi.
Etelämäki kertoo, että monilla nuorilla onkin nyt ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
– Nyt puhutaan oppimisvajeesta, mutta miten ratkaistaisiin se, etteivät kaikki nuoret osaa olla toisten ihmisten kanssa, Etelämäki pohtii.
Myös Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti kertoo muutoksen syntyneen koronaviruspandemian jälkeen. Erilaiset konfliktitilanteet koulussa ovat lisääntyneet, vaikka ne eivät päivittäisiä olekaan. Usein taustasyynä voi olla oppilaiden erilaisuus.
– Kyllä meillä sellainen arjen huomio on, että jonkin tyyppinen erilaisuus on myös pahimmillaan teema hakea konfliktia, Juuti kertoo.
Moni vanhempi suhtautuu Juutin mukaan erilaisuuteen jopa pelokkaasti.
– Pidän tosi surullisena koulujen jaottelua hyviin ja huonoihin. Tuntuu, että keskustelu koulusta välillä kärjistyy ja äänekkäimmät äänet kuuluvat, Juuti harmittelee.
Myös Merilahden peruskoulun rehtori Timo Heikkinen uskoo, että keskustelua koulujen eriytymisestä käydään paikoin jopa puutteellisilla tiedoilla.
– Monen kohdalla oma arvomaailma leimaa keskustelua niin vahvasti, että tosiasiat ja faktat tuppaavat unohtumaan, Heikkinen toteaa.
Vuosaarelaiskoulun rehtori kuvaa itse koulun arkea normaaliksi, joskin tavallista värikkäämmäksi. Silti Merilahdessa ei ajatella, että koulu olisi erityisen kansainvälinen tai ihmetellä, että oppilaita tulee monista eri kulttuureista.
Päättäjiltä Heikkinen toivoisi lisäresursseja, jotta ryhmäkokoja voitaisiin pienentää ja S2-opetukseen panostaa.
– Laadukas S2-tuki takaa monelle integrointimahdollisuuden yhteiskuntaan, jotta esimerkiksi lukioon tai yliopistoon jatkaminen ei jää suomen kielestä kiinni, Heikkinen tiivistää.
