Siitä, miten ja milloin Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtakausi päättyy, on kuultu lukemattomia spekulaatioita.
Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä julkaistussa dokumenttielokuvassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kantoi oman kortensa kekoon toteamalla Putinin päätyvän ennemmin tai myöhemmin omiensa surmaamaksi.
Zelenskyin arviossa saattaa olla arvostetun brittiläisen Venäjä-asiantuntijan, professori Mark Galeottin mielestä kyse toiveajattelusta, ennustuksesta tai Kremliin kohdistetusta trollauksesta.
– Huhuja 70-vuotiaan Putinin terveydestä on toki kiertänyt jo pitkään varsinkin nimettömillä, alkuperältään kyseenalaisilla sosiaalisen median tileillä, Galeotti sanoo The Spectator -lehdessä.
– Hänellä tiedetään olleen selkävaivoja siitä lähtien, kun hän vuosia sitten putosi hevosen selästä, ja hänellä saattaa olla myös heikentynyt immuunijärjestelmä, mikä selittäisi poikkeukselliset – ja ajoittain farssinomaiset – bioturvallisuusjärjestelyt, joita hänen ympärillään Covidin varalta toteutetaan, hän toteaa.
Hurjimpia väitteitä Parkinsonin taudista, verisyövästä tai muista kalvavista sairauksista ei sen sijaan ole hänen mukaansa koskaan vahvistettu.
– Koska Venäjän hallinto on muuttunut niin henkilökeskeiseksi, johtajan terveydentila on kuitenkin aidosti eksistentiaalinen kysymys. Jo pelkkä epäily siitä, että hän ei kykene hoitamaan tehtäviään tai että hän on pian poissa, saattaa ajaa uskollisetkin arvioimaan uudelleen, ketä tukevat, tai ainakin käynnistää uusia poliittisia juonitteluja kulissien takana.
Valmius uhraamiseen on olemassa
Vaikka jotkut tarkkailijat ovat varoitelleet, että Vladimir Putinin seuraajaksi aikanaan nouseva henkilö saattaisi olla vielä Putiniakin pahempi, se on Mark Galeottin mukaan todellisuudessa hyvin epätodennäköistä.
– Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei ole sellaista henkilökohtaista auktoriteettia, joka mahdollistaisi saumattoman vallanvaihdon, joten koalition rakentaminen merkinnee poliittisen painopisteen siirtymistä pois ääripäistä. Siihen osallistunee myös nuorempi poliitikkosukupolvi, joka koostuu pikemminkin pragmaattisista kleptokraateista kuin kostonhimoisista nationalisteista, Galeotti sanoo.
Ennustaessaan Putinille väkivaltaista loppua Ukrainan presidentti pyrkii hänen mukaansa todennäköisesti syventämään Venäjän politiikassa jo ennestään vallitsevaa vainoharhaisuutta. Vaikka Putinia suojaa järeä turvallisuuskoneisto, on Galeottin mukaan kyseenalaista, kuinka paljon hän kykenee sen lojaalisuuteen luottamaan.
– Ne, joilla todella on merkitystä, eivät ole Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhinin tai tshetsheenisotapäällikkö Ramzan Kadyrovin kaltaisia korkean profiilin mutta vähäisen vaikutusvallan hahmoja. Suurimman riskin Putinille muodostaa laajempi eliitti, joka ei koostu putinisteista, vaan kyynisistä opportunisteista, jotka ovat haalineet vaurautensa häntä tukemalla, mutta olisivat todennäköisesti valmiita uhraamaan hänet säilyttääkseen sen, Galeotti toteaa.
– Putinin kuolema mitä ilmeisimmin helpottaisi sodan lopettamista. Venäjän uudet vallanpitäjät voisivat pyrkiä sysäämään vastuun hyökkäyksestä yksinomaan Putinin harteille, niin halpamaista ja läpinäkyvää kuin se olisikin. Samalla kysymys hänen saattamisestaan sotarikostuomioistuimeen väistyisi.
