Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivisen mukaan Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on siirtynyt uuteen vaiheeseen, mutta sen loppua ei ole vielä näkyvissä.
– Ukraina on saavuttanut vastahyökkäyksillään menestystä ja sillä on ollut sodankäynnissä aloite. Venäjä on ollut reagoivassa asemassa ja sen asevoimien toimintakyky on heikentynyt tappioiden ja kalustomenetysten seurauksena, Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaispuheessa maanantaina.
Kivisen mukaan tuleva talvi tulee osaltaan vaikuttamaan kummankin osapuolen mahdollisuuksiin operoida. Lähestyvä talvi on hänen mukaansa myös keskeisessä roolissa sodan jatkokehitystä arvioitaessa.
– Lännen tuki on Ukrainan puolustustaistelun onnistumisen kannalta edelleen ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi Venäjän tavoitteena näyttää olevan kaikin tavoin haastaa lännen ja sen kansalaisten kestokykyä ja näin pyrkiä hajottamaan lännen yhtenäistä rintamaa.
Jatkokehitysarvioita tehtäessä on hänen mukaansa pidettävä mielessä se, että sodan lopputulemalla on paljon laajemmat vaikutukset kuin Venäjän ja Ukrainan välisten asioiden ratkaisu.
– Kyse on siitä, miten sodan seuraukset vaikuttavat laajemmin maailmanjärjestykseen. Venäjällä on paljon pelissä. Jatkon arviointi, mihin kaikki johtaa, on haasteellista. Ennakoimattomat tilannekehitykset ovat mahdollisia.
Nato-jäsenyys ei poista oman puolustuksen tarvetta
Kivinen nosti puheessaan esiin myös Suomen ja Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden, joka muuttaa merkittävästi sotilasstrategista asetelmaa Pohjolassa ja Itämeren alueella.
– Kuinka liittokunnan pidäke ja puolustus tällä alueella on järkevää järjestää? Tämä on keskeinen kysymys, joka vaikuttaa siihen millä tavalla Suomen kansallinen puolustus yhteensovitetaan ja osin integroidaan Nato rakenteisiin ja suunnitelmiin.
Periaate, joka ohjaa puolustusvoimien kannanmuodostusta on hänen mukaansa Suomen puolustuksen optimointi osana liittokunnan puolustusta. Sen, kuinka sotilaallinen pidäke ja puolustus täällä järjestetään, tulisi siis olla perusteltu niin Suomen kuin Naton näkökulmasta.
– Tarkastelemme tästä näkökulmasta myös Suomen osallistumista Naton yhteiseen puolustukseen Suomen ulkopuolella. Suomen tuleviin velvoitteisiin vaikuttaa se, että olemme Venäjän rajanaapuri. Tärkein tehtävämme on jäsenenäkin puolustaa Suomea osana laajempaa Naton suunnitelmaa. Nato jäsenyys ei siis poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta, Kivinen sanoi.
Hän muistuttaa, että Nato-keskusteltua käytäessä on pidettävä mielessä se, että Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä jäseniä eikä jäsenyyden aikataulusta ole vielä tietoa.
– Nato-jäsenyys vaikuttaa siihen, miten Suomen puolustusta kehitetään, mutta kansallisen puolustuksen järjestelyistä päätetään jatkossakin Suomessa. Ensisijainen vastuu Suomen puolustamisesta säilyy meillä suomalaisilla. Suomen sotilaallinen maanpuolustuksen perustana on jatkossakin asevelvollisuus. Sitä pitää kehittää ajassa eläen ja asevelvollisuuden toteuttamistavalla pitää olla kansan tuki.
#241mpk kurssitaival alkoi @Finnchod puheella. Kenraali toivoi puheessaan, että kurssi vahvistaa kurssilaisten käsitystä siitä, että turvallisuus on jokaisen suomalaisen asia. #maanpuolustuskurssit pic.twitter.com/FZYMlQ5chZ
— Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit (@MPKurssit) September 19, 2022
