Liikenteen verotukseen tarvitaan tulevina vuosina merkittäviä muutoksia, arvioivat Verkkouutisten kyselyyn vastanneet eduskuntaryhmien edustajat.
Näkemykset eroavat kuitenkin selvästi siinä, millä tavalla sähköistyvän liikenteen vuoksi pienenevää verokertymää pitäisi korvata. Julkisuudessa esillä ovat olleet esimerkiksi ajoneuvoveron korottaminen, jonka myös valtiovarainministeriö nosti esiin tuoreessa verokartoituksessaan, kilometrivero ja erilaiset tienkäyttömaksut.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi, että autoilun verouudistus tulee eteen väistämättä.
– Uskon, että valitettavasti vähenevä verokertymä joudutaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella korvaamaan sähköistyvää liikennettä verottamalla.
Seurantaan perustuvaan kilometriveroon Mäkelä sanoo suhtautuvansa kielteisesti jo yksityisyydensuojaan liittyvien kysymysten vuoksi. Myöskään ruuhkamaksuja perussuomalaiset eivät ole hänen mukaansa perinteisesti kannattaneet.
– Autoilijat ovat tiet moneen kertaan veroissa maksaneet, niiden teiden tulee olla käytettävissä myös ruuhka-aikaan, Mäkelä sanoo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra vastaa, että liikenteen verotuksessa on syytä edetä kohti kokonaisuudistusta, ja alkuvuonna valmistuikin ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeriön selvitys aiheeseen. Isompien muutosten valmistelu ottaa kuitenkin aikansa.
– Jos liikenteen verotukseen tehdään muutoksia ensi kaudella, ne todennäköisesti ovat muutoksia nykyiseen verorakenteeseen, hän katsoo.
Liikennejärjestelmän rahoitus on Kopran mukaan turvattava ja perusväylänpidon lisäleikkaukset eivät olisi hyvä ratkaisu.
– Yksittäisiin veromuutoksiin on otettava kantaa valmistelun ja vaikutusarvioiden pohjalta. Suomen pitkät etäisyydet ja erilaiset liikkumistarpeet on huomioitava kaikissa liikenteen verotusta koskevissa päätöksissä. Monelle auto on välttämätön, eikä ajokilometrien vähentäminen ole käytännössä mahdollista, sanoo Kopra, jonka mukaan kokoomus ei esitä ajamisen määrään pohjautuvaa veromallia.
Myös liikenne- ja viestintäministeriön virkapuheenvuorossaan esittämät kaupunkiseutujen ruuhkamaksut saavat torppauksen.
– Kokoomus ei kannata ruuhkamaksuja. Työssäkäynnin kustannuksia ei pidä kasvattaa uudella maksulla, kun pyrimme vahvistamaan työnteon kannustimia ja ihmisten ostovoimaa, Kopra sanoo.
Ajoneuvovero tarkasteluun
SDP:n eduskuntaryhmästä kommentit antoi puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Joona Räsänen. Hänen mukaansa liikenteen verouudistus on välttämätön.
– Tavoitteena tulee olla verotulokertymän vakauttaminen. Toimenpiteiden osalta realismia on lyhyellä aikavälillä tarkastella varsinkin ajoneuvoveroa, Räsänen arvioi.
Hän huomauttaa, että kilometriverosta on puhuttu ainakin noin 15 vuotta, eikä toteuttamiskelpoista mallia ole toistaiseksi löytynyt.
Omaan ilmoitukseen pohjautuvaan kilometriveroonkin liittyisi Räsäsen mukaan haasteita, sillä jos ilmoitettu määrä on selvästi pienempi kuin auton mittarilukema, autoilijalle voisi koitua suuret ”mätkyt”. Räsänen ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö teknologian kehittyessä kilometriveromallikin voisi jollain aikavälillä toteutua.
– Jos haluamme että päästöt laskevat, eri muutosten vaikutus autokannan uusiutumiseen pitää myös laskea, hän muistuttaa.
Sen sijaan uusien tiehankkeiden rahoitusvaihtoehtoja Räsänen pohtisi avoimesti. LVM ehdotti, että uusia infrahankkeita voisi kattaa kyseisen osuuden tiemaksuina. Räsäsen mukaan on eri kysymys, paljonko tiemaksuilla voitaisiin lopulta kattaa, mutta on järkevää, että esimerkiksi yritykset, joiden tehtaan logistiikkaa uusi liittymä parantaa, voisivat osallistua hankkeen kustannuksiin.
Keskusta heivaisi diesel-veron
Ruuhkamaksuja Joona Räsänen ei kannata.
– Ruuhkamaksusta tulisi työssäkäyntivero, jossa kauempaa pendelöiville lankeaisi raskain maksutaakka.
Hän jatkaa, että jos ruuhkamaksun tuotto menisi ydinalueen julkisen liikenteen parantamiseen, kauempana asuva myös hyötyisi vähiten.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan Suomeen tarvitaan liikenteen verouudistus, joka kohtelee eri käyttövoimilla kulkevia autoja nykyistä tasavertaisemmin.
– Haluamme poistaa ”diesel-veron” eli nykymallisen käyttövoimaveron uudistuksen yhteydessä, hän kertoo.
– Keskusta ei kannata ruuhkamaksuja minnekään Suomeen, Kurvinen jatkaa.
Hän ei vastauksessaan ota kantaa kilometriveroon, jota keskusta on esittänyt aiemmin, muun muassa vuonna 2023. Tuolloin keskusta katsoi, että autoilun pitää olla halvempaa siellä, missä teiden kunnossapito on heikompaa ja joukkoliikenne puuttuu.
Vihreiltä ja vasemmalta tukea ruuhkamaksuille
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoo, että vihreät haluaa pysäyttää liikenteen verotuoton alenemisen.
Hänen mukaansa siihen tarvitaan luultavasti joko alueellisia ruuhkamaksuja tai valtakunnallisia tiemaksuja. Myös nykyisellä verotuksella säilyisi merkittävä rooli.
Verotuksen ohjauksen kannalta olisi hyödyllistä, jos maksuja voitaisiin porrastaa ajan, paikan ja auton päästötason mukaan.
– Näin maksut voisivat olla korkeampia ajettaessa fossiiliautoilla etelän suurissa kaupungeissa ruuhka-aikaan ja vastaavasti alempia ajettaessa vähäpäästöisellä autolla haja-asutusalueella hiljaiseen aikaan, Tynkkynen kuvaa.
Vihreät toisivat myös ruuhkamaksut Helsingin seudulle. Tätä puoltavat Tynkkysen mukaan muun muassa Tukholman kokemukset, jossa ruuhkat ja päästöt vähenivät.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Timo Furuholmin vasemmistoliitto kannattaa liikenteen verouudistusta, kunhan vähäpäästöisten käyttövoimien verotus on myös jatkossa kokonaisuutena kevyempää kuin fossiilisilla polttoaineilla ajavien.
– Omasta mielestäni ajojen määrään perustuva kilometrivero olisi yksi mahdollinen reilu tapa kerätä veroja, mutta eduskuntaryhmällä ei ole tästä vielä kantaa, Furuholm kertoo.
Hänen mukaansa uuden veromallin pitäisi ottaa huomioon alueellinen eriarvoisuus.
– On aivan eri asia yksityisautoilla hyvien joukkoliikenneyhteyksien piirissä Helsingissä kuin vaikkapa Puolangalla.
Vasemmistoliitto kannattaa myös lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kaupungeille tai kaupunkiseuduille ruuhkamaksujen keräämisen.
Palvelutyönantajat Palta esitteli viime viikolla oman mallinsa liikenteen verokertymän ylläpitämiseksi, jossa siirtymäajan jälkeen voimaan tulisi kilometripohjainen maksu.
Paltan VU:lle tekemässä suuntaa-antavassa laskelmassa 60 000 kilometriä vuodessa ajavan dieselautoilijan energia- ja verokulut nousisivat ehdotetussa mallissa lähes 1100 eurolla ja sähköautoilijan kulut lähes 1800 eurolla vuodessa. Autona on kummassakin esimerkissä Skodan perheauto ja dieselauton kuluihin on laskettu jakeluvelvoitteen ja päästökaupan vaikutukset.
Jukka Kopra pitää tällaisia lisäkustannuksia huomattavina, eikä kannata esitetyn kaltaista mallia.
Oras Tynkkynen puolestaan varoittaa nostamasta sähköautoilun kustannuksia suhteessa fossiiliautoiluun liian nopeasti. Furuholmin mukaan kasvava verorasitus ei saisi kohdistua kohtuuttomasti pienituloisiin tai ihmisiin, joille auto on pitkien etäisyyksien vuoksi välttämätön.
RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt eivät vastanneet Verkkouutisten kyselyyn.
LUE MYÖS:
Uusi ehdotus liikenteen veroiksi – näin sähköautoilijan kulut nousisivat
Ministeriöltä raju lista poliitikoille: Indekseihin ”täysjäädytys”, sote uusiksi