Ilkka Ahtokivi
19.02.2024 | 08:39
Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 prosenttia, kun joulukuussa se oli 3,6 prosenttia, Kertoo Tilastokeskus.
Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 prosenttia. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.
– Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 prosenttia, mikä osaltaan kertoo inflaation putoamisesta huippulukemista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Eniten tammikuussa nousivat kulutus- ja asuntoluottojen korot, ulkomaan valmismatkojen hinnat, kaukolämmön hinta ja hoitovastikkeet.
Asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon oli 2,5 prosenttiyksikköä. Koroissa vaikuttaa yhä EKP:n viime vuoden syyskuussa tekemä 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto. Kaukolämmön hintaa on nostanut tuotantokustannusten nousu.
Etenkin energian hinnat ovat sitä vastoin laskeneet.
– Liikenteen polttonesteiden eli dieselin ja bensiinin hinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa 2022 Venäjää kohtaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Dieselin keskihinta oli tuolloin 2,44 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin taas 2,57 ja 98-oktaanisen bensiinin 2,67 euroa litraa kohden. Näistä lyhyen aikavälin huippulukemista hinnat olivat laskeneet tämän vuoden tammikuuhun mennessä keskimäärin 29 prosenttia, kertoo Nieminen.
Tammikuussa dieselin keskihinta oli 1,83 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin 1,76 euroa litralta ja 98-oktaanisen bensiinin 1,86 euroa litralta.
Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,4 prosenttia. Joulukuun pohjainflaatio oli puolestaan 5,5 prosenttia. Pohjainflaatiolla mitataan lyhytaikaisista tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten se ei sisällä herkästi muuttuvia ruoan ja energian hintoja, jotka vaihtelevat muita hyödykkeitä enemmän kuukaudesta toiseen.
Pohjainflaatiosta poisluettujen ryhmien inflaatio oli tammikuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta 1,6 prosenttia (joulukuussa 2,3 %) ja energian osalta -13,2 prosenttia (joulukuussa –11,3 %).
– Pohjainflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2023 heinäkuussa, jolloin se oli 7,4 prosenttia. Pohjainflaation nousuun vaikutti EKP:n viime vuonna tekemät koronnostot sekä palveluiden hintojen kallistuminen. Palveluiden hinnat olivat viime vuoden heinäkuussa 9,2 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin, kertoo Nieminen.
– Yllättäen näistä luvuista huomataan, että palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousukehitys jatkui pidempään kuin elintarvikkeiden ja energian, joiden hinnat lähtivät laskuun jo vuoden 2023 keväällä. Tämä johtunee viiveestä, jolla energian hinnannousut siirtyvät kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin, hän jatkaa.
Todelliset hintapaineet ja taloustaantuma näkyvät nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen huomioi, että tuoreet hintatiedot vaikuttavat äkkiseltään varsin hyviltä ja kuluttajaa kutkuttelevilta, kun Suomen inflaatio näyttäisi viimein palautuneen jo lähelle tavoitetasoaan.
– Samaan aikaan Euroopan keskuspankin ohjailemat korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta. Inflaatio on nyt paradoksaalisen päätösperäistä ja taantuvan Suomen todelliset hintapaineet itse asiassa varsin alhaiset, hän huomauttaa.
Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta laski tammikuussa 2,8 prosenttiin, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi putosi 0,7 prosenttiin, mikä oli kaikkien euroalueen maiden alhaisin lukema.
– Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotiedon mukaan hinnat jopa laskivat tammikuussa edelliskuukaudesta, kun asumismenot ilman korkoja, kuten sähkö, kaasu ja muut polttoaineet halpenivat, vaikka kuun alun hetkellinen sähkön hintapiikki hetkauttikin hetkellisesti pörssisähköasiakkaita. Kansalliseen indeksiin sisältyvät asuntolainojen korot selittävätkin selkeää eroa hintaindekseissä, sanoo Keskinen.
– Velattomat ja velkaansa säntillisesti lyhentäneet omistusasujat saavat hyödyn ensimmäisenä, kun korkojen lasku seuraa muiden hintojen hiipumista vasta viiveellä. Korot sisältävä kansallinen kuluttajahintaindeksi voi kiinnostaa asuntovelallista vielä tovin, mutta sen perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä Suomen taloudesta. Todelliset hintapaineet ja taloustaantuma näkyvät nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta, joka on painunut jo alle yhteen prosenttiin – ja siis alle EKP:n euroalueen tavoitteen, Keskinen jatkaa.
