Inflaatio

Investointipankkiiri KL:lle: Voimme palata matalien korkojen aikaan

Investointipankkiiri ja kirjailija Sami Miettinen varoittaa, ettei pankkisektorin viimeaikainen levottomuus tule rajoittumaan vain sveitsiläiseen Credit Suisseen tai Yhdysvaltain keskuspankin pelastamaan Silicon Valley Bankiin.

– Kaikki pankit maailmassa tällä hetkellä hikoilevat. Jos ne syystä tai toisesta nousevat mediassa esille epäluotettavina pankkeina, talletuspakoa on vaikeaa estää, Sami Miettinen sanoo Kauppalehdelle.

Talletuspako on Suomessa epätodennäköinen, sillä pankkeja on vähemmän kuin esimerkiksi Sveitsissä. Suomalaispankit ovat myös verrattain vakavaraisia ja hyvässä kunnossa.

Euroopan keskuspankki päätti torstaina nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkeaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Päätöstä perusteltiin sillä, ettei inflaatio ole vielä hidastunut toivotulla tavalla. Keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatio.

Sami Miettinen uskoo tulevan korkopolun olevan kuitenkin peruttu, koska inflaatio ei ole enää keskuspankkien suurin uhkakuva. Hän ennakoi inflaation laantuvan joka tapauksessa talouskasvun hiipuessa. Edessä olisi paluu matalien korkojen aikaan.

– Systeemisen kriisin uhka voittaa inflaatiokriisin keskuspankkianalyysissa. Inflaatio on tällä hetkellä pienempi paha kuin se, että pankit lähtevät kaatumaan, Miettinen sanoo.

Päästrategin mukaan EKP:n talletuskorko nousee 4,00 prosenttiin

EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoja helmikuussa 0,50 prosenttiyksikköä ja on ilmoittanut selvästi aikovansa nostaa korkoja jälleen 0,50 prosenttiyksikköä 16. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa, jolloin talletuskorko nousee 3,00 prosenttiin.

SEB-pankin päästrategi Jussi Hiljanen toteaa, että lisää koronnostoja on luvassa tämänkin jälkeen, vaikka Yhdysvaltojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta.

– Odotettua korkeammat inflaatioindikaattorit lisäävät EKP:hen kohdistuvia paineita, ja uskomme, että 16. maaliskuuta toteutuvaan 0,50 prosenttiyksikön koronnostoon yhdistyvät signaalit siitä, että toukokuussa on odotettavissa toinen 0,50 prosenttiyksikön koronnosto, Hiljanen arvioi.

Helmikuun kokouksesta lähtien EKP on korostanut talouden indikaattoreiden ja maaliskuun kokouksen yhteydessä julkaistavien päivitettyjen makroennusteiden merkitystä maaliskuun kokouksen jälkeisen politiikan kannalta.

Viimeaikaiset inflaatioindikaattorit ovat olleet odotuksia korkeampia, ja talous on pysynyt odotettua vahvempana, työmarkkinat ovat vakaat ja työttömyys ennätysalhaalla.

EKP:n pääjohtaja korosti Christine Lagarde viimeksi 3. maaliskuuta, keskuspankki odottaa positiivista kasvua ja lisääntyvää talouden aktiviteettia vuoden aikana.

– Uskomme EKP:n nostavan korkoja niin paljon kuin on tarpeen inflaation palauttamiseksi takaisin tavoitteeseen, jopa taantuman laukaisemisen uhalla. Aiemmin näytti mahdolliselta, että kesäkuun kokoukseen mennessä EKP on saattanut saada juuri ja juuri riittävästi varmuutta siitä, että pohjainflaatio on laskusuunnassa, mikä oikeuttaisi lopettamaan koronnostosyklin tuolloin ja siirtämään painopisteen taseen supistamisen vauhdittamiseen, Hiljanen pohtii.

– Viimeaikaiset inflaatioluvut ovat kuitenkin yllättäneet, ja uuden ennusteemme mukaan pohjainflaation lasku ennen vuoden toista puoliskoa on epätodennäköistä, mikä tarkoittaa, että koronnostot jatkuvat jonkin verran pidempään kuin aiemmin ajateltiin.

– Koska hintojen nousuvauhti ei todennäköisesti hidastu kesäkuuhun mennessä, pidämme todennäköisenä, että kesäkuun 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa seuraa toinen 0,25 prosenttiyksikön koronnosto 4,00 prosenttiin (talletuskorko) heinäkuussa. Tuolloin uskomme EKP:n siirtävän huomionsa taseeseen ja nopeuttavan APP-omistustensa vähentämistä, Hiljanen jatkaa.

Mikäli inflaation nousu ei taittuisi vielä kesälläkään, EKP joutuisi jatkamaan korkojen nostoa syksyllä, Hiljanen toteaa.

Viime päivinä sijoittajien huomion on vienyt Yhdysvalojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat, jotka ovat merkittävästi vähentäneet markkinoiden odotuksia siitä, että kuinka korkealle Fedin ja EKP:n ohjauskorot tullaan lähikuukausina nostamaan.

– Viime päivien tapahtumat eivät poista EKP:n huolta inflaationäkymistä, mutta voivat johtaa EKP:n hieman varovaisempaan kommentointiin koskien näkymiä toukokuun koronnostolle. Todennäköistä kuitenkin on, että EKP pitää selkeästi oven auki 0,50 prosenttiyksin koronnostolle myös toukokuussa, elleivät inflaationäkymät osoita helpottamisen merkkejä ennen sitä, Hiljanen sanoo.

Ekonomisti: Edessä voi olla odotuksia syvempi taantuma

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että että turvallisen tasaista inflaatiota ei ole näköpiirissä vielä pitkiin aikoihin. Hänen mukaansa talouden iso riski on, että rahapolitiikka pysyy pitkään kireänä, ja korkojen noustessa edessä voi olla myös odotuksia syvempi taantuma.

Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio kiihtyi jälleen helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli 8,8 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli hetkellisesti taittunut laskuun, mutta helmikuu osoitti, ettei lasku ollut vielä kestävällä pohjalla.

Vuositasolla kuluttajahintoja pitivät yllä erityisesti kallis sähkö ja elintarvikkeet sekä lainojen kohonneet korot. Kuukausitasolla inflaatiota puski ylöspäin erityisesti ruoan kallistuminen ja asuntolainojen korkojen äkkijyrkkä nousu.

Ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna ennätykselliset 16,3 prosenttia. Myös kuukausitasolla nousua kertyi 2,3 prosenttia, mikä on selvästi tavanomaista enemmän.

– Inflaation ennakoitu hidastuminen lähikuukausina perustuu siihen laskennalliseen tosiasiaan, että jatkossa vertailukohtana tulee olemaan jo valmiiksi kohonnut hintataso viime vuodelta, mikä jarruttaa hintojen nousutahtia. Inflaation hidastuminen ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että hintapaineet olisivat poistuneet, vaan kuukausitasolla hinnat voivat yhä nousta. Itse asiassa helmikuussa nähtiin edelleen huolestuttavan laaja-alaista hintojen kallistumista monissa hyödykeryhmissä niin tavaroissa kuin palveluissakin, sanoo Appelqvist tiedotteessa.

Ruuan ja energian hinnoista putsattu niin sanottu pohjainflaatio jatkoi jyrkässä nousussa ja päätyi helmikuussa jo 6,6 prosenttiin. Sen sijaan pitkään inflaatiota kirittänyt kallis bensa ei enää nostanut vuositasolla inflaatiota, koska bensa oli helmikuussa likimain saman hintaista kuin vuosi sitten.

Maalikuussa polttonesteiden vaikutus kokonaisinflaatioon kääntyy jo selvästi negatiiviseksi, kun vertailutaso viime vuodelta on tuntuvasti aiempaa korkeampi.

Appelqvist arvioi, että kesää kohti mentäessä inflaatiota hidastava vaikutus kasvaa entisestään.

– Varsinaisesti hallitsemattomasta hintojen ja palkkojen samanaikaisesta syöksykierteestä ei ole Suomessa merkkejä, enkä jaksa uskoa sellaiseen. Viime aikoina tehdyt palkkojen sopimuskorotukset ovat silti niin korkeita, että ne ylläpitävät keskuspankin tavoitetasoa korkeampaa inflaatiota myös pidemmällä aikavälillä. Yksi isoja talouden riskejä on mahdollisuus ennakoitua rajummasta rahapolitiikan kiristymisestä, jos kuluttajahintojen nousua ei muuten saada kuriin. Jos korot nousevat odotuksia enemmän, saattaa edessä olla myös odotuksia syvempi tai pidempi taantuma, sanoo Appelqvist.

LUE MYÖS:
Inflaatio helmikuussa 8,8 prosenttia

Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti

– Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.

– Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat siten omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot, hän jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 8,4 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 11,8 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmitysenergia- ja korkokustannusten nousulla.

Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.

– Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin, Keskinen arvioi.

Hänen mukaansa asuntojen reaalihintojen sukellus jatkuu tänä vuonna, kun katsotaan yleistä inflaatio- ja palkkakehitystä.

– Yleinen hintojen nousu tarkoittaa siis paradoksaalisesti halvempaa asumista, ekonomisti huomauttaa.

Alkaako inflaatio hidastua? Tutkijan mukaan hinnat voivat kääntyä laskuun

Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat ennakoivat euroalueen inflaation hidastuvan kuluvan vuoden aikana.

– Koko vuoden osalta keskimääräinen inflaatio on plussalla. Kun vertaamme vuoden 2023 marraskuuta vuoden 2022 marraskuuhun, niin silloin ollaan alle kahden prosentin inflaatiossa. Keskimääräinen inflaatio tulee pysähtymään kolmen ja neljän välille, ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju ennustaa.

Hänen mukaansa inflaatio tulee tänä vuonna jyrkästi alas. Kansainvälisillä markkinoilla alamäki on vielä jyrkempi kuin meillä kotimaassa.

– Kun tulemme maaliskuulle ja sodan alusta on vuosi, niin energiainflaatio on miinus 20 prosenttia ja ruokainflaatiota on maailmanmarkkinoilla toistakymmentä prosenttia miinuksella. Tänä vuonna tulee hyvin jyrkkä heiluvien hintojen inflaatio, Kangasharju sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg jakaa Kangasharjun kanssa saman näkymän ruoan hinnasta.

– Ruoan hinnan inflaatio tulee laskemaan tämän vuoden aikana, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammikuussa elintarvikkeiden hinnanmuutos vuoden takaiseen on 15,1 prosenttia. Hintataso on edelleen noussut joulukuulta, mutta tämän vuoden aikana nousuvauhti alkaa hidastumaan, hän sanoo.

Ruoan hintakehitys seuraa yleisinflaatiota

Aki Kangasharju povaa, että loppuvuodesta yleisinflaation luvut suhteessa viime vuoteen kääntyvät laskuun. Sari Forsman-Hugg näkee, että tilanne on samankaltainen ruoan suhteen.

– Kun muistamme, että viime vuonna ruoan hintojen nousuvauhti oli todella kovaa keväällä ja kesällä, niin nyt vauhti tulee hidastumaan. Näkymä on kuitenkin, että tämän vuoden aikana hinnat vuositasolla keskimäärin edelleen nousevat.

Sari Forsman-Hugg muistuttaa, että loppuvuodesta ruoaninflaatio nousi niin hurjaa vauhtia, että vaikka tänä vuonna hinnat eivät nousisi eivätkä laskisi, niin tänä vuonna ruoan osalta inflaatiomittari pysähtyisi kuuden prosentin kohdalle.

– Tällä hetkellä arvioimme, että ruuan hinnat nousisivat kolmesta neljään prosenttia keskimäärin tänä vuonna. Toki tähänkin arvioon sisältyy paljon epävarmuutta vielä tässä vaiheessa vuotta. Absoluuttisesti voi sanoa, että hinnat tulevat vielä nousemaan alkuvuodesta, mutta voivat kääntyä laskuun loppuvuodesta, Forsman-Hugg sanoo.

Kustannustaso tulee pysymään korkeammalla pidempään sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Maataloudessa tuotantopanosten kustannukset lähtivät hyvin voimakkaaseen nousuun jo ennen sotaa syksyllä 2021.

– Tässä on ollut pitkä viive, kun tuottaja- ja etenkin kuluttajahinnat ovat nousseet. Se on aiheuttanut kannattavuus vajetta maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Kustannustaso on edelleen tavanomaista korkeampi. Mutta tuotantokustannuksetkin tulevat viiveellä laskemaan.

Hän muistuttaa, että ruoanhinnan kohdalla lannoitteiden hintoihin liittyy suuria epävarmuuksia ja lannoitteita on jouduttu ostamaan hyvinkin korkean hintaan.

– Ruoan hinnasta puhuttaessa paljon riippuu aina myös siitä, millaiset sadot kuluvalla satokaudella saadaan, Forsman-Hugg sanoo.

Kiinan avautuminen ja hallituksen politiikka hidastavat inflaation laskemista

Aki Kangasharju uskoo, että laskusuuntaan kääntyvä inflaatio näkyy suhteellisen nopealla aikataululla myös kuluttajahinnoissa. Kangasharjukin uskoo, että kuluttajat saavat ruokamarkkinoiltakin hyviä uutisia tämän vuoden aikana.

Koronan aiheuttamat arvoketjujen ongelmat tuntuvat viimeinkin olevan selätetty. Tämä tulee näkymään tavaroiden hinnoissa, jotka lähtevät laskemaan, kun tuotantoketjun ongelmat poistuvat.

– Laskevat hinnat näkyvät jo tehtaanportti- eli tuottajahinnoissa. Kiina vie maailmalle deflaatiota. Sen tavarat ovat halvempia kuin viime syksynä.

Palveluiden hinnanmuodostus on Kangasharjun mukaan kaikista vaikeimmin ennustettavissa. Kaikkiin ennusteisiin liittyy tässä maailman tilanteessa suurta epävarmuutta, mutta palveluiden hinnoissa epävarmuudet ovat suurimmat.

Palveluihin epävarmuutta tuo huonosti ennustettavissa oleva palkkakehitys. Meneillään oleva palkkakierros saattaa osaltaan kasvattaa inflaatiota.

– Jos tietäisimme, että palkkakierroksen korotukset jäävät maltillisiksi, niin voisimme sanoa inflaation tulevan varmuudella alas.

Koko euroalueen palkat määrittävät paljon myös sitä jatkaako Euroopan keskuspankki, EKP enää koronnostoja vai voiko se lopettaa koronnostot maaliskuun jälkeen. EKP:n kiristynyt rahapolitiikka alkaa vaikuttamaan inflaatioon vasta nyt.

– Korkopolitiikka vaikuttaa inflaatioon vuoden viiveellä, Aki Kangasharju sanoo.

Epävarmuuksia ennusteelle tuo se, että Kiina on avautunut. Se voi olla inflaation kannalta huono uutinen. Se voi pitää inflaatiota korkeammalla kauemmin kuin Kangasharju ennakoi.

– Suunta on kuitenkin selvä ja inflaatio tulee laskemaan tämän vuoden aikana, Kangasharju sanoo.

Kiinan ohella hallituksen tällä hetkellä tekemä politiikka luo epävarmuutta. Hallituksen politiikka on elvyttävää tilanteessa, jossa menokehysten ylityksiin ei olisi varaa.

– Se ylläpitää inflaatiota ja se on väärää politiikkaa siihen nähden, mitä EKP yrittää tehdä ja mitä tämä talous oikeasti tarvitsisi.