Verkkouutiset

Inflaatio

Näin inflaatio vaikutti suomalaisten valintoihin ruokakaupassa

Hintojen nousu inflaation myötä on saanut hinnan merkityksen kasvamaan ja koskettamaan yhä useampaa asiakasta, kauppaketju S-ryhmä kertoo tiedotteessa.

Ryhmän asiakastutkimuksessa haastattelemista asiakkaista 62 prosenttia sanoo, että on joutunut ruoan hintojen nousun takia miettimään tarkasti mitä ostaa ja 55 prosenttia sanoo joutuneensa vähentämään tai luopumaan jostakin elintarvikkeesta. Kokonaisuutena ruoan ostaminen ei ole vähentynyt, mutta monien tuoteryhmien sisällä nähdään kulutuskäyttäytymisen muutoksia asiakkaiden valitessa erilainen tai edullisempi tuote kuin aikaisemmin.

Vaikeassakin taloustilanteessa puolet suomalaisista tukee kotimaisia tuottajia ostamalla kotimaisia tuotteita. Puolet kertoo etsivänsä tarpeen vaatiessa edullisimpia vaihtoehtoja, vaikka ne olisivat ulkomaisia.

Tuoreen kalan myynti laskenut selvästi

Lihan myynnin määrä on S-ryhmän datan mukaan samalla tasolla kuin ennen pandemiaa, mutta tuoteryhmän sisällä nähdään merkittäviäkin siirtymiä tuotteista toisiin. Broilerinlihan myynti on kasvanut 11 prosenttia vuodesta 2019, siipikarjaan on siirrytty tuoreen naudanlihan ja porsaanlihan parista.

Kasvajia ovat myös pekoni (+8 prosenttia) ja jauheliha (+4 prosenttia).  Myös kuluvaa syksyä tarkasteltaessa jauhelihat ja siipikarjanlihat ovat lisänneet suosiotaan saman verran kuin naudanliha ja porsaanliha on menettänyt.  Jauhelihan myyntimäärissä nähdään hintojen noustessa selkeää siirtymää naudan jauhelihasta nautaa ja sianlihaa sisältäviin sekoituksiin.

Tänä vuonna kalan hinta on ollut paikoin huomattavasti aiempaa korkeammalla ja se näkyy kalan ostamisessa. Tuoreen kalan myynti on laskenut tänä syksynä 14 prosenttia viime syksyyn verrattuna.

– Juuri edellisenä kolmena vuotena onnistuimme kasvattamaan kalan myyntiä merkittävinä harppauksina kampanjoimalla sesongissa olevien ja kotimaisten kalojen puolesta. Kotimainen kala onkin säilyttänyt asemansa ja tuoreen kalan volyymin lasku koskee erityisesti norjalaista lohta. Kalan kulutuksessa nähdään, että vanhemmat ikäluokat ostavat kalaa selvästi enemmän kuin nuoremmat ikäpolvet ja suosivat tuoretta kalaa mm. fileinä, kun taas alle 60-vuotiailla korostuvat tuoreet kalavalmisteet kuten savu- tai graavilohi, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa tiedotteessa.

Hedelmien ja vihannesten myyntimäärä kasvoi pandemia-aikana, kun kodeissa kokattiin aiempaa enemmän. Tänä syksynä energian hinnan nousu ja inflaatio ovat nostaneet hedelmien ja vihannesten hintoja selkeästi, mikä näkyy viiden prosentin volyymin laskuna. Muutos on ollut nopea erityisesti kuluvana syksynä ja esimerkiksi selvästi kallistuneiden kurkkujen menekki on laskenut kahdeksan prosenttia.

Valmisruoat palasivat ruokapöytään

Pandemia-ajan leivontabuumin aallonharja on ohi ja kokonaisuutena katsottuna leivontatuotteiden myyntimäärä on S-ryhmän datan perusteella palannut vuoden 2019 tasolle.

Pakasteiden myynti on vahvassa kasvussa. Ruokapakasteet, kuten pakastetut pitsat ja valmisateriat ovat kasvaneet 16 prosenttia, marja- ja hedelmäpakasteet 16 prosenttia, perunapakasteet 15 prosenttia, kalapakasteet 12 prosenttia, lihapakasteet 10 prosenttia ja kasvispakasteet kuusi prosenttia. Myös valmiiden kaupassa valmistettujen aterioiden suosio on kasvussa.

Oksan mukaan tämä kertoo myös siitä, että hybridityö on tullut jäädäkseen ja yhä useampi korvaa ravintolassa syödyn työlounaan kotona tai kaupassa valmistetulla aterialla.

Kiinnostus terveellisyyttä kohtaan lisääntyi

Pandemia-aika lisäsi monien kiinnostusta terveellisempää ruokavaliota ja syömistä kohtaan. S-ryhmän asiakkaista 79 prosenttia sanoo terveydestä huolehtimisen ohjaavan heidän kulutusvalintojaan. Tietyissä asiakasryhmissä, kuten laatukokkaukseen panostavilla ihmisillä ja ostokäyttäytymisessään edistyksellisiä valintoja tekevillä, terveydestä huolehtimista kulutusvalinnoissa painottaa jopa 88 prosenttia.

Viime vuosina yleistynyt alkoholittomien oluiden suosion kasvu on tänä vuonna tasaantunut. Toinen kasvussa oleva ilmiö on sokerittomuus, sillä sokerittomat virvoitusjuomat ohittavat jo sokeria sisältävät myydyissä litroissa. Sokerittomien valinta korostuu Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Sokerittomien tuotteiden kasvu näkyy myös monissa muissa tuoteryhmissä.

Myös vastuulliset valinnat ja kasvipohjaiset tuotteet ovat kuluttajien suosimia nousevia trendejä. Kasvipohjaisten ruokajuomien, kuten kaurajuomien, litramyynti on kasvanut kolmessa vuodessa 35 prosenttia. Vuodesta 2019 pakatun lihan ja tuoreiden lihavalmisteiden rinnalla myytävien kasvipohjaisten kasviproteiinien myyntimäärä on kasvanut noin kolmanneksen. Kasvipohjaisten raaka-aineiden lisäksi kasvisproteiineja nähdään ja ostetaan yhä enemmän myös valmisruoissa ja aterianosissa.

Asiakastutkimukseen vastasi noin 3 500 S-ryhmän asiakasta.

Korkojen nousun ennakoidaan tasoittuvan

Korkojen nousu tasoittuu, ennustaa Danske Bank tuoreessa The Big Picture -raportissaan. Pankin mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP eivät enää nosta ohjauskorkojaan ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

Tänä vuonna inflaation kiihtyminen ja kireä työmarkkinatilanne ovat saaneet keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan rivakasti. Rahapolitiikan kiristyessä myös markkinakorot ovat kivunneet tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti.

Danske Bank povaa, että Fed ja EKP nostavat ohjauskorkojaan ensi vuoden maaliskuuhun asti. EKP:n talletuskoron odotetaan nousevan 2,75 prosenttiin.

Tuoreessa ennusteessa Danske Bank arvioi keskuspankkien aloittavan ohjauskorkojen laskut vuoden 2024 alussa.

– Keskuspankit pyrkivät pitämään inflaatio-odotukset ankkuroituna kahden prosentin tasolle. Taantuman tulo ja inflaation vähittäinen lasku tuovat käänteen rahapolitiikkaan. Asuntovelallisille vuosi 2023 näyttäytyy vielä aiempaa korkeampien korkojen aikana, mutta helpommat ajat siintävät horisontissa. Korkoennusteeseen liittyy toki yhä merkittävää epävarmuutta, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.

Euroalueen inflaatio laskee

Danske Bankin mukaan euroalueen inflaatio nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio laskee 7,6 prosenttiin, ja vuonna 2024 sen arvioidaan laskevan 3,2 prosenttiin.

Monet kuluttajahinnat nousevat viiveellä tuotantokustannusten noustua, mikä pitkittää inflaatiota. Palkkojen aiempaa vauhdikkaampi kasvu lisää työvoimakustannuksia, mikä nostaa pohjainflaatiota.

Epävarmuus on suurta molempiin suuntiin. Huonossa tapauksessa inflaatio pysyy korkealla odotettua pidempään, ja kylmä talvi nostaa energiakustannukset uusiin ennätyksiin.

Pankin mukaan parhaassa tapauksessa viime kuukausina nähty raaka-aineiden ja rahtikustannusten halpeneminen sekä toimitusaikojen lyheneminen painavat inflaatiota ennustetta nopeammin alas. Tämä avaisi oven korkojen laskulle ja talouden elpymiselle.

– Mikä tahansa odottamaton sokki energia-alalla voi johtaa merkittäviin häiriöihin, nostaa hintoja tai pakottaa energian säännöstelyyn. Sillä olisi välittömiä vaikutuksia talouteen, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

IL: Heidän rahojaan inflaatio syö eniten

Iltalehti on selvittänyt, miten mihin väestöryhmiin inflaatio vaikuttaa eniten. Lokakuussa inflaatio oli 8,3 prosenttia, mutta esimerkiksi kulutustuotteiden, kuten 30 prosenttia kallistuneen kahvin, hintojennousu vie toisten kuukausituloista suuremman osuuden kuin toisten.

Luonnollisesti inflaatio vaikuttaa eniten niihin, joilla ovat pienimmät tulot. Heitä ovat maatalousyrittäjät, eläkeläiset, työttömät, ruumiillista työtä tekevät, opiskelijat ja yksinhuoltajat. Heille inflaatioprosentti on 8,7.

Vähiten hintojennousu vaikuttaa varakkaimpiin, ylempiin toimihenkilöihin sekä Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa asuvilla, jotka ansaitsevat muutenkin eniten koko maassa. Heille inflaatioprosentti taas on 8,4.

– Tällä hetkellä inflaatio tulee erityisesti asumisesta ja energiasta, mutta sen lisäksi elintarvikkeet ovat kallistuneet todella paljon tänä vuona. Pienituloisimmilla on mennyt huomattavan iso osa näihin tuotteisiin, joissa inflaatio on noussut, sanoo Työn ja talouden tutkimus Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen .

Ollikainen arvelee hyvätuloisten kykenevän paremmin muuttamaan kulutustottumuksiaan kuin vähemmän ansaitsevat.

– Voisi kuvitella, että hyvätuloisilla on enemmän joustomahdollisuuksia siinä omassa kulutuksessaan. Voi vaihtaa kulutustaan halvempiin vaihtoehtoihin, kärjistäen sanottuna vaihtaa ulkofileen sika–nauta-jauhelihaan.

Energian hinta on ollut merkittävin inflaation kiihdyttyjä. Eläkeläistaloudessa sähkömenot ovat lisääntyneet 1,1 prosenttiyksikköä eli euromääräisesti 452 euroa vuodessa. Yksinhuoltajaperheen energialasku taas on kasvanut keskimäärin ”vain” 0,7 prosenttiyksikköä eli 377 euroa vuodessa.

Hallitus on esittänyt sähkötuen omavastuuksi on 400 euroa kuukaudessa niille, joiden vuositulot eivät riitä saamaan täyttä sähkövähennystä pienten vuositulojen takia. Kuitenkin pelkästään 200 euron lisäys työttömän yksinhuoltajan pieneen sähkölaskuun voi olla paha isku.

– Ennemminkin pitäisi tehdä tulonsiirtoja pienituloisimmille esimerkiksi sitomalla sähköä koskeva tulonsiirto toimeentulotukeen. Sähkön kanssa on myös saatavuusongelma. Kotitalouksille pitäisi pitää yllä edelleen kannusteet sähkön säästämiseen eikä kannustaa kulutukseen halvemmalla hinnalla, sanoo Ollikainen.

Korkotason noustessa ovat omistusasunnon kulut ovat nousseet vuodessa kuitenkin kahdeksan prosenttia ja vuokra-asumisen kulut prosentin.

– Tuota kun katsoo, tällä hetkellä inflaatio koettelee omistusasuntoja huomattavasti kovemmin. Pidemmällä aikavälillä todennäköistä on, että osa niistä kustannuksista menee myös vuokriin. Miten paljon, sitä ei vielä tiedetä, pohtii Ollikainen.

Lähes joka toinen aikoo pyytää palkankorotusta

Vallitseva inflaatio näkyy työntekijöiden palkkatoiveissa. Oikotien tuoreen kyselyn perusteella 43 prosenttia suomalaisista aikoo pyytää ensi vuonna palkankorotusta.

– Työnantajien kannattaa huomioida laaja halu palkankorotuksiin. Palkankorotuspyyntöihin ei tietenkään tarvitse vastata myönteisesti, mutta kieltäytyminen väistämättä synnyttää motivaatiota työpaikanvaihdoksiin. Ja kun jopa 43 prosenttia suomalaisista suunnittelee palkankorotustoivetta, massa on varsin suuri, Oikotien Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa toteaa tiedotteessa.

Syyskuun ja marraskuun välillä jo 17 prosenttia palkansaajista on pyytänyt palkankorotusta. Vain puolet pyynnöistä johtivat palkankorotukseen. Ennen syyskuuta 35 prosenttia palkansaajista sai palkankorotuksen.

Pihlajamaan mukaan tätä erovaisuutta selittää palkkatasojen reagointi vallitsevaan inflaatioon. Näistä palkankorotuksista huomattava osa on tapahtunut ilman omaa pyyntöä.

Tiedot perustuvat Oikotien marraskuussa teettämään kyselyyn Tori.fi-sivustolla.

AL: Nämä ruuat ovat kallistuneet eniten

Ruoka kallistuu nyt ennätystahtia, kertoo Aamulehti.

Lokakuussa elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat 15,7 prosenttia vuodentakaisesta. Näin kovaa nousua ei ole nähty kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin perusteella jauhot, kananmunat, kahvi ja voi ovat kallistuneet eniten. Jauhojen hinta nousi yli 45 prosenttia vuodentakaisesta, munien 37 prosenttia, kahvin 33,7 prosenttia ja voin 32,6 prosenttia.

Vertailussa ainoastaan päärynöiden hinta on laskenut vuodentakaisesta. Ne ovat nyt hieman yli kuusi prosenttia halvempia kuin vuosi sitten.

Ekonomistin mukaan hintojen nousu jatkuu vielä kuukausia

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist uskoo hintojen nousun jatkuvan laaja-alaisena eikä tällä hetkellä ei ole havaittavissa mitään viitteitä siitä, että kehitys olisi hidastumassa.

– Vaikka bensiinin hinta on laskenut tuntuvasti kesällä mitatuista huippulukemista, sen tilalle on tullut uusia kroonisia inflaatioajureita, jotka eivät tule hellittämään nopeasti. Erityisesti sähkön ja ruuan kallistuminen kiihdyttävät inflaatiota vielä useiden kuukausien ajan, Appelqvist kommentoi tiedotteessa.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli lokakuussa 8,3 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti erityisesti sähkön kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu. Samoin bensiinin ja dieselin hinnat olivat selvästi vuodentakaista tasoa korkeammalla, vaikka viime kuukausina polttoaineiden hinnat eivät ole enää kallistuneet. Myös elintarvikkeet kallistuivat rajusti: ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna peräti 15,7 prosenttia.

– Huolestuttavinta lokakuun inflaatioluvuissa on hintojen nousun laaja-alaisuus. Jokseenkin kaikki hyödykkeet kallistuvat tällä hetkellä vauhdikkaasti. Myös ruuan ja energian hinnoista putsattu pohjainflaatio kiihtyi jo yli viiteen prosenttiin. Korkea pohjainflaatio kertoo laaja-alaisista hintapaineista eli siitä, että hintojen kallistuminen on juurtunut jokseenkin syvälle talouden rakenteisiin, eikä sitä selitä enää mikään yksittäinen tekijä tai pieni hyödykejoukko, Appelqvist toteaa.

Kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 0,9 prosenttia verrattuna syyskuuhun.

– Myös kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat poikkeuksellisenkin vauhdikkaasti lokakuussa. Selitys siihen, ettei vuosi-inflaatio kiihtynyt tätä enempää on yksinkertaisesti se, että myös viime vuonna hinnat nousivat lokakuussa vauhdikkaasti.

Pidemmällä aikajänteellä on Appelqvistin mukaan jonkinlaista helpotusta kuitenkin luvassa, eikä ole todennäköistä, että inflaatio Suomessa nousisi enää nykyiseltä tasolta merkittävästi ylemmäs. Suhdannetilanne on heikkenemisvaiheessa sekä Suomessa että laajemmin euroalueella, ja lähestyvä taantuma tulee poistamaan hintapaineita taloudesta. Jo nyt on näkevissä, että raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet selvästi korkeimmilta tasoiltaan, mikä pienentää yritysten kustannuspaineita. Vielä eivät hintapaineet kuitenkaan ole hellittäneet.

– Toistaiseksi ei ole nähty inflaatiota rauhoittavaa kulutuskysynnän laskua, vaan kotitaloudet käyttävät paljon rahaa ja ylläpitävät kulutustaan osin säästöjen turvin palkkojen ostovoiman alentumisesta huolimatta. Myöhemmin talvella suhdanteen heikentyminen tulee kuitenkin jarruttamaan inflaatiokehitystä, kun kulutuskysyntä vaimenee, toteaa Appelqvist.

LUE MYÖS:
Inflaatio kiihtyi lokakuussa 8,3 prosenttiin

Inflaatio kiihtyi lokakuussa 8,3 prosenttiin

Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Energian hintojen nousu oli yhä nopeaa, mutta nyt myös asuntolainojen keskikorko sekä kulutusluottojen korot nousivat aiempaa enemmän.

Asuntolainojen korot nousivat 67 prosenttia ja kulutusluottojen korot 24 prosenttia viime vuoteen nähden.

– Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3 prosenttia ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 prosenttia. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.

Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Ei-korvattavissa reseptilääkkeissä laskua oli 3,2 prosenttia.

Pohjainflaatio oli lokakuussa 5,1 prosenttia. Koronapandemian alussa (2020/03) pohjainflaatio oli 0,7 prosenttia. Pohjainflaatio mittaa tilapäisistä tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten siinä ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Näiden tuotteiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, joka johtuu maailmanmarkkinahintojen heilunnasta kysynnän ja tarjonnan mukaan.

– Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan, arvioi Nieminen.

Viime vuoden lokakuusta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet 15,7 prosenttia. Peruselintarvikkeissa hinnannousu on tätäkin korkeampaa. Yli 20 prosenttia hinnanmuutoksia on hyödykeryhmissä jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.

Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69  prosenttia, dieselin 33 prosenttia, bensiinin 15 prosenttia ja sähkön 41 prosenttia.

Suomalaisten suurin huolenaihe on inflaatio

– Inflaatio on jäsentemme ylivoimaisesti suurin huolenaihe: sen valitsi peräti 45 prosenttia vastaajista. Monessa kodissa mietitään, miten talvesta ja epävarmoista ajoista selvitään. Hintatason nousu on kourintuntuva asia, joka tulee väkisinkin vastaan arjessa: kaupan tiskillä ja laskuja maksaessa, sanoo YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Kaikkein huolestuneimpia hintatason noususta ovat nuoret. Jopa 66 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista nimesi inflaation ykköshuolekseen. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä enemmän hintojen nousu keskimäärin huolestuttaa.

Ukrainan sodasta huolestuneimpia ovat 55–64-vuotiaat. Ikäryhmän vastaajista 34 prosenttia nimesi sen suurimmaksi huolenaiheekseen.

Ilmastonmuutoksesta ovat huolestuneimpia 25–34-vuotiaat, joista prosentille se on nimetyistä huolenaiheista suurin. Koronapandemia ei saa merkittävää määrää mainintoja missään ikäryhmässä. Se on suurin huolenaihe alle yhdelle prosentille ikäryhmästä riippumatta.

Valtionvelka ei myöskään nouse suurimpien huolenaiheiden joukkoon. Huolestuneimpia siitä ovat 55–64-vuotiaat, joista sen nimesi suurimmaksi huolekseen 5,6 prosenttia vastaajista.

Hintojen nousuun vastataan etenkin kulutusta karsimalla

YTK kysyi jäseniltään myös sitä, onko inflaatio vaikuttanut heidän valintoihinsa työelämässä ja arjessa. Yli puolet vastaajista (54 %) on vähentänyt kulutustaan ja pyrkinyt säästämään rahaa.

Parempipalkkaista työtä sitä vielä löytämättä on etsinyt viisi prosenttia, palkankorotusta pyytänyt neljä prosenttia ja työpaikkaa palkan perässä vaihtanut kolme prosenttia vastaajista. Viisi prosenttia vastaajista kertoo pyrkineensä kasvattamaan työmääräänsä ja sitä kautta tulojaan.

Vastaajista 22 prosenttia vastaajista kertoo, ettei inflaatio ole vaikuttanut työhön tai arkeen. Näin vastanneiden keskuudessa korostuvat yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat vastaajat.

YTK Työttömyyskassaan kuuluu noin joka neljäs suomalainen palkansaaja. YTK Työttömyyskassa kysyi jäseniltään, mikä huolestuttaa heitä yhteiskunnallisella tasolla eniten juuri nyt. Kysymys kysyttiin osana Jäsenpulssi-kyselytutkimusta, johon vastasi 16 866 työikäistä YTK:n jäsentä. Kysely toteutettiin 27.10.–3.11.2022. Vastaaja sai valita vain yhden vaihtoehdon.

Professori Ylelle: Kyllä inflaatio joiltain lomamatkan vie

Suomessa on korkein inflaatio sitten 1970-luvun, jos jätetään huomiotta 1990-luvun lamavuodet, jolloin myös työttömyys nousi valtavasti. Palkkojen ostovoima on heikentynyt yli 5 prosenttia viimeksi 1970-luvun loppupuolella.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari kuitenkin huomauttaa, että tilanne on nyt eri kuin 1970-luvulla. Nyky-Suomessa elintaso on parempi ja ihmisillä on enemmän valinnanvaraa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestelmä on parempi.

– 1970-luvulla ihmisillä ei ollut juuri vaihtoehtoja, oli henkilöauto tai bussi ja piti asua siellä missä asuttiin ja käyttää sitä energiaa mitä oli käytettävissä. Nyt suuri osa kansasta voi valita tavan, jolla se kärsii mahdollisimman vähän, sanoo Saari Ylelle.

Saaren mukaan hyvinvoiva keskiluokka ei nykyinflaatiosta yleensä pahasti kärsi eivätkä myöskään perusturvan varassa olevat. Sen sijaan perusturvan yläpuolella olevat ovat ongelmissa, kun jo 200–300 euron lisämenot vaikuttavat talouteen merkittävästi.

Tähän ryhmään kuuluvat palvelualan ja teollisuuden suorittavan työn tekijät. He ansaitsevat 2400–2800 euroa kuukaudessa.

Heidän määräänsä on Saaren mukaan vielä vaikea arvioida, koska heidän asuinmuotoaan ei vielä tiedetä tarkkaan.

Useat heistä asuvat kuitenkin kaupunkien ulkopuolella lähiöiden pientaloissa, omaavat sähkölämmityksen ja henkilöauton sekä heillä on vähemmän julkista liikennettä käytettävissään.

Saaren mukaan kaupunkien pienituloisia suojaa heidän asuntojensa kaukolämmitys. Lisäksi heillä on parempi julkinen liikenne ja paremmat mahdollisuudet liikkua jalan ja pyörällä.

Inflaatiosta tuottama kärsimys on kuitenkin suhteellista.

– Kyllä se joiltakin etelänmatkan vie, kuvaa professori Saari inflaation vaikutusta.

 

EKP:n pääjohtaja: Korkoja nostetaan, kunnes inflaatio on alle 2 prosenttia

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde sanoo keskuspankin nostavan ohjauskorkoja niin kauan, kunnes euroalueen inflaatio on alle kahdessa prosentissa, kertoo Viron yleisradio ERR.

Lagarde kommentoi asiaa torstaina virolaisessa ajankohtaisohjelmassa sekä luennolla yliopistolla.

Euroalueen keskimääräinen inflaatio oli kuluvan vuoden syyskuussa 9,9 prosenttia ja sen odotetaan nousevan lokakuussa 10,7 prosenttiin. Korkeimmat inflaatiot olivat Baltian maissa, esimerkiksi Virossa 22,2 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa inflaatio oli syyskuussa 8,1 prosenttia, elokuussa 7,6 prosenttia.

EKP nosti viimeksi kaikkia kolmea ohjauskorkoa ennätyksellisesti 0,75 prosenttiyksiköllä syyskuussa. Sen jälkeen perusrahoitusoperaatioiden korko on 1,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 1,50 prosenttia ja talletuskorko 0,75 prosenttia.

Tähän mennessä inflaation kiihtymistä vastaan tehtyjen toimien vaikutuksen alkavat Lagargen mukaan näkyä aikaisintaan vuoden kuluttua.

– Emme aio laskea bensiinin hintoja huoltoasemalla ensi viikolla. Emme tasoita toimitusketjujen pullonkauloja seuraavan kuukauden aikana. Se, mitä teemme, vie aikaa, Lagarde sanoi haastattelussa.

Lagarden mukaan, vaikka lainojen kulut nousevat, on tärkeää tavoitella hintojen vakautta, jotta investoinnit ja työpaikat säilyvät ennustettavina. Lagarde varoittaa, että inflaation hillitseminen voi viedä aikaa.

Lagarde ei kommentoinut kuinka korkealle korot voisivat vielä nousta. Hänen mukaansa korkoja kuitenkin nostetaan niin kauan, että inflaatio on alle kahdessa prosentissa:

– Tiedän, että sen on oltava se luku, joka laskee inflaation takaisin kahteen prosenttiin. Se riippuu inflaationäkymistä, taloudellisista olosuhteista ja viiveestä, joka kuluu siihen, että rahapolitiikka vaikuttaa talouteen. Tiedän vain, että se on enemmän kuin meillä tällä hetkellä.

 

Yli 70 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutusta

Tutkimus- ja konsultointiyritys nSightin tekemän tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kuluttamista ja pyrkii säästämään arjessa kuluttajahintojen noususta johtuen. Kotitaloudet pyrkivät säästämään etenkin ruoasta, energiankulutuksesta ja liikkumisesta.

Vain kymmenen prosenttia vastaajista ei edes suunnittele kulutuksen vähentämistä.

Tutkimuksen mukaan arjen säästöjen etsiminen on yleisempää naisten (78 %) kuin miesten (69 %) keskuudessa. Myös lapsiperheet korostuvat säästämiseen ryhtyneiden joukossa. Suurin osa kyselyyn vastanneista (73 %) kokee olevansa selvästi säästeliäämpiä kuin mitä he olivat vuosi sitten.

Vastaajista 75 prosenttia pyrkii säästämään elintarvikkeissa ja muissa päivittäistavaroissa ja 67 prosenttia muussa ruokailussa, kuten lounas- ja illallisravintoloissa ja kahviloissa käymistä vähentämällä.

Elintarvikkeissa ja muissa päivittäistavaroissa keskeisimmät säästökeinot ovat edullisempiin tuotteisiin vaihtaminen ja tarjoustuotteiden suosiminen, mutta myös ruokahävikin estäminen nousee esiin tärkeänä keinona.

– Hintojen noususta puhutaan paljon ja media tulvii erilaisia säästövinkkejä, joten ei ihme, että säästäminen nousee voimakkaasti esiin myös tutkimuksessamme. Suomalaiset suhtautuvat aiheeseen varsin pragmaattisesti – säästöjä haetaan sieltä missä se on helpointa, eli päivittäisistä kulutusvalinnoista, sanoo nSightin toimitusjohtaja Anna Sirkiä.

Energian hinnannousu huolettaa lähes kaikkia (96 % vastaajista). Asuminen nousi tutkimuksessa myös kolmanneksi yleisimmäksi säästökohteeksi, keinovalikossa ylivoimaisesti tärkeimpänä energiankulutus.

– Vinkit energiankulutuksen vähentämiseksi ovat menneet suomalaisten keskuudessa melko hyvin läpi, jo nyt konkreettisia tekoja sen eteen on tehnyt 41 prosenttia suomalaisista. Tämä tulos on hyvin linjassa Energiateollisuuden julkaisemissa tilastoissa näkyvän kotitalouksien sähkönkäytön vähentymisen kanssa, toteaa Sirkiä.

Vastaajina henkilöt, jotka kertoivat pyrkineensä säästämään tai vähentämään kulutustaan, n=811. Koko tutkimukseen vastasi 1 100 18-74-vuotiasta suomalaista 7.-10.lokakuuta. Otos on suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinseudun mukaan edustava.

Professori HS:lle: Julkisten menojen leikkaaminen hillitsisi inflaatiota

Viime aikoina voimakkaasti kiihtyneen inflaation on varoitettu iskevän kotitalouksien ohella myös monien yritysten kasvuedellytyksiin.

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola sanoo Helsingin Sanomille, että inflaatio selittyy lähes kokonaan elintarvikkeiden, asumisen ja energian sekä liikenteen hintojen nousulla.

Elintarvikkeiden tuotantoa lisäävät tuet ja kalliin energian käyttöä säästävät toimet voisivat auttaa, mutta niitä on käytännössä hyvin vaikea saada toimimaan lyhyellä aikavälillä.

Myös maltilliset palkkaratkaisut voisivat hillitä inflaatiota. Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti pitää suurena riskinä sitä, että pienenevä reaalipalkka johtaa huomattavan suuriin palkkavaatimuksiin. Tämä voisi kiihdyttää inflaatiota ja johtaa työselkkauksiin.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttäsen mukaan inflaatiota voi hillitä pienentämällä kokonaiskysyntää tai kasvattamalla kokonaistarjontaa.

– Kysyntää voi pienentää kiristämällä finanssipolitiikkaa eli esimerkiksi leikkaamalla julkisia menoja. Tarjontaa voi yrittää kasvattaa uudistuksilla, jotka helpottavat uusien työntekijöiden palkkaamista, esimerkkinä vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen, professori sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseiset toimet eivät vaikuttaisi tuontienergian hintaan, joka selittää osan inflaation kiihtymisestä.

– Sille emme voi mitään. Lisäksi talousnäkymien epävarmuus on minusta hyvä peruste välttää nyt voimakasta finanssipolitiikan kiristämistä, Niku Määttänen jatkaa.

Kansanedustaja vaatii toimia pienituloisten yksinasuvien tukemiseksi

Vihreiden varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Iiris Suomela korostaa, että myös yksinasuvia ihmisiä on tuettava hintojen noustessa.

– Jo ennen koronaa noin kolmannes yksinasuvista oli köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Etenkin nopeasti kasvava asumisen hinta osuu kovaa ihmisiin, jotka ovat yksin vastuussa kotinsa kaikista kuluista, kuten vuokrasta, sähkölaskusta ja lämmityksestä. Siksi yksinasuvat on ehdottomasti huomioitava, kun suunnitellaan tukitoimia hintojen noususta eniten kärsiville suomalaisille, Suomela toteaa tiedotteessaan.

Yksinasuvien osuus on kasvanut nopeasti 1960-luvulta lähtien, mutta sosiaaliturvaa ei ole uudistettu samassa tahdissa, mikä näkyy Suomelan mukaan merkittävinä aukkoina turvaverkossa. Hänen mielestään asumistuki on jäänyt jälkeen etenkin suurten kaupunkien vuokrakehityksestä.

Sosiaaliturvan puutteet näkyvät viimesijaiseksi turvaksi tarkoitetun toimeentulotuen tarpeena: perustoimeentulotuen saajista noin 60 prosenttia on yksinasuvia, vaikka yksinasuvien osuus väestöstä on vain 23 prosenttia.

– Hintojen nousun myötä on tuettava kaikkia pienituloisia ja varmistettava, että toimet ovat riittäviä myös yksin asuvien osalta. Keinoksi Vihreät esittää ylimääräisiä perusturvan indeksikorotuksia sekä energiarahaa. Nyt tarvitaan kohdennettuja toimia niille, jotka tarvitsevat apua kaikista eniten, Suomela sanoo.

Vihreiden esittämä energiaraha maksettaisiin kuukausittain kaikille maaseudulla asuville pienituloisille. Tuloraja olisi 1 700 euroa, minkä jälkeen tuki poistuisi asteittain niin, että 1 840 euroa ansaitseville energiarahaa ei enää maksettaisi. Energiarahan ensimmäinen erä voisi olla normaalia kuukausittaista tukea suurempi, mikä toimisi takautuvana tukena aiempien kuukausien kovien kustannusten kattamiseksi.

– Hintojen nousu osuu kaikista koviten maaseudulle, missä vaihtoehtoja esimerkiksi oman auton käytölle on tarjolla paljon kaupunkeja vähemmän. Samalla myös moni kaupungissa asuva on ollut ahdingossa jo pidempään korkeiden vuokrien vuoksi. Kriisitoimien lisäksi olisikin tarpeen tarkistaa yleisen asumistuen tasoa pysyvästi, Suomela toteaa.

Yksinasuva voi saada asumistukea enintään 430 euroa, mikä on korkein Helsingissä maksettava tuki. Muualla Suomessa asumistuki on vielä pienempi. Suomelan mielestä taso on jäänyt pahasti jälkeen suhteessa vuokrien kasvuun.

– Työ sosiaaliturvan uudistamiseksi on käynnissä parhaillaan. Uudistus on hieno mahdollisuus ottaa käyttöön kaikille maksettava vastikkeeton perustulo, joka verotettaisiin pois ansioiden kasvun myötä. Näin kenenkään tulot eivät voisi pudota yhtäkkiä nollaan edes kriisiaikoina. Samalla on varmistettava, että sosiaaliturvauudistus huomioi myös yksinasuvat erityisesti asumisen tukien osalta, Suomela linjaa.

 

Ekonomisti Ylelle: Polttoaineiden pahin hintahuippu on ehkä ohi

OP:n maksukorttien keräämistä tiedoista selviää, että polttoaineiden kulutus on vähentynyt vuoden takaiseen kesään verrattuna 10 prosenttia, kertoo Yle.

Tilastokeskuksen mukaan bensiinin kulutus on vähentynyt 1990-luvun alusta lähtien yli 35 prosenttia, mutta dieselin lisääntynyt yli 70 prosenttia.

Syynä tähän on polttoaineiden hinnan nousu, arvioi OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela Ylelle..

— Energian tarjonnan heikkeneminen on aiheuttanut hintojen nousun, mikä puolestaan ohjaa ihmiset kuluttamaan vähemmän, arvio Kortela.

Suomessa 7,8 prosentin hintojen nousu tarkoittaa voimakkainta inflaatiota vuosikymmeniin ja se alkaa näkyä polttoaineiden ostamisessa. Polttoaineet ovat nousseet kesäkuussa lähes 60 prosenttia vuodentakaisesta.

Kortelan mukaan pahin hintahuippu näyttäisi olevan ohi, mutta tilanne saattaa vielä muuttua.

— Raakaöljyn hinta on vähän laskenut huipustaan ja Kiinan taloustilanne on mennyt heikompaan suuntaan, mikä on vähentänyt raaka-aineiden kysyntää. Se taas on laskenut raaka-aineiden ja sen myötä myös bensiinin hintaa, sanoo Kortela ja jatkaa:

— Uskoisin, että jos kaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan jatkuvat edes jollain tasolla, niin pahin hintahuippu on nyt ohitettu..

Tilastokeskuksen mukaan bensiinin ja dieselin hinnat ovat laskeneet viime päivinä. Sen mukaan kesäkuussa dieselin litrahinta oli 2,44 ja bensiinin 2,57 euroa, kun vielä vuoden alussa hinta oli alle kahden euron.

Salonen arvelee, että polttoaineiden kulutuksen vähenee myös tulevaisuudessa.

— Kulutuksen lasku tulee varmasti jatkumaan polttomoottoritekniikan kehittymisen ja sähköautoihin siirtymisen myötä, sanoo Salonen .

Sota kiihdyttää inflaatiota Euroopassa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa edelleen kielteisesti EU:n talouteen, Euroopan komissio katsoo tuoreessa talousennusteessaan.

Tämän vuoksi kasvu on hitaampaa ja inflaatio nopeampaa kuin kevään talousennusteessa arvioitiin. Kesän 2022 talousennusteen (väliennusteen) mukaan EU:n talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,5 prosenttia vuonna 2023.

Talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2022 ja 1,2 prosenttia vuonna 2023.

Euroalueen talouskasvu on ennusteen mukaan 2,6 prosenttia vuonna 2022 ja maltillistuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023. Keskimääräisen vuotuisen inflaation ennustetaan vuonna 2022 olevan ennätyksellisen korkea, euroalueella 7,6 prosenttia ja koko EU:ssa 8,3 prosenttia. Tämän jälkeen se hidastuu vuonna 2023 euroalueella 4,0 prosenttiin ja koko EU:ssa 4,6 prosenttiin.

Monet kevään 2022 talousennusteeseen liittyneistä negatiivisista riskeistä ovat toteutuneet. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt energian ja elintarvikehyödykkeiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Tämä lisää maailmanlaajuista inflaatiopainetta, heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja aiheuttaa rahapoliittisten toimien käynnistämisen oletettua nopeammin. Kasvun hidastumisen jatkuminen Yhdysvalloissa lisää Kiinassa noudatetun covid-19-tautiin liittyvän tiukan nollatoleranssipolitiikan kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.

EU:n talous on edelleen erityisen altis energiamarkkinoiden häiriöille, koska se on vahvasti riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista. Lisäksi maailmantalouden kasvun heikkeneminen vähentää ulkoista kysyntää. Viimevuotisen elpymisen ja ennakoitua vahvemman ensimmäisen vuosineljänneksen odotetaan pönkittävän kasvua vuonna 2022. Talouden toimeliaisuuden odotetaan kuitenkin olevan vaimeaa loppuvuoden ajan huolimatta lupaavasta kesämatkailukaudesta. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2023 palautumiskykyisten työmarkkinoiden, inflaation maltillistumisen, elpymis- ja palautumistukivälineen tuen ja edelleen suurten säästöjen ansiosta.

Kaiken kaikkiaan EU:n talouden odotetaan jatkavan kasvuaan, mutta merkittävästi hitaammin kuin kevään 2022 talousennusteessa oletettiin.

Kuluttajahintainflaatio oli kesäkuuhun asti ennätyksellisen korkea, kun energian ja elintarvikkeiden hinnat jatkoivat nousuaan ja hintapaineet laajenivat palveluihin ja muihin tavaroihin. Euroalueella inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Maaliskuussa se oli 7,4 prosenttia (vuosimuutos) ja kesäkuussa ennätykselliset 8,6 prosenttia. Nousu oli koko EU:ssa vieläkin selkeämpää, sillä inflaatio kiihtyi kokonaisen prosenttiyksikön maaliskuun 7,8 prosentista toukokuun 8,8 prosenttiin.

Inflaatioennustetta on tarkistettu kevään talousennusteesta huomattavasti ylöspäin. Toisen vuosineljänneksen voimakkaan hintojen nousun lisäksi kaasun hinta Euroopassa nousee edelleen ja tulee kuluttajien maksettaviksi myös sähkön hintojen kautta. Neljännesvuosiennusteen mukaan inflaatio on euroalueella suurimmillaan 8,4 prosenttia (vuosimuutos) vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tämän jälkeen se hidastuu tasaisesti euroalueella ja koko EU:ssa alle 3 prosenttiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, kun tarjontarajoitteista ja raaka-aineiden hinnoista johtuvat paineet poistuvat.

Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit riippuvat pitkälti sodan kulusta ja erityisesti sen vaikutuksista Eurooppaan suuntautuviin kaasutoimituksiin. Uudet kaasun hinnankorotukset saattavat vauhdittaa inflaatiota ja tukahduttaa kasvua. Kerrannaisvaikutukset saattavat puolestaan lisätä inflaatiopaineita ja johtaa rahoitusolojen kiristymiseen, mikä paitsi hidastaisi kasvua, myös kasvattaisi rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että pandemian jatkuminen aiheuttaa taloudelle uusia häiriöitä.

Samaan aikaan öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen viimeaikainen laskusuuntaus saattaa kiihtyä, mikä johtaa inflaation hidastumiseen odotettua nopeammin. Lisäksi vahvojen työmarkkinoiden ansiosta yksityinen kulutus voi kestää hintojen nousua paremmin, jos kotitaloudet kuluttavat suuremman osan kertyneistä säästöistään.

Seuraava Euroopan komission talousennuste on syksyn 2022 talousennuste, joka on määrä julkaista marraskuussa 2022.