Verkkouutiset

Inflaatio

Suomalaiset aiempaa huolestuneempia useista asioista

Suomalaiset ovat aiempaa huolestuneempia vanhusten hoidosta, hintojen noususta ja terveyspalvelujen saatavuudesta.

Hintojen nousu huolestuttaa kaikista ikäryhmistä eniten 15–29-vuotiaita.

Asia ilmenee Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitetaan suomalaisten pelkoja ja haaveita.

– Viime vuoden tutkimus tehtiin huhtikuussa ja sen tuloksissa näkyi maailmantilanteen muutos hyvin vahvasti. Pelkojen kärkeen nousi huoli sodasta ja sen uhasta. Nyt kotimaan asioita ja omaa arkea koskevat huolet ovat kasvaneet ja pelko sodasta on pienentynyt. Suomalaisten haaveet ovat hyvin arkisia ja sidoksissa omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi nuorilla korostuvat haaveet mielekkäistä ihmissuhteista, hyvästä toimeentulosta ja oman elämän järjestymisestä parhain päin, toteaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan asiakkuuspäällikkö Jenni Müller tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä (81 prosenttia). Kotimaan asioita koskevat huolet ovat kuitenkin kasvaneet. Tyytyväisyys elämään nousi viime vuodesta (79 prosenttia). Myös erittäin tyytyväisten määrä kasvoi, sillä heitä on nyt 19 prosenttia (2022 luku oli 14 prosenttia).

Ikäryhmistä kaikkein tyytymättömimpiä omaan elämäänsä ovat 15–29-vuotiaat naiset ja 30–44-vuotiaat miehet. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat yli 60–vuotiaat.

Lähes puolet (46 prosenttia) suomalaisista sanoo oman maailmankuvansa muuttuneen kahden viime vuoden aikana. Syissä korostuvat koronatoimet, sota ja eriarvoisuuden kasvaminen. Osa vastaajista kuvailee luottamuksen päättäjiin, mediaan ja muihin ihmisiin pienentyneen.

Lisäksi jopa kolmasosa suomalaisista on huolissaan eriarvoisuuden ja vastakkainasettelujen lisääntymisestä ja suomalaisen yhteiskunnan jakaantumisesta. Kuitenkin 75 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä siihen, miten demokratia toimii Suomessa. Tyytymättömiä on 22 prosenttia. 30–44-vuotiaat miehet korostuvat tyytymättömissä (30 prosenttia).

Tutkimuksen kohderyhmänä oli yli 15-vuotias suomenkielinen väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimukseen vastasi 2 012 suomalaista. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Iro Researchin kuluttajapaneelissa 5. tammikuuta – 26. tammikuuta 2023. Tulosten virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaiset hyödyntävät nyt kaikki säästökeinot

Viime vuonna alkanut lompakon nyörien kiristäminen jatkuu, ja tällä hetkellä suomalaiset karsivat kuluttamistaan entisestään.

Jopa 1,8 miljoonaa suomalaista eli 41 prosenttia 16–79-vuotiaista kertoo vähentäneensä kuluttamistaan selvästi viime aikoina. Määrä on 200 000 henkeä enemmän kuin viime elokuussa, jolloin kuluttamista sanoi vähentäneensä selvästi 1,6 miljoonaa suomalaista. Asia selvisi markkinointitoimisto Dagmarin tekemässä Muuttuva kuluttaja 23 -tutkimuksessa.

Elintarvikkeissa säästäminen yhdistää nyt joka toista (53 %) suomalaista. Niin moni on tutkimuksen mukaan alkanut kiinnittää huomiota elintarvikkeiden hintoihin ja siirtynyt halvempiin tuotteisiin.

– Elintarvikkeet muodostavat ison osan ihmisten kulutuksesta. Ruokakaupassa säästäminen ei ole ihme, sillä oman ostoskorin sisältöön pystyy vaikuttamaan helposti ja vaikutukset näkyvät lompakossa heti, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Dagmarin Customer Insight Director Kirsi Laakso.

Ylin tuloluokka ryhtynyt säästämään kulutuksestaan

Tutkimuksessa selvisi, että reilu kolmannes (38 %) suomalaisista on vähentänyt ylipäätään elintarvikkeiden, päivittäistavaroiden ja palveluiden kulutusta.

Ihmiset ovat nyt hintatietoisia muussakin kulutuksessaan, sillä lähes puolet (44 %) suomalaisista käyttää enemmän aikaa hintojen vertailuun ennen ostamista. Reilu kolmannes (36 %) kiinnittää aiempaa enemmän huomiota hintoihin mainonnassa.

Elintarvikkeiden ostoskriteereissä on tapahtunut nopea ja suuri muutos. Lähes kahdella kolmesta (63 %) suomalaisesta edullisuus vaikuttaa elintarvikkeiden valintaan enemmän kuin puoli vuotta sitten.

Tarjoustuotteita ostoskorissaan on lisännyt lähes kaksi kolmesta (59 %), punalapputuotteita reilu puolet (52 %) ja kaupan oman merkin tuotteita kolmannes (33 %) suomalaisista.

Yllättävää on, että nyt myös ylin tuloluokka (yhteensä yli 70 000 euroa vuodessa tienaavat kotitaloudet) on ryhtynyt säästämään ruokaostoksilla.

Heistä lähes puolet (47 %) on lisännyt tarjoustuotteiden hyödyntämistä ja hieman pienempi osa (42 %) punalapputuotteiden ostamista. Kolmannes (31 %) suurituloisimpien ryhmästä on ryhtynyt ostamaan enemmän kaupan oman merkin tuotteita.

– Punalapputuotteiden suosio on tullut ilmi sosiaalisessa mediassa, jossa keskustelu tuotteiden metsästyksen ympärillä käy välillä kiivaana. Aihe on myös herättänyt keskustelua siitä, kuinka alelaputetut tuotteet tulisi jättää niitä aidosti tarvitseville, Laakso toteaa.

Into kokeilla uusia tuotteita vähentynyt

Vaikka suomalaiset nyt säästävätkin ruokaostoksilla, he haluavat voida hyvin ja ostaa kotimaista. Suomalaisista lähes kolmannes (29 %) sanoo lisänneensä terveellisten elintarvikkeiden valitsemista kauppakassiin.

Noin kolmasosalle on tärkeää, että tuotteet on valmistettu Suomessa (27 %) ja ne on tehty suomalaisista raaka-aineista (26 %).

Ostoskoriin valitaan vähemmän merkkituotteita ja uutuuksia. Merkkituotteita on viimeisen puolen vuoden aikana vähentänyt reilu viidesosa (21 %), uutuustuotteita lähes viidennes (16 %).

– Syy uutuustuotteiden hyllyyn jättämiseen lienee riskien välttely: kuluttaja pysyy mielellään tutuissa tuotteissa, jolloin ei synny riskiä hutiostoksille. Kaupan omien merkkien suosion kasvaessa merkkituotteiden osuus on luonnollisesti laskenut. Valinnan taustalla on tietysti hinta.

Markkinointitoimisto Dagmar toteutti Muuttuva kuluttaja 23 -tutkimuksen helmikuussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16–79-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi 1 065 suomalaista ajalla 14.–17.2.2023. Vastaukset kerättiin Dagmarin toteuttamana kyselynä Bilendin internetpaneelissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +-3 prosenttiyksikköä.

Suomen Pankin ennuste: Talous supistuu tänä vuonna

Suomen talouskasvu jatkuu tänä vuonna hyvin heikkona, Suomen Pankki ennakoi tänään julkaisemassaan väliennusteessa. Talous supistuu ennusteen mukaan 0,2 prosentilla vuonna 2023.

Tämä johtuu osaltaan siitä, että poikkeuksellisen nopea inflaatio ja nopeasti nousseet korot välittyvät talouteen viipeellä. Suomen Pankki odottaa taantuman jäävän lyhyeksi ja lieväksi.

Vuonna 2022 Suomen talous kasvoi 2,1 prosenttia vahvan alkuvuoden ansiosta, mutta Ukrainan sota ja energiakriisi käänsivät suhdanteen suunnan.

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden turbulenssi lisää taloudellista epävarmuutta ja voi johtaa ennustettua heikompaan talouskasvuun myös Suomessa.

– Suomen talous on toistaiseksi pitänyt pintansa vaikeuksista huolimatta, mutta kaikkia nopean inflaation ja korkojen nousun vaikutuksia ei ole vielä nähty. Lisäksi kansainvälisen talouden riskit ovat aivan viime aikoina jälleen kasvaneet, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotteessa.

Koska korkojen oletetaan ennusteessa jäävän aiempaa korkeammiksi eikä Suomen vientikysynnässä ole odotettavissa nopeaa elpymistä, talouskasvu jää lähivuosina kituliaaksi. Talous kasvaa ennusteen mukaan 0,9 prosenttia vuonna 2024 ja 1,5 prosenttia vuonna 2025.

Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2022 poikkeuksellisen nopeasti. Loppuvuodesta energian hinnat laskivat nopeasti, ja kuluttajahintojen nousupaineet helpottavat kuluvan vuoden aikana.

Vuonna 2023 inflaatio on ennusteen mukaan 4,6 prosenttia. Palvelujen ja kulutustavaroiden hintojen nousun ennakoidaan vähitellen hidastuvan, ja Suomen Pankki odottaa inflaation palautuvan alle kahteen prosenttiin vuoden 2024 aikana.

Työllisyys vahvistui merkittävästi vuonna 2022, mutta suhdanteen heikkeneminen pysäyttää ennusteen mukaan työmarkkinoiden suotuisan kehityksen.

Talouskasvun pysähtyminen jää väliennusteen mukaan kuitenkin niin lyhytkestoiseksi, että työllisyys säilyy hyvänä myös lähivuosina.

Ennusteen suurimmat riskit liittyvät rahoitusoloihin, energiamarkkinoihin ja nopean inflaation pitkittymiseen ja voivat toteutuessaan johtaa ennakoitua heikompaan talouskehitykseen.

Investointipankkiiri KL:lle: Voimme palata matalien korkojen aikaan

Investointipankkiiri ja kirjailija Sami Miettinen varoittaa, ettei pankkisektorin viimeaikainen levottomuus tule rajoittumaan vain sveitsiläiseen Credit Suisseen tai Yhdysvaltain keskuspankin pelastamaan Silicon Valley Bankiin.

– Kaikki pankit maailmassa tällä hetkellä hikoilevat. Jos ne syystä tai toisesta nousevat mediassa esille epäluotettavina pankkeina, talletuspakoa on vaikeaa estää, Sami Miettinen sanoo Kauppalehdelle.

Talletuspako on Suomessa epätodennäköinen, sillä pankkeja on vähemmän kuin esimerkiksi Sveitsissä. Suomalaispankit ovat myös verrattain vakavaraisia ja hyvässä kunnossa.

Euroopan keskuspankki päätti torstaina nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkeaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Päätöstä perusteltiin sillä, ettei inflaatio ole vielä hidastunut toivotulla tavalla. Keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatio.

Sami Miettinen uskoo tulevan korkopolun olevan kuitenkin peruttu, koska inflaatio ei ole enää keskuspankkien suurin uhkakuva. Hän ennakoi inflaation laantuvan joka tapauksessa talouskasvun hiipuessa. Edessä olisi paluu matalien korkojen aikaan.

– Systeemisen kriisin uhka voittaa inflaatiokriisin keskuspankkianalyysissa. Inflaatio on tällä hetkellä pienempi paha kuin se, että pankit lähtevät kaatumaan, Miettinen sanoo.

Päästrategin mukaan EKP:n talletuskorko nousee 4,00 prosenttiin

EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoja helmikuussa 0,50 prosenttiyksikköä ja on ilmoittanut selvästi aikovansa nostaa korkoja jälleen 0,50 prosenttiyksikköä 16. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa, jolloin talletuskorko nousee 3,00 prosenttiin.

SEB-pankin päästrategi Jussi Hiljanen toteaa, että lisää koronnostoja on luvassa tämänkin jälkeen, vaikka Yhdysvaltojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta.

– Odotettua korkeammat inflaatioindikaattorit lisäävät EKP:hen kohdistuvia paineita, ja uskomme, että 16. maaliskuuta toteutuvaan 0,50 prosenttiyksikön koronnostoon yhdistyvät signaalit siitä, että toukokuussa on odotettavissa toinen 0,50 prosenttiyksikön koronnosto, Hiljanen arvioi.

Helmikuun kokouksesta lähtien EKP on korostanut talouden indikaattoreiden ja maaliskuun kokouksen yhteydessä julkaistavien päivitettyjen makroennusteiden merkitystä maaliskuun kokouksen jälkeisen politiikan kannalta.

Viimeaikaiset inflaatioindikaattorit ovat olleet odotuksia korkeampia, ja talous on pysynyt odotettua vahvempana, työmarkkinat ovat vakaat ja työttömyys ennätysalhaalla.

EKP:n pääjohtaja korosti Christine Lagarde viimeksi 3. maaliskuuta, keskuspankki odottaa positiivista kasvua ja lisääntyvää talouden aktiviteettia vuoden aikana.

– Uskomme EKP:n nostavan korkoja niin paljon kuin on tarpeen inflaation palauttamiseksi takaisin tavoitteeseen, jopa taantuman laukaisemisen uhalla. Aiemmin näytti mahdolliselta, että kesäkuun kokoukseen mennessä EKP on saattanut saada juuri ja juuri riittävästi varmuutta siitä, että pohjainflaatio on laskusuunnassa, mikä oikeuttaisi lopettamaan koronnostosyklin tuolloin ja siirtämään painopisteen taseen supistamisen vauhdittamiseen, Hiljanen pohtii.

– Viimeaikaiset inflaatioluvut ovat kuitenkin yllättäneet, ja uuden ennusteemme mukaan pohjainflaation lasku ennen vuoden toista puoliskoa on epätodennäköistä, mikä tarkoittaa, että koronnostot jatkuvat jonkin verran pidempään kuin aiemmin ajateltiin.

– Koska hintojen nousuvauhti ei todennäköisesti hidastu kesäkuuhun mennessä, pidämme todennäköisenä, että kesäkuun 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa seuraa toinen 0,25 prosenttiyksikön koronnosto 4,00 prosenttiin (talletuskorko) heinäkuussa. Tuolloin uskomme EKP:n siirtävän huomionsa taseeseen ja nopeuttavan APP-omistustensa vähentämistä, Hiljanen jatkaa.

Mikäli inflaation nousu ei taittuisi vielä kesälläkään, EKP joutuisi jatkamaan korkojen nostoa syksyllä, Hiljanen toteaa.

Viime päivinä sijoittajien huomion on vienyt Yhdysvalojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat, jotka ovat merkittävästi vähentäneet markkinoiden odotuksia siitä, että kuinka korkealle Fedin ja EKP:n ohjauskorot tullaan lähikuukausina nostamaan.

– Viime päivien tapahtumat eivät poista EKP:n huolta inflaationäkymistä, mutta voivat johtaa EKP:n hieman varovaisempaan kommentointiin koskien näkymiä toukokuun koronnostolle. Todennäköistä kuitenkin on, että EKP pitää selkeästi oven auki 0,50 prosenttiyksin koronnostolle myös toukokuussa, elleivät inflaationäkymät osoita helpottamisen merkkejä ennen sitä, Hiljanen sanoo.

Ekonomisti: Edessä voi olla odotuksia syvempi taantuma

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että että turvallisen tasaista inflaatiota ei ole näköpiirissä vielä pitkiin aikoihin. Hänen mukaansa talouden iso riski on, että rahapolitiikka pysyy pitkään kireänä, ja korkojen noustessa edessä voi olla myös odotuksia syvempi taantuma.

Kuluttajahintojen nousu eli inflaatio kiihtyi jälleen helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen inflaatio oli 8,8 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli hetkellisesti taittunut laskuun, mutta helmikuu osoitti, ettei lasku ollut vielä kestävällä pohjalla.

Vuositasolla kuluttajahintoja pitivät yllä erityisesti kallis sähkö ja elintarvikkeet sekä lainojen kohonneet korot. Kuukausitasolla inflaatiota puski ylöspäin erityisesti ruoan kallistuminen ja asuntolainojen korkojen äkkijyrkkä nousu.

Ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna ennätykselliset 16,3 prosenttia. Myös kuukausitasolla nousua kertyi 2,3 prosenttia, mikä on selvästi tavanomaista enemmän.

– Inflaation ennakoitu hidastuminen lähikuukausina perustuu siihen laskennalliseen tosiasiaan, että jatkossa vertailukohtana tulee olemaan jo valmiiksi kohonnut hintataso viime vuodelta, mikä jarruttaa hintojen nousutahtia. Inflaation hidastuminen ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että hintapaineet olisivat poistuneet, vaan kuukausitasolla hinnat voivat yhä nousta. Itse asiassa helmikuussa nähtiin edelleen huolestuttavan laaja-alaista hintojen kallistumista monissa hyödykeryhmissä niin tavaroissa kuin palveluissakin, sanoo Appelqvist tiedotteessa.

Ruuan ja energian hinnoista putsattu niin sanottu pohjainflaatio jatkoi jyrkässä nousussa ja päätyi helmikuussa jo 6,6 prosenttiin. Sen sijaan pitkään inflaatiota kirittänyt kallis bensa ei enää nostanut vuositasolla inflaatiota, koska bensa oli helmikuussa likimain saman hintaista kuin vuosi sitten.

Maalikuussa polttonesteiden vaikutus kokonaisinflaatioon kääntyy jo selvästi negatiiviseksi, kun vertailutaso viime vuodelta on tuntuvasti aiempaa korkeampi.

Appelqvist arvioi, että kesää kohti mentäessä inflaatiota hidastava vaikutus kasvaa entisestään.

– Varsinaisesti hallitsemattomasta hintojen ja palkkojen samanaikaisesta syöksykierteestä ei ole Suomessa merkkejä, enkä jaksa uskoa sellaiseen. Viime aikoina tehdyt palkkojen sopimuskorotukset ovat silti niin korkeita, että ne ylläpitävät keskuspankin tavoitetasoa korkeampaa inflaatiota myös pidemmällä aikavälillä. Yksi isoja talouden riskejä on mahdollisuus ennakoitua rajummasta rahapolitiikan kiristymisestä, jos kuluttajahintojen nousua ei muuten saada kuriin. Jos korot nousevat odotuksia enemmän, saattaa edessä olla myös odotuksia syvempi tai pidempi taantuma, sanoo Appelqvist.

LUE MYÖS:
Inflaatio helmikuussa 8,8 prosenttia

Inflaatio helmikuussa 8,8 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli helmikuussa 8,8 prosenttia. Tammikuussa inflaatio oli 8,4 prosenttia. Inflaation kiihtyminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kaukolämmön hinnan noususta.

Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten ei-korvattavien reseptilääkkeiden ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.

Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,8 prosenttia, mikä johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 8,5 prosenttia. Tammikuussa se oli 8,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 7,9 prosenttia.

IS: Kun tilillä ei ole rahaa kymmentäkään euroa

Hintojen nousu on tuntunut monen suomalaisen lompakossa. Se on vaikuttanut esimerkiksi ruuan ja energian hintaan, sekä lainojen korkoihin. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli 8,4 prosenttia tämän vuoden tammikuussa.

Ilta-Sanomien teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten käytettävissä olevan rahan määrää. Kyselyyn vastasi 3430 ihmistä. Vastaajista 197 kertoi käyttötilillään olevan korkeintaan 10 euroa.

Kyselyn perusteella hintojen kallistuminen vaikuttaa erityisesti pienituloisiin.

– Olen kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäiti, tuloina toimeentulotuki, asumistuki, kotihoidontuki, elatustuki ja lapsilisät. Joka kuukausi joudun lainamaan muilta rahaa, että pärjätään. Olisi kiva, jos hintojen nousu huomioitaisiin myös tuissa, 30-vuotias nainen kertoo IS:lle.

Hintojen nousulta ei ole turvassa myöskään ne, jotka tulivat aiemmin hyvin toimeen. Kyselyyn vastanneista moni kertoi, ettei pakollisten kulujen jälkeen palkasta jää lähes ollenkaan ylimääräistä.

Rahan riittämättömyyden vuoksi monet ovat joutuneet karsimaan arkisistakin asioista. Kyselyn mukaan yleisiä säästökohteita on ollut esimerkiksi harrastukset, ulkona syöminen ja erilaiset reissut. Kaupassa ostoskoriin kerätään edullisia elintarvikkeita, kuten kuivamuonaa ja aletuotteita.

– Leivänpäälliset, hedelmät ja kasvikset jäävät nyt kauppaan. Juurekset ovat onneksi vielä edullista. Turha yrittää syödä terveellisesti, kun on kyseessä hengissä säilyminen, 52-vuotias nainen kuvailee.

Niukkuudessa eläminen vaikuttaa myös mielenterveyteen. Monet kyselyyn vastanneet kertovat, että rahan puute ahdistaa. Se myös aiheuttaa huolta ja pelkoa päivittäin.

Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti

– Asumisen kulut nousivat reippaasti tammikuussa, kun asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle, toteaa Hypon ekonomisti Juho Keskinen.

– Euroalueen korkea inflaatio ja keskuspankin korkopäätökset heijastuvat siten omaan kansalliseen inflaatiomittariimme, jossa on euroalueen tilastoista poiketen mukana myös asuntolainojen ja kulutusluottojen korot, hän jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 8,4 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 11,8 prosenttia, mikä selittyy etenkin lämmitysenergia- ja korkokustannusten nousulla.

Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.

– Kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin, Keskinen arvioi.

Hänen mukaansa asuntojen reaalihintojen sukellus jatkuu tänä vuonna, kun katsotaan yleistä inflaatio- ja palkkakehitystä.

– Yleinen hintojen nousu tarkoittaa siis paradoksaalisesti halvempaa asumista, ekonomisti huomauttaa.

Inflaatio tammikuussa 8,4 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 8,4 prosenttia.

Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu sekä dieselin hinnan nousu.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten omakotitalokiinteistöjen ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.

Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,6 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron noususta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammikuussa 8,5 prosenttia. Joulukuussa se oli 9,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 7,9 prosenttia.

Inflaatio pakottaa vähentämään matkailua

Vakuutusyhtiö If kysyi asiakkailtaan vaikuttaako inflaatio ja kustannusten nousu matkustusaikeisiin tämän vuoden aikana. Yli 600 asiakasta vastasi ja puolet heistä kertoi, että inflaatio on muuttanut matkasuunnitelmia.

Kaikista vastaajista kolmannes (31,2 %) kertoi matkustavansa vähemmän, noin joka viides (18,6 %) kertoi vaihtaneensa halvempiin kohteisiin tai matkailun suuntautuvan aiempaa lähemmäs. Noin kuusi prosenttia vastaajista kertoi matkailun jäävän tänä vuonna kokonaan väliin.

– Matkailusta säästetään, koska se ei ole pakollista. Tämä on todella ymmärrettävää. Samaan aikaan asiakkaidemme vastauksissa kuitenkin paistaa se, ettei matkailusta haluttaisi luopua. Se tuo monen elämään kaivattua vaihtelua ja kokemuksia, kommentoi Ifin matkavakuutuksista vastaava tuotepäällikkö Jukka Heinämäki.

Lapsiperheiden suunnitelmiin inflaatio vaikuttaa selvästi enemmän. Peräti 68 prosenttia kertoo muuttaneensa inflaation takia matkasuunnitelmiaan, ja kolmannes on muuttanut myös hiihtolomasuunnitelmiaan aiemmista vuosista.

Lomabudjetti on monella tänä vuonna selvästi pienempi. Avoimissa vastauksissa moni Ifin asiakas kertoi etsivänsä tänä vuonna edullisempia lomailumahdollisuuksia. Säästöä haetaan vaihtamalla kohde ulkomaista kotimaahan, kulkemalla lentämisen sijaan omalla autolla ja muun muassa hotellin tasosta karsimalla.

Talsa: Näin palkat nousevat teknologia-alalla

Viime viikolla teknologia-alalle sovitun kaksivuotisen työehtosopimuksen mukaan alan työntekijöiden palkkoihin on odotettavissa tänä vuonna 3,5 prosentin ja ensi vuonna 2 prosentin yleiskorotuksia.

Paikallinen sopiminen on käytössä teknologia-alalla, joten eroja yritysten välille voi tulla. Asiasta uutisoi Taloussanomat.

Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtasen mukaan korotukset nostavat teknologia-alan palkkoja keskimäärin 150 eurolla kuukaudessa tämän ja ensi vuoden aikana.

Yleiskorotusten lisäksi vuonna 2024 teknologia-alan työehtosopimuksessa määritellään prosentin suuruinen korotus, jonka jakamisesta työnantaja saa päättää lähes itsenäisesti. Tämän lisäksi vuoden 2023 kuluessa on jaossa 400 euron kertaerä, joka vastaa keskimäärin noin prosentin palkankorotusta.

Esimerkiksi tällä hetkellä teknologiateollisuudessa 2000 euron kuukausituloja saava, voisi korotusten jälkeen vuonna 2024 saada kuukausipalkkaa 2121,75 euroa. Vastaavasti ansaitessa 3500 kuukaudessa voisi kahden vuoden päästä saada palkkaa 3713,06 euroa kuukaudessa.

Laskuissa yleiskorotus ja työnantajan jakama erä on laskettu kohdistuvan tasaisesti kaikille työntekijöille, eikä ole otettu huomioon kertaluonteisen erän vaikutusta.

Alkaako inflaatio hidastua? Tutkijan mukaan hinnat voivat kääntyä laskuun

Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat ennakoivat euroalueen inflaation hidastuvan kuluvan vuoden aikana.

– Koko vuoden osalta keskimääräinen inflaatio on plussalla. Kun vertaamme vuoden 2023 marraskuuta vuoden 2022 marraskuuhun, niin silloin ollaan alle kahden prosentin inflaatiossa. Keskimääräinen inflaatio tulee pysähtymään kolmen ja neljän välille, ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju ennustaa.

Hänen mukaansa inflaatio tulee tänä vuonna jyrkästi alas. Kansainvälisillä markkinoilla alamäki on vielä jyrkempi kuin meillä kotimaassa.

– Kun tulemme maaliskuulle ja sodan alusta on vuosi, niin energiainflaatio on miinus 20 prosenttia ja ruokainflaatiota on maailmanmarkkinoilla toistakymmentä prosenttia miinuksella. Tänä vuonna tulee hyvin jyrkkä heiluvien hintojen inflaatio, Kangasharju sanoo.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg jakaa Kangasharjun kanssa saman näkymän ruoan hinnasta.

– Ruoan hinnan inflaatio tulee laskemaan tämän vuoden aikana, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammikuussa elintarvikkeiden hinnanmuutos vuoden takaiseen on 15,1 prosenttia. Hintataso on edelleen noussut joulukuulta, mutta tämän vuoden aikana nousuvauhti alkaa hidastumaan, hän sanoo.

Ruoan hintakehitys seuraa yleisinflaatiota

Aki Kangasharju povaa, että loppuvuodesta yleisinflaation luvut suhteessa viime vuoteen kääntyvät laskuun. Sari Forsman-Hugg näkee, että tilanne on samankaltainen ruoan suhteen.

– Kun muistamme, että viime vuonna ruoan hintojen nousuvauhti oli todella kovaa keväällä ja kesällä, niin nyt vauhti tulee hidastumaan. Näkymä on kuitenkin, että tämän vuoden aikana hinnat vuositasolla keskimäärin edelleen nousevat.

Sari Forsman-Hugg muistuttaa, että loppuvuodesta ruoaninflaatio nousi niin hurjaa vauhtia, että vaikka tänä vuonna hinnat eivät nousisi eivätkä laskisi, niin tänä vuonna ruoan osalta inflaatiomittari pysähtyisi kuuden prosentin kohdalle.

– Tällä hetkellä arvioimme, että ruuan hinnat nousisivat kolmesta neljään prosenttia keskimäärin tänä vuonna. Toki tähänkin arvioon sisältyy paljon epävarmuutta vielä tässä vaiheessa vuotta. Absoluuttisesti voi sanoa, että hinnat tulevat vielä nousemaan alkuvuodesta, mutta voivat kääntyä laskuun loppuvuodesta, Forsman-Hugg sanoo.

Kustannustaso tulee pysymään korkeammalla pidempään sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Maataloudessa tuotantopanosten kustannukset lähtivät hyvin voimakkaaseen nousuun jo ennen sotaa syksyllä 2021.

– Tässä on ollut pitkä viive, kun tuottaja- ja etenkin kuluttajahinnat ovat nousseet. Se on aiheuttanut kannattavuus vajetta maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Kustannustaso on edelleen tavanomaista korkeampi. Mutta tuotantokustannuksetkin tulevat viiveellä laskemaan.

Hän muistuttaa, että ruoanhinnan kohdalla lannoitteiden hintoihin liittyy suuria epävarmuuksia ja lannoitteita on jouduttu ostamaan hyvinkin korkean hintaan.

– Ruoan hinnasta puhuttaessa paljon riippuu aina myös siitä, millaiset sadot kuluvalla satokaudella saadaan, Forsman-Hugg sanoo.

Kiinan avautuminen ja hallituksen politiikka hidastavat inflaation laskemista

Aki Kangasharju uskoo, että laskusuuntaan kääntyvä inflaatio näkyy suhteellisen nopealla aikataululla myös kuluttajahinnoissa. Kangasharjukin uskoo, että kuluttajat saavat ruokamarkkinoiltakin hyviä uutisia tämän vuoden aikana.

Koronan aiheuttamat arvoketjujen ongelmat tuntuvat viimeinkin olevan selätetty. Tämä tulee näkymään tavaroiden hinnoissa, jotka lähtevät laskemaan, kun tuotantoketjun ongelmat poistuvat.

– Laskevat hinnat näkyvät jo tehtaanportti- eli tuottajahinnoissa. Kiina vie maailmalle deflaatiota. Sen tavarat ovat halvempia kuin viime syksynä.

Palveluiden hinnanmuodostus on Kangasharjun mukaan kaikista vaikeimmin ennustettavissa. Kaikkiin ennusteisiin liittyy tässä maailman tilanteessa suurta epävarmuutta, mutta palveluiden hinnoissa epävarmuudet ovat suurimmat.

Palveluihin epävarmuutta tuo huonosti ennustettavissa oleva palkkakehitys. Meneillään oleva palkkakierros saattaa osaltaan kasvattaa inflaatiota.

– Jos tietäisimme, että palkkakierroksen korotukset jäävät maltillisiksi, niin voisimme sanoa inflaation tulevan varmuudella alas.

Koko euroalueen palkat määrittävät paljon myös sitä jatkaako Euroopan keskuspankki, EKP enää koronnostoja vai voiko se lopettaa koronnostot maaliskuun jälkeen. EKP:n kiristynyt rahapolitiikka alkaa vaikuttamaan inflaatioon vasta nyt.

– Korkopolitiikka vaikuttaa inflaatioon vuoden viiveellä, Aki Kangasharju sanoo.

Epävarmuuksia ennusteelle tuo se, että Kiina on avautunut. Se voi olla inflaation kannalta huono uutinen. Se voi pitää inflaatiota korkeammalla kauemmin kuin Kangasharju ennakoi.

– Suunta on kuitenkin selvä ja inflaatio tulee laskemaan tämän vuoden aikana, Kangasharju sanoo.

Kiinan ohella hallituksen tällä hetkellä tekemä politiikka luo epävarmuutta. Hallituksen politiikka on elvyttävää tilanteessa, jossa menokehysten ylityksiin ei olisi varaa.

– Se ylläpitää inflaatiota ja se on väärää politiikkaa siihen nähden, mitä EKP yrittää tehdä ja mitä tämä talous oikeasti tarvitsisi.

Hintojen nousu huolettaa myös sijoittajia

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 7,1 prosenttia Suomessa. Vastaavia hintojen nousuja nähtiin viimeksi 1980-luvun alkuvuosina.

Hintojen raju nousu pohdituttaa myös monia sijoittajia. Vakuutusyhtiö LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä 32 prosenttia vastanneista sanoi tehneensä tai harkinneensa tehdä muutoksia sijoituksiinsa inflaation kiihtymisen vuoksi.

Enemmistö eli 61 prosenttia kyselyn sijoittajista ei ole ryhtynyt muutoksiin pelkästään inflaation vuoksi. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

– Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen sodan, inflaation ja rahapolitiikan nopean kiristämisen vuoksi. Sekä osake- että korkosijoitukset tuottivat reaalisesti noin -20 prosenttia. Osakemarkkinoille tämä on kriisiolosuhteissa hyvin tavallista heiluntaa, mutta korkomarkkinoilla koettiin historiallisen heikkoja tuottoja. Tämä vuosi on toisaalta lähtenyt hyvin eri merkeissä liikkeelle. Ajan kanssa reaalituotot tasoittuvat ja muuttuvat ostovoimaa parantaviksi, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo tiedotteessa.

Kohonnut inflaatio mietityttää erityisesti käyttelytileillä rahojaan makuuttavia säästäjiä. Vaikka tilisäästäjäkin jo pientä korvausta tilisäästöistään saa, korvaus ei mitenkään korvaa inflaation aiheuttamaa rahan ostovoiman heikennystä.

LähiTapiolan kyselyssä käyttelytililtään siirtoja tuottavampiin sijoituskohteisiin oli tehnyt tai oli pohtinut tekevänsä 25 prosenttia vastanneista. Nuoret, 15-24 –vuotiaat vastaajat ja vanhemmat, yli 55 –vuotiaat vastaajat olivat innokkaampia etsimään rahoilleen käyttelytiliä tuottavampia sijoituskohteita.

– Riskinlisääjät ovat lähteneet tai harkinneet lähteä liikkeelle kaksijakoisesti, joko isojen mahdollisuuksien osakemarkkinoihin tai täysin nimellisarvoltaan vakaisiin määräaikaistalletuksiin. Korkeammat korot houkuttelevat myös korkorahastoihin.

Tilisäästäminen on kuitenkin monen säästäjän ajatuksissa. Siksi pitkäaikaistilit ovat nousseet monen säästäjän harkintalistalle tai he ovat avanneet tilejä, kun pitkäaikaistilien korkotarjoukset ovat kohonneet.

Tunnetut sijoituskohteet, kuten osakkeet tai korot houkuttelevat noin joka kuudetta ja joka kymmenettä vastaajaa. Sen sijaan kiinteistöt, kulta tai kryptovaluutat ovat vain harvan säästäjän mielissä.

Monelle sijoittajalle voimakas inflaatio ei tarkoita vain uusien sijoituskohteiden etsintää, vaan monelle merkitsee muutoksia arjen talouteensa. Kyselyssä joka kuudes sanoi harkinneensa tai tehneensä ylimääräisiä lainanlyhennyksiä. Heidän ajatuksenaan on hillitä nousevia korkomenojaan.

Toisille voimakas inflaatio on merkinnyt jo säästöihin turvautumista. Kysellyssä hieman useampi kuin joka kuudes muutoksia pohtiva sijoittaja sanoi joutuneensa käyttämään sijoituksiaan arkimenoihin, sillä enää säästöön ei jää mitään.

– Koronasäästöt ovat olleet nimellisestikin puoli vuotta laskusuunnassa, mutta inflaation huomioiden niiden ostovoima lienee talven taituttua sulanut käytännössä kokonaan. Kyselyssä 18 prosenttia sanoi joutuneensa käyttämään säästöjään arjen kuluihin. Lisäksi 17 prosenttia sanoo, että kaikki menee, mikä tulee. Tänä vuonna inflaatio helpottaa 4-5 prosentin haarukkaan, mikä mahdollistanee näiden reilun kolmasosan suomalaisten säästämisen jatkamisen, puskurien palauttamisen tai aloittamisen.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 6.-16. tammikuuta 2023 yhteensä 1 043 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Danske Bank nostaa euroalueen talousennustetta

Danske Bank nostaa merkittävästi ennustettaan euroalueen talouskasvusta. Pankki ennustaa nyt, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 0,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,3 prosenttia.

Ennusteen nosto tarkoittaa myös sitä, että euroalue välttää ennustetun tuplataantuman. Aiemmassa ennusteessa euroalueen talous olisi supistunut tänä vuonna 0,9 prosenttia. Vuonna 2024 talous ei olisi ennusteen mukaan kasvanut eikä supistunut.

Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan talouden kuva on muuttunut viime kuukausina merkittävästi aiemmin ennakoitua valoisammaksi.

– Pääsyynä ovat leuto sää ja energiakriisin jääminen suutariksi. Yritykset ja kotitaloudet ovat onnistuneet sopeutumaan tilanteeseen vähentämällä energian kulutusta, hän sanoo.

Vakaa työmarkkina on helpottanut ja helpottaa kotitalouksien tilannetta. Myös ennakoivat talousmittarit alkuvuodelta 2023 osoittavat, että pahin synkkyys olisi jo takana. Taantuman peruuntuminen ei kuitenkaan tarkoita vahvaa nousukautta.

Kuoppamäki toteaa, että pohjainflaatio pysyy sitkeästi koholla, ja kuluttajien ostovoima heikkenee edelleen.

– Korkojen nousu jarruttaa talouskehitystä vielä pitkään. Ei ole myöskään varmaa, etteikö energiapula voisi vielä uusiutua. Tosin, jos ensi talvi olisi energian kannalta hankalampi, kohtaisi euroalue uuden energiakriisin aiempaa paremmista asetelmista käsin, hän arvioi.

Kiinan koronarajoitusten poistuminen tukee taloutta

Energian hinnan halpenemisen lisäksi euroalueen näkymiä nostaa Kiinan talouden elpyminen. Koronarajoitusten poistuminen tukee koko maailman talouskasvua.

– Euroalueen parempi talouskehitys on hyvä uutinen Suomen kannalta, koska euroalue on Suomen tärkein vientimarkkina. Samalla paremman kehityksen taustalla vaikuttavat syyt, kuten energian hinnan lasku, tuntuvat myös Suomessa niin kotitalouksien ostovoimassa kuin yritysten näkymissä, sanoo Kuoppamäki.

Euroalueen ennakoitua parempi talouskehitys ja sitkeä pohjainflaatio voivat hänen mukaansa johtaa siihen, että korot pysyvät korkeammalla ennakoitua pidempään.

EKP tekee päätöksensä ohjauskoroista pitkälti inflaationäkymien pohjalta, mihin talouskasvun vahvuus ja työmarkkinoiden kireys vaikuttavat.

Danske Bank pitää ennallaan ennusteensa, jonka mukaan EKP nostaa ohjauskorkoja 0,5 prosenttiyksikköä maaliskuussa ja 0,25 prosenttiyksikköä toukokuussa.