Näissä asioissa suomalaiset säästävät nyt

Kuluttajien ostoaikeissa on nähtävissä varovaista toiveikkuutta pitkän synkemmän jakson jälkeen. S-ryhmä selvitti kesäkuussa yhdeksättä kertaa hintojen nousun vaikutusta asiakkaidensa ostokäyttäytymiseen. Ensimmäistä kertaa vastaava tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten kesäkuussa 2022.

– Kyseessä on pidempi jatkumo, jossa on ollut tähän asti nähtävissä lähinnä laskevaa signaalia kuluttajien ostoaikeissa. Nyt viimeisimmissä tuloksissa kuitenkin pilkahtelee myös optimismia, kun hintojen kiivain nousu on taittunut ja korot ovat lähteneet hiljalleen laskuun, sanoo tiedotteessa S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Esimerkiksi niiden kuluttajien osuus, jotka ovat joutuneet vähentämään tai luopumaan joidenkin ruokien ostamisesta, on hienoisessa laskussa. Lisäksi yhä harvempi kokee, että ostoskorin hinta on noussut.

Erityisen hyvänä uutisena Päällysaho nostaa sen, että kotimaisten tuotteiden suosiminen on kääntynyt nousuun.

– Ruoan kotimaisuus on meille suomalaisille tärkeää tiukkoinakin aikoina. Uusimmassa tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista sanoo ostavansa mieluummin kotimaisia tuotteita ja tukevansa siten kotimaisia tuottajia, vaikka tuotteet olisivat ulkomaista kalliimpia. Vielä tammikuussa tämä osuus oli 36 prosenttia.

Vastaajista 53 prosenttia kertoi pitävänsä halpaa hintaa tärkeämpänä kuin kotimaisuutta, myös tämä osuus oli laskenut hieman edellisestä kyselystä.

S-ryhmän ruokakaupoissa (Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku) näkyi Kotimaista-tuotemerkin suosion kasvu. Erityisesti myyntiään ovat kasvattaneet muun muassa Kotimaista-brändin grillilihat, majoneesit, oluet, pinaattikeitto, voisilmäpullat ja kermajäätelöt.

Moni joutuu kuitenkin edelleen pohtimaan rahankäyttöään ja säästökohteita. Puolet vastaajista sanoo joutuvansa vähintään harkitsemaan ostoksiaan.

Tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat säästäneet eniten ulkomaanmatkailusta, kulttuuripalveluista, ulkona syömisestä, sähkön kulutuksesta ja aikuisten vaatteista.

Ruoan hintaa joutuu pohtimaan vähintään jonkin verran 56 prosenttia vastaajista. Ruoan osalta suosituimmiksi säästökeinoiksi vastaajat mainitsivat tarjouksien hyödyntämisen (77 %), halvempien elintarvikkeiden ostamisen (67 %) ja kaupan omien merkkien suosimisen (67 %) sekä heräteostojen välttämisen (64 %) ja punalaputettujen tuotteiden suosimisen (63 %).

Pääekonomisti KL:lle: Suomessa ei käytännössä ole inflaatiota

Suomen inflaatio hidastui toukokuussa 1,5 prosenttiin edelliskuun 1,9 prosentista, Tilastokeskus kertoi perjantaina.

– Käytännössähän meillä ei ole inflaatiota tällä hetkellä ollenkaan, jos poistetaan lainakorkojen osuus, joka on hieman keinotekoinen asia, kommentoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist Kauppalehdelle.

Euroalueen inflaatio oli toukokuussa 2,6 prosenttia yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan. Suomessa yhdenmukaisten kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli toukokuussa 0,5 prosenttia.

– Tässä on omat ongelmansa varsinkin, kun eteneminen on jossain määrin epäsynkroniassa yleiseurooppalaisen kehityksen kanssa. Meillähän on huomattavasti hitaampi inflaatio kuin keskimäärin euroalueella, Appelqvist muistuttaa Kauppalehdelle.

– Myös korkotaso kurittaa meitä käytännössä turhaan tällä hetkellä, vaikka suhdannemielessä tarvittaisiin paljon alhaisempia korkoja, hän jatkaa.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Kuluttajille tuore lukema on sinänsä hyvä uutinen pitkän korkeamman inflaation jakson jälkeen. Palkansaajien ostovoima supistui merkittävästi silloin, kuin palkkojen nousu ei pysynyt inflaation tahdissa.

Tällä hetkellä velattomilla kotitalouksilla ei Appelqvistin mukaan ole käytännössä minkäänlaista inflaatiota.

– Siinä mielessä reaalinen ostovoima nousee vauhdikkaasti. Kyllähän se on kotitalouksien kohdalla itsessään positiivinen asia.

Euroalueen inflaatioluvuissa yllätys – miten käy koronlaskulle?

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa, kertoo Eurostatin perjantaina julkaistu tilasto.

Euroalueen kokonaisinflaatio oli toukokuussa 2,6 prosenttia, kun se huhtikuussa oli 2,4 prosenttia.

Pohjainflaatio, josta on poistettu energian, ruuan ja juoman hintavaihtelut nousi toukokuussa yllättäen 2,9 prosenttiin, kun huhtikuun lukema oli 2,7 prosenttia.

Kyseessä oli ensimmäinen kuukausitason nousu viime vuoden kesäkuun jälkeen. Pohjainflaation kiihtymistä selitti erityisesti palveluinflaation kiihtyminen ja euroalueen hintojen nousu. Euroalueen hintojen nousu nojaa edelleen voimakkaasti palveluhintojen harteille.

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan euroalueen pohjainflaatio yllätti vahvuudellaan, mutta hän ei usko tällä olevan vaikutusta Euroopan keskuspankin kesäkuun alun korkopäätökseen.

– Toukokuun inflaatiokehitys oli eittämättä pettymys, mutta emme usko lukujen muuttavan EKP:n rahapolitiikkanäkymää. Odotamme EKP:n avaavan koronlaskusyklin ensi viikolla laskemalla talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin. Koronlaskua on pohjustettu EKP-jäsenistön toimesta viime viikkojen aikana niin voimakkaasti, että laskusta pidättäytyminen aiheuttaisi vakavan kolauksen keskuspankin viestinnän uskottavuudelle. Korkomarkkinat hinnoittelevat laskun täysimääräisesti, Hännikäinen toteaa tiedotteessa.

Markkinat odottavat laajasti, että ensimmäinen koronlasku tapahtuu kesäkuun alussa. Koronlaskujen odotetaan jatkuvan vuoden loppupuolella.

– Näkemyksemme mukaan koronlasku merkitsee rahapolitiikan suursäätilan muutosta ja sitä, että keskuspankki valmistautuu laskemaan korkoja asteittain loppuvuoden aikana. Ennakoitua hitaampi pohjainflaation jäähtyminen, kireät työmarkkinat ja palkkapaineet jarruttavat keskuspankin haluja nopeisiin korkoliikkeisiin, Hännikäinen muistuttaa.