Verkkouutiset

Inflaatio

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Handelsbankenin mukaan talous menossa kohti parempaa

Handelsbanken arvioi, että Suomen taloudessa nähdään neljännesvuosikasvua tänä vuonna.

– Viime vuoden heikko kasvuperintö ja hallituksen kehysriihipäätökset kuitenkin tarkoittavat, että talous kokonaisuutena supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Ennusteen mukaan taloudellinen toimeliaisuus kohenee vuosina 2025–26. Suomen talous kasvaa 1,5 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 prosenttia vuonna 2026.

Talouden kasvuvetureina toimivat kotimainen kysyntä ja vienti vuosina 2024–2026. Viennin kasvu piristyy, mutta tuonti kasvaa ennustejaksolla vientiä nopeammin.

Pankin mukaan inflaatio hidastuu tänä vuonna, vaikka hallituksen päätös nostaa arvonlisäveroa nostaa hintoja ja jarruttaa inflaation laskua. Ennustamme inflaation hidastuvan 2,3 prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2026 inflaatio laskee 1,8 prosenttiin.

Rahapolitiikan keventyminen ja inflaation hidastuminen tukevat kotitalouksien kulutusta, investointeja ja vientiä ennustejaksolla.

Työttömyys kääntyy laskuun

Työttömyys on kasvanut Suomessa alkuvuonna. Handelsbanken odottaa, että työttömyysaste saavuttaa huippunsa tämän vuoden toisella neljänneksellä ja kääntyy sen jälkeen laskuun talouden aktiviteetin vilkastuessa. Työttömyysaste on 7,8 prosenttia vuonna 2024 ja laskee 6,9 prosenttiin vuonna 2026.

Heikon alkuvuoden seurauksena vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna 1,5 prosenttia. Pankin arvion mukaan vanhojen osakeasuntojen hintojen kuitenkin toipuvan kuluvan vuoden aikana. Ensi vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat nousevat kolme prosenttia.

– Suomen talous on menossa kohti parempaa. Näkymien parantuminen päävientimarkkinoilla piristää vientiä. Kotimaista kysyntää tukevat Euroopan keskuspankin koronlaskut, inflaation hidastuminen ja palkansaajien reaaliansioiden koheneminen. Asuntomarkkinoillakin syvin kuoppa on jo takanapäin, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.

Handelsbanken katsoo, että euroalueella inflaatio on hidastunut alkuvuonna siihen malliin, että Euroopan keskuspankki aloittaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskut kesäkuussa ja laskee talletuskoron kahteen prosenttiin vuonna 2026.

Suomalaisten asuntovelallisten näkökulmasta tämä tarkoittaa, että euriborkorot laskevat selvästi tulevina vuosina.

Komissio ennustaa Suomelle nollakasvua tänä vuonna

EU:n komission kevään talousennusteen mukaan BKT kasvaa tänä vuonna koko unionissa 1,0 ja euroalueella 0,8 prosenttia.

Suomessa BKT:n komissio ennustaa pysyvän tänä vuonna edellisen vuoden tasolla eli nollassa. Ensi vuonna BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän EU:ssa 1,6 prosenttiin sekä euroalueella ja Suomessa 1,4 prosenttiin.

Vuoden 2023 kuluttajahintainflaatio oli EU:ssa 6,4 prosenttia. Sen odotetaan tänä vuonna hidastuvan 2,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 2,2 prosenttiin.

Euroalueella viime vuoden kuluttajahintainflaatio oli 5,4 prosenttia, ja sen ennustetaan tänä vuonna hidastuvan 2,5 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 2,1 prosenttiin.

Suomessa kuluttajahintainflaatio oli viime vuonna 4,3 prosenttia. Sen ennustetaan hidastuvan 1,4 prosenttiin tänä vuonna ja nousevan 2,1 prosenttiin vuonna 2025.

Paluu kasvuun yksityisen kulutuksen kiihtyessä

Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sekä EU:ssa että euroalueella 0,3 prosenttia. Tämä laajapohjainen kasvu merkitsee vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä alkaneen talouden pitkittyneen pysähtyneisyyden päättymistä.

Talouden toimeliaisuuden lisääntymisen odotetaan tänä ja ensi vuonna johtuvan suurelta osin yksityisen kulutuksen vakaasta kasvusta, sillä reaalipalkkojen nousun ja työllisyyden kasvun jatkuminen pitää yllä käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua.
Investointien kasvu näyttää sitä vastoin hidastuvan.

– Vaikka luottoehtojen odotetaan ennustejaksolla paranevan, markkinoilla odotetaan nyt hieman hitaampaa korkojen laskua kuin talvella, komissio povaa.

Inflaatio hidastuu edelleen

Euroalueen YKHI-inflaatio on hidastunut edelleen jyrkästi oltuaan lokakuussa 2022 ennätyskorkealla, vuositasolla 10,6 prosentissa. Tämän vuoden huhtikuussa sen arvioidaan hidastuneen alimmilleen kahteen vuoteen eli 2,4 prosenttiin.

Toteutunut inflaatio on ollut tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana odotettua hitaampaa ja sen ennustetaan hidastuvan edelleen. Inflaatiotavoitteeseen komissio olettaa päästävän vuonna 2025 hieman aikaisemmin kuin talven väliennusteessa arvioitiin.

Työmarkkinat pysyvät vahvoina vaatimattomasta kasvusta huolimatta

Toimeliaisuuden hidastumisesta huolimatta EU:n talouteen syntyi vuonna 2023 yli kaksi miljoonaa työpaikkaa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä 20–64-vuotiaiden työvoimaosuus ja työllisyysaste nousivat ennätyskorkeiksi, edellinen 80,1 prosenttiin ja jälkimmäinen 75,5 prosenttiin. Maaliskuussa EU:n työttömyysaste oli 6,0 prosenttia eli ennätyksellisen alhainen.

Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 7,4 prosenttia ja ensi vuonna 7,2 prosenttia.

Työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan EU:ssa tänä vuonna 0,6 prosenttiin ja edelleen 0,4 prosenttiin ensi vuonna.

Suomessa työllisyyden kasvun ennustetaan olevan heikompi eli -0,1 prosenttia tänä vuonna ja 0,1 prosenttia vuonna 2025.

Poikkeuksellisten energiatukitoimenpiteiden lakkauttaminen supistaa julkisen talouden alijäämiä

EU:n julkisen talouden alijäämän merkittävä supistuminen vuosina 2021 ja 2022 pysähtyi vuonna 2023, kun talouden toimeliaisuus heikkeni. Supistumisen ennustetaan jatkuvan tänä vuonna (3,0 %) ja ensi vuonna (2,9 %).

Suomen alijäämäksi tälle vuodelle komissio ennustetaan 3,4 prosenttia ja ensi vuodelle 2,8 prosenttia.

Velanhoitokustannusten kasvaessa ja nimellisen BKT:n kasvun hidastuessa velkasuhteen odotetaan pysyvän tänä vuonna 82,9 prosentissa ja kasvavan noin 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2025.

Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 80,5 prosenttia ja 82,4 prosenttia vuonna 2025.

 

Inflaatio oli huhtikuussa 1,9 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 1,9 prosenttia. Maaliskuussa inflaatio oli 2,2 prosenttia.

Inflaation hidastuminen maaliskuusta huhtikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen lievemmästä noususta.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja osakehuoneistojen halpeneminen.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli huhtikuussa 2,4 prosenttia. Maaliskuussa se oli myös 2,4 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli huhtikuussa 0,6 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

”Korkotaso on meille kohtuuton” – inflaatio huhtikuussa 0,6 prosenttia

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli huhtikuussa 0,6 prosenttia. Maaliskuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli niin ikään 0,6 prosenttia ja helmikuussa 1,2 prosenttia.

– Luvut osoittavat sen, että Suomen inflaatio on alittanut selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen kokonaiskysyntää rajoittavan kireän rahapolitiikan vuoksi. Tämän takia vallitseva korkotaso on meille liian korkea, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttia. Malisen mukaan tämä vahvistaa sen, että inflaatio näyttäisi oleva Suomessa selätetty ja kuluttajien ostovoima kasvaa vakaasti.

– Tätä kuvaa vasten kuluttajien eilen julkaistu luottamusindikaattori oli yllättävän negatiivista luettavaa, pohtii Malinen.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) kuvaa kuluttajahintojen muutosta EU:ssa harmonisoidun kulutuskäsitteen ja laskentamenetelmän mukaisesti. Se perustuu kuluttajahintaindeksiä varten kerättyihin hintatietoihin. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Korkojen kääntyminen laskuun piti olla jo selvää

Euroopan keskuspankin on odotettu laskevan ohjauskorkoja kesäkuussa, mutta toisin kuin Suomessa, euroalueella inflaatio ei ole vielä selätetty.

– Kokonaisinflaatio on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta palveluinflaatio on noin neljän prosentin tasolla aivan liian korkea. Korkean palveluinflaation seurauksena on yhä epävarmempaa, milloin koronlasku alkaa ja miten koronlaskut jatkuvat syksyllä. Suomen kannalta olisi välttämätöntä, että korkoja laskettaisiin mahdollisimman ripeällä vauhdilla, toteaa Malinen.

Hänen mukaansa aivan viime päivinä tummat pilvet ovat kuitenkin alkaneet kasaantua korko-odotusten ylle, kun yhä useamman Euroopan keskuspankin johtajan puheissa on tapahtunut muutos.

– Näyttää siltä, että EKP:n neuvoston jäsenet ovat havahtuneet tilanteeseen ja ovat yhä epävarmempia korkojen laskun ajankohdasta ja suuruudesta, sanoo Malinen.

Suomen Pankin mukaan talous on yhä taantumassa

Aiempaa korkeampi hinta- ja korkotaso vähentää yksityistä kulutusta ja investointeja. Erityisen heikosti menee asuntorakentamisessa. Myös vienti on supistunut. Työllisyys on kuitenkin säilynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä, ja inflaatiokin on hidastunut nopeasti.

Väliennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Talous alkaa toipua vuoden loppua kohti, ja toipuminen on jopa hiukan nopeampaa kuin Suomen Pankki ennusti joulukuussa 2023. Vuonna 2025 bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia. Vuonna 2026 kasvu hiukan hidastuu 1,5 prosenttiin.

– Vaikka toteutunut talouskehitys on ollut ennustettuakin heikompaa, tulevaisuudennäkymät ovat pysyneet ennallaan. Taantuman pohja on jo saavutettu, ja kasvun odotetaan käynnistyvän tämän vuoden aikana, kun kotitalouksien ostovoima vahvistuu ja yleinen luottamus talouteen alkaa palautua, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Inflaatio hidastuu – työllisyysaste notkahtaa

Työllisyystilanne on säilynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä, sillä yritykset ovat turvautuneet irtisanomisten sijaan usein lomautuksiin. Taantuma näkyy työmarkkinoilla pienellä viiveellä, ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste laskee 77,2 prosenttiin vuoden 2024 aikana.

Työllisten määrä alkaa kasvaa ensi vuonna, kun suhdannetilanne parantuu, mutta ennen taantumaa vallinnutta työllisyysastetta ei ylitetä vielä vuoden 2026 aikana.

Pankin mukaan hidastunut inflaatio on parantanut kuluttajien ostovoimaa, ja viime vuonna palkansaajien reaaliansiot jo kasvoivat edellisvuodesta. Inflaatio hidastuu edelleen tänä vuonna, alle yhden prosentin vauhtiin, mutta se kiihtyy hiukan vuonna 2025.

Kuluttajahintojen nousua pitää yllä lähinnä palveluiden kallistuminen.

Ennusteen riskit alasuuntaiset

Ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan.

– Geopoliittiset jännitteet eivät ole hellittäneet, ja niiden vaikutus saattaa edelleen heikentää talouden kehitystä. Euroalueen inflaatio voi osoittautua odotettua sitkeämmäksi, ja korkojen laskun viivästyminen pitkittäisi taantumaa. Suurimmat kotimaiset riskit liittyvät asuntomarkkinoiden näkymiin, pankki toteaa tiedotteessaan.

Suomen Pankki arvioi, että asuinrakentamisen ahdingon pitkittyminen voisi heijastua työllisyyteen odotettua voimakkaammin. Työtaistelutoimien jatkuminen kasvattaa ennusteen epävarmuutta, sillä niiden lopullisen laajuuden ja vaikutusten arvioiminen on hankalaa.

Ekonomisti varoittaa: Lakkoilu voi kääntää hinnat uuteen nousuun

Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa varsin vaisusti, vaikka kolmen prosentin inflaatio kuulostaakin yhä kohtuullisen korkealta.

– Asuntolainojen korot hämärtävät yhä kuvaa kuluttajahintojen todellisesta muutoksesta, mutta lakkoaallot uhkaavat nyt nostaa uutena tekijänä bensiinin, elintarvikkeiden ja muiden tuontihyödykkeiden hintaa. Työtaistelutoimet tulevat todennäköisesti kuormittamaan kuluttajien kukkaroita ainakin hetkellisesti, kun hedelmät, alkoholijuomat ja tuontijuustot eivät löydä tietään kaupan hyllyille asti työtaistelun tiimellyksessä, hän sanoo.

– Lakkojen pitkittyessä inflaatio uhkaakin kiihtyä eniten pienituloisissa kodeissa, joiden tuloista suurempi osuus kuluu välttämättömiin arjen menoihin, Keskinen arvioi.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat helmikuussa 3,0 prosenttia, kun tammikuussa hinnat nousivat 3,3 prosentilla. Asuinkustannukset nousivat 4,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta laski helmikuussa 2,6 prosenttiin, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui 1,1 prosenttiin.

Tilastokeskus päivitti helmikuussa kuluttajahintaindeksissä käytettävän kulutuskorin painorakenteen, ja asumisen kustannukset, kuten vuokrat, vesi, sähkö ja asuntolainojen korot muodostavat nykyisellään yhdessä jo liki 30 prosenttia yksityisistä kulutusmenoista ja siten myös kansallisesta inflaatiosta.

Keskinen toteaa, että samalla elintarvikkeiden ja liikenteen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on laskenut.

– Asuntolainakorkojen voimakkaat muutokset vääristävät osaltaan myös painorakennetta, kun hyödykekori perustuu edellisen vuoden tietoihin. Kun korontarkistukset tulevat odotusten mukaan laskemaan kotitalouksien korkomenoja, tulevat ne vastaavasti laskemaan kansallista inflaatiolukua tämän vuoden loppupuolella ja ensi vuonna.

Keskisen mukaan huomio kannattaa siis jatkossakin kohdistaa yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joka voi jossain kohtaa siis keikahtaa kansallisen indeksimme yläpuolelle.

– Vuokrasopimukset ja eläkkeet pohjaavat yleisesti lainakorot sisältävään kansalliseen indeksiimme, vaikka eläkeläisten korkomenot ovat tyypillisesti pienemmät ja vuokramarkkinakin elää vielä hiljaisempaa vaihetta. Taantuvan talouden tuska näkyy nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta, joka on majaillut kahden prosentin tavoitetta alempana jo marraskuusta asti, pääekonomisti Keskinen huomauttaa.

EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan

Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan.

Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,00 prosenttia.

Keskuspankki pidättäytyi koronnostoista, sillä inflaatio on hidastunut EKP:n neuvoston tammikuun kokouksen jälkeen entisestään. EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiota on tarkistettu alaspäin varsinkin vuoden 2024 osalta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että energiahintojen vaikutus inflaatioon on pienentynyt.

Inflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 prosenttia vuonna 2024 ja 2,0 prosenttia vuonna 2025 sekä 1,9 prosenttia vuonna 2026.

EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista. EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.

EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.

Inflaation hidastumisesta huolimatta EKP on toistaiseksi pidättäytynyt koronlaskuista. OP:n senioriekonomisti Jari Hännikäinen ennakoi ensimmäisten koronlaskujen ajoittuvan kesäkuulle.

– Odotamme talletuskoron laskevan vuoden loppuun mennessä 3,0 prosenttiin ja koronlaskusyklin luovan euribor-korkoihin laskupainetta kuluvan vuoden aikana. Ennakoimamme euribor-korkojen laskupaine on vahvasti ehdollinen EKP:n koronlaskusyklin käynnistymiselle, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.

EKP:n korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta

Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 prosenttia, kun joulukuussa se oli 3,6 prosenttia, Kertoo Tilastokeskus.

Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 prosenttia. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.

– Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 prosenttia, mikä osaltaan kertoo inflaation putoamisesta huippulukemista, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.

Eniten tammikuussa nousivat kulutus- ja asuntoluottojen korot, ulkomaan valmismatkojen hinnat, kaukolämmön hinta ja hoitovastikkeet.

Asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon oli 2,5 prosenttiyksikköä. Koroissa vaikuttaa yhä EKP:n viime vuoden syyskuussa tekemä 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto. Kaukolämmön hintaa on nostanut tuotantokustannusten nousu.

Etenkin energian hinnat ovat sitä vastoin laskeneet.

– Liikenteen polttonesteiden eli dieselin ja bensiinin hinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa 2022 Venäjää kohtaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Dieselin keskihinta oli tuolloin 2,44 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin taas 2,57 ja 98-oktaanisen bensiinin 2,67 euroa litraa kohden. Näistä lyhyen aikavälin huippulukemista hinnat olivat laskeneet tämän vuoden tammikuuhun mennessä keskimäärin 29 prosenttia, kertoo Nieminen.

Tammikuussa dieselin keskihinta oli 1,83 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin 1,76 euroa litralta ja 98-oktaanisen bensiinin 1,86 euroa litralta.

Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,4 prosenttia. Joulukuun pohjainflaatio oli puolestaan 5,5 prosenttia. Pohjainflaatiolla mitataan lyhytaikaisista tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten se ei sisällä herkästi muuttuvia ruoan ja energian hintoja, jotka vaihtelevat muita hyödykkeitä enemmän kuukaudesta toiseen.

Pohjainflaatiosta poisluettujen ryhmien inflaatio oli tammikuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta 1,6 prosenttia (joulukuussa 2,3 %) ja energian osalta -13,2 prosenttia (joulukuussa –11,3 %).

– Pohjainflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2023 heinäkuussa, jolloin se oli 7,4 prosenttia. Pohjainflaation nousuun vaikutti EKP:n viime vuonna tekemät koronnostot sekä palveluiden hintojen kallistuminen. Palveluiden hinnat olivat viime vuoden heinäkuussa 9,2 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin, kertoo Nieminen.

– Yllättäen näistä luvuista huomataan, että palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousukehitys jatkui pidempään kuin elintarvikkeiden ja energian, joiden hinnat lähtivät laskuun jo vuoden 2023 keväällä. Tämä johtunee viiveestä, jolla energian hinnannousut siirtyvät kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin, hän jatkaa.

Todelliset hintapaineet ja taloustaantuma näkyvät nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta

Hypon pääekonomisti Juho Keskinen huomioi, että tuoreet hintatiedot vaikuttavat äkkiseltään varsin hyviltä ja kuluttajaa kutkuttelevilta, kun Suomen inflaatio näyttäisi viimein palautuneen jo lähelle tavoitetasoaan.

– Samaan aikaan Euroopan keskuspankin ohjailemat korot muodostavat yli kaksi prosenttiyksikköä Suomen inflaatiosta. Inflaatio on nyt paradoksaalisen päätösperäistä ja taantuvan Suomen todelliset hintapaineet itse asiassa varsin alhaiset, hän huomauttaa.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta laski tammikuussa 2,8 prosenttiin, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi putosi 0,7 prosenttiin, mikä oli kaikkien euroalueen maiden alhaisin lukema.

– Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotiedon mukaan hinnat jopa laskivat tammikuussa edelliskuukaudesta, kun asumismenot ilman korkoja, kuten sähkö, kaasu ja muut polttoaineet halpenivat, vaikka kuun alun hetkellinen sähkön hintapiikki hetkauttikin hetkellisesti pörssisähköasiakkaita. Kansalliseen indeksiin sisältyvät asuntolainojen korot selittävätkin selkeää eroa hintaindekseissä, sanoo Keskinen.

– Velattomat ja velkaansa säntillisesti lyhentäneet omistusasujat saavat hyödyn ensimmäisenä, kun korkojen lasku seuraa muiden hintojen hiipumista vasta viiveellä. Korot sisältävä kansallinen kuluttajahintaindeksi voi kiinnostaa asuntovelallista vielä tovin, mutta sen perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä Suomen taloudesta. Todelliset hintapaineet ja taloustaantuma näkyvät nyt yhdenmukaistetusta inflaatiosta, joka on painunut jo alle yhteen prosenttiin – ja siis alle EKP:n euroalueen tavoitteen, Keskinen jatkaa.

OECD:n arvio: Inflaatio palaa tavoitelukemiin 2025

Maailmantalouden kasvu jatkuu epätasaisena eri maissa. Epätasaisuutta selittää etenkin se, että inflaation kiihtyminen on monilla alueilla edelleen tavoitteita nopeampaa, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD katsoo tuoreessa talouskatsauksessaan.

OECD ennustaa maailmantalouden bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan 2,9 prosenttia tänä vuonna ja kolme prosenttia ensi vuonna. Aasian maiden odotetaan muodostavan suurimman osan maailmantalouden kasvusta vuosina 2024–2025, kuten se teki myös vuonna 2023.

Inflaation odotetaan edelleen hidastuvan asteittain kustannuspaineiden hellittäessä. G20-maiden kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2024 6,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuonna 2025.

G20-maiden kehittyneiden talouksien pohjainflaation ennustetaan hidastuvan takaisin 2,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025.

Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2024 ja 1,7 prosenttia vuonna 2025. Euroalueella BKT:n kasvun odotetaan olevan 0,6 prosenttia vuonna 2024 ja 1,3 prosenttia vuonna 2025, mutta talouskehitys pysyy lyhyellä aikavälillä vaimeana tiukan luottotilanteen vallitessa ja piristyy sitten reaalitulojen vahvistuessa.

Japanin kasvun ennustetaan olevan 1,0 prosenttia sekä vuonna 2024 että vuonna 2025 pääasiassa yksityisen kulutuksen ja yritysten investointien ansiosta. Kiinan odotetaan kasvavan 4,7 prosenttia vuonna 2024 ja 4,2 prosenttia vuonna 2025.

– Maailmantalous on osoittanut todellista kestävyyttä kahden viime vuoden korkean inflaation ja tarvittavan rahapolitiikan kiristämisen keskellä. Kasvu on jatkunut, ja odotamme inflaation palaavan keskuspankkien tavoitteisiin vuoden 2025 loppuun mennessä useimmissa G20-talouksissa, OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann sanoi lehdistötilaisuudessa maanantaina.

– Rahapolitiikan on pysyttävä varovaisena, vaikka keskuspankit voivat alkaa laskea korkoja tänä vuonna, jos inflaatio edelleen hellittää. Finanssipolitiikalla olisi palautettava finanssipoliittista liikkumavaraa pyrkimällä voimakkaammin hillitsemään menojen kasvua. Samaan aikaan meidän on tehtävä yhteistyötä kaupan elvyttämiseksi, toimitusketjujen häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja yhteisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, vastaamiseksi, Cormann jatkoi.

OECD:n talouskatsauksessa korostetaan useita haasteita. Geopoliittiset jännitteet ovat OECD:n mukaan edelleen keskeinen epävarmuuden lähde, ja ne ovat kärjistyneet entisestään Lähi-idän kehittyvän konfliktin seurauksena. Punaisenmeren merenkulkuun kohdistuvat uhat ovat nostaneet kuljetuskustannuksia ja pidentäneet toimittajien toimitusaikoja.

Jos tilanne eskaloituu, nämä tekijät voivat talouskatsauksen mukaan aiheuttaa uusia hintapaineita tavarasektoreilla ja vaarantaa odotetun suhdanneluonteisen piristymisen. OECD:n arvioiden mukaan kuljetuskustannusten kaksinkertaistuminen lisäisi jatkuessaan OECD:n kuluttajahintainflaatiota 0,4 prosenttiyksikköä noin vuoden kuluttua.

Rahapolitiikan tulisi OECD:n mukaan pysyä varovaisena inflaatiopaineiden kestävän alenemisen varmistamiseksi. Ohjauskorkoja voidaan katsauksen mukaan laskea useimmissa suurissa talouksissa tänä vuonna, jos inflaation hidastuminen jatkuu, mutta koronlaskuvauhti riippuu datasta ja vaihtelee talouksittain.

Näkymissä todetaan myös, että hallitusten on reagoitava kasvaviin finanssipoliittisiin paineisiin ja mukautettava finanssipolitiikkaa vastaamaan kasvun pitkän aikavälin haasteisiin, kuten suureen julkiseen velkaantumiseen, tarpeeseen parantaa tulevien sukupolvien oppimistuloksia ja ilmastonmuutokseen. Maailmankaupan elvyttäminen on myös olennaisen tärkeää kasvu- ja talouskehitysnäkymien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa.

– Tarvitaan pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jotta voidaan vahvistaa kestävämmän ja vauraamman talouden perustaa, OECD:n pääekonomisti Clare Lombardelli sanoi.

– Poliittisten päättäjien on ryhdyttävä toimiin varmistaakseen terveen julkisen talouden samalla kun ylläpidetään ja edistetään toimenpiteitä, joilla parannetaan tuottavuutta ja annetaan talouksille valmiudet tulevaisuutta varten.

KL: Näin asuntovelallinen voi säästää satoja euroja vuodessa

Asuntolainan koron vaihtaminen 12 kuukauden euroborista kolmen kuukauden euriboriin voi säästää satoja euroja vuodessa, uutisoi KauppalehtiEuroopan keskuspankin odotetaan laskevan euriboria pian ja ensimmäisenä hyödyn saavat ne, joiden asuntolaina on sidottu lyhyen aikavälin korkoihin.

Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on vielä edullisempi. Koron vaihtamisen kustannuksia kannattaa laskea etukäteen. Toisaalta myös korkojen nousu näkyy ensimmäisenä lyhyen koron asuntolainassa, mikäli korot lähtisivät nousuun.

– Omassa laskelmassa on hyvä ottaa huomioon vaihtokustannus, ainakin jos on koko ajan venkslaamassa. Toki se riippuu myös lainasummasta, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen Kauppalehdelle.

Vaikka EKP:n tarkat suunnitelmat korkojen laskemisesta eivät ole vielä selvillä, vaikuttaa korkohuippu olevan takanapäin. SPankin päästrategi Lippo Suominen uskoo korkojen lähtevän laskuun keväällä.

– Nyt näyttää siltä, että 12 kuukauden euribor -porukalle alkaa tulla hyviä uutisia helmikuun jälkeen. Korko on matalampi kuin edellisessä korontarkistuksessa vuosi sitten, jos ennusteet pysyvät tällä tasolla, sanoo Suominen.

Luvassa koronlaskuja ja vaisua kasvua

Handelsbankenin talousennusteen mukaan kotimainen kysyntä toimii talouden kasvuveturina vuosina 2024–2026. Viennin kasvu piristyy, mutta tuonti kasvaa vientiä nopeammin tänä ja ensi vuonna.

Taloudellinen toimeliaisuus kohenee edelleen ensi vuonna. Suomen talous kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

Inflaatio hidastuu edelleen tänä vuonna. Handelsbanken ennustaa inflaation vaimenevan tänä vuonna 2,2 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio hidastuu 1,9 prosenttiin ja on 2,1 prosenttia vuonna 2026.

Keskuspankkien koronlaskut ja inflaation hidastuminen tukevat kotitalouksien kulutusta ja investointeja ennustejaksolla.

Talouden vaimea aktiviteetti lisää työttömyyttä alkuvuonna Suomessa.

– Odotamme työmarkkinoiden kuitenkin alkavan elpyä tämän vuoden loppupuolella sen jälkeen, kun taloudessa on nähty käänne parempaan. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,6 prosenttiin, Handelsbanken ennustaa.

Asuntomarkkinoilla nähtiin viime vuoden lopulla piristymisen merkkejä. Asuntomarkkinat elpyvät pankin ennusteen mukaan varsin verkkaisesti. Tänä vuonna vanhojen osakeasuntojen hintojen odotetaan nousevan prosentin verran.

– Tämän vuoden positiiviset seikat taloudessa ovat inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja palkansaajien reaaliansioiden koheneminen. Myös asuntomarkkinat piristyvät vuoden mittaan, Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.

Investoinneissa kasvunvaraa

Pankin senioriekonomisti Janne Ronkasen mukaan talouden kasvuveturina ennustejaksolla toimii kotimainen kysyntä.

– Vaikka Suomessa kotitalouksien kulutus piristyy tänä vuonna inflaation hidastumisen ja korkojen laskun myötä, kulutus kasvaa ennustevuosina varsin maltillisesti. Odotamme investointien selvää vauhdittumista etenkin vuosina 2025–2026, kun ne saavat tukea asuntorakentamisen elpymisestä, puolustusmateriaalihankinnoista ja vihreistä investoinneista, hän sanoo.

Euroalueen inflaatio hidastui huipputasoiltaan viime vuonna. Inflaation hidastuminen jatkuu tänä vuonna, ja lyhyet markkinakorot ennakoivat jo koronlaskuja Euroopan keskuspankilta.

– Odotamme, että EKP aloittaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskut kesäkuussa ja laskee talletuskoron alle kahteen prosenttiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Suomalaisille asuntovelallisille tämä tarkoittaa, että euriborkorot laskevat selvästi tulevina vuosina, Handelsbanken toteaa.

Inflaation hidastuminen pysähtyi joulukuussa

Suomen kuluttajahintojen vuosimuutos kasvoi joulukuussa. Nyt hintojen muutos oli 3,6 prosenttia, kun marraskuussa se oli 3,3 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan inflaatio on kiihtynyt koko euroalueella.

– Euroalueen inflaation kiihtyminen on kuitenkin paljolti harhaa ja selittyy ennen kaikkea vuoden 2022 lopun tilapäisten energiatukien vaikutusten poistumisella, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Energian ja elintarvikkeiden hinnoista putsattu pohjainflaatio oli joulukuussa 5,5 prosenttia.

– Ruoan ja energian hinnat vaihtelevat lyhyellä aikavälillä muita hyödykkeitä enemmän, joten pohjainflaatio kertoo kuluttajahintojen muutosta paremmin inflaation laajuudesta, Malinen huomauttaa.

– Euroalueen kanssa vertailukelpoinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli Suomessa joulukuussa 1,3 prosenttia, kun euroalueella se oli ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia. Vielä marraskuussa euroalueen vastaava luku oli 2,4 prosenttia. Euroalueen inflaation kiihtymisen selittää pitkälti kuluttajahintaindeksin nouseminen kahdessa suurimmassa jäsenmaassa, Saksassa ja Ranskassa, Malinen toteaa.

Hänen mukaansa vuositason inflaation kiihtyminen joulukuussa ei kerro hintapaineiden voimistumisesta, eikä muuta rahapolitiikkanäkymää, vaan on todennäköistä, että keskuspankki laskee ohjauskorkoja viimeistään kesällä, Malinen ennakoi.

Vuositasolla inflaatio hiipui

Viime vuoden inflaatio oli keskimäärin 6,2 prosenttia. Laskua vuodesta 2022 tuli kohtuullisesti. Kuluttajahinnat nousivat viime vuonna keskimäärin 6,2 prosenttia. Hintojen nousu oli jo maltillisempaa kuin vuonna 2022, jolloin hinnat nousivat peräti 7,1 prosenttia.

– Vaikka inflaatio oli edelleen selvästi tavoitetta nopeampaa, voidaan sanoa, että palasimme lievästi normaalimpaan tilanteeseen poikkeuksellisen vuoden 2022 jälkeen, Malinen sanoo.

– Inflaation hidastuminen on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Kuluttajien ostovoima on jo kääntynyt nousuun, ja se tulee paranemaan myös tänä vuonna palkankorotusten ja inflaation edelleen hidastumisen myötä. Ostovoiman nousu taas tukee esimerkiksi palvelualan yrityksiä, Malinen huomauttaa.

Ekonomistin mukaan inflaatio palaa vähitellen Fedin tavoitetasolle USA:ssa

Yhdysvaltojen joulukuun inflaatioluvut kertoivat hieman ennakoitua reippaammasta hintakehityksestä. Luvut eivät kuitenkaan muuttaneet merkittävästi inflaatiokuvaa tai keskuspankki Fedin rahapolitiikkanäkymää, toteaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

Kokonaisinflaatio kiihtyi yllättäen 3,4 prosenttiin ja on nyt junnannut puolivuotta 3,0–3,7 prosentin vaihteluvälissä.

Rahapolitiikkalinja kannalta keskisempi ruuan ja energian hinnanvaihteluista puhdistettu pohjainflaatio jatkoi hidastumistaan painumalla 3,9 prosenttiin, mutta pohjainflaatio pysyi jo 33. perättäistä kuukautta keskuspankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella.

– Hintojen nousu nojaa nyt täysin palveluiden harteille ja palvelut ovat keskeisessä roolissa myös tulevan inflaation kannalta. Keskuspankki kantaa huolta kireiden työmarkkinoiden ruokkimista palkkapaineista, jotka uhkaavat pitää palveluhintojen nousua jatkossakin koholla, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.

Hyödykehinnat laskivat jo 7. perättäistä kuukautta vaisun kysynnän, raaka-ainehintojen laskun sekä tuotantoketjujen ongelmien hellittämisen ajamana.

– Isossa kuvassa tuoreet inflaatioluvut tukivat näkemystä hintojen nousupaineiden vähittäisestä jäähtymisestä talouskasvun hiipuessa ja tuotantoketjujen ongelmien hellittäessä. Ennakoimme inflaation hidastuvan kuluvan vuoden aikana Fedin kahden prosentin tavoitetasolle, Hännikäinen toteaa.

Inflaatio-ongelman yhä selvempi hellittäminen on tuonut keskuspankki Fedille hengitystilaa, ja markkinat spekuloivat nopealla rahapolitiikkalinjan käänteellä.

– Keskuspankkiirien viimeaikaisten kommenttien perusteella Fedin haluaa saada vielä lisätodisteita inflaation pysyvästä inflaation hidastumisesta, eikä keskuspankkiireilla tunnu olevan välitöntä kiirettä koronlaskuihin. Ennakoimme ensimmäistä koronlaskua toukokuulle ja korkojen laskevan tuntuvasti tämän vuoden aikana, Hännikäinen sanoo.

 

Korkea inflaatio alensi reaalituloja – pienituloisten määrä kasvoi

Tilastokeskuksen tulojakotilaston mukaan väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo laski reaalisesti 4,1 prosenttia ja suurituloisimman kymmenesosan 5,9 prosenttia.

Keskimäärin reaalitulot laskivat viime vuonna 3,8 prosenttia hyvästä työllisyystilanteesta ja nimellistulojen kasvusta huolimatta.

– Ansiotason kehitys ja etuuksien indeksikorotukset jäivät jälkeen yleisestä hintatason muutoksesta. Lisäksi omaisuuden myyntivoitot pienenivät huomattavasti vuoteen 2021 verrattuna, jolloin ne olivat ennätystasolla. Tämä pienensi suurituloisimpien tuloja muita enemmän, Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto sanoo.

Pienituloisten määrä kasvoi hieman

Pienituloisiin asuntokuntiin kuului 730 800 henkilöä eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä. Edeltävänä vuonna pienituloisia oli 13,2 prosenttia väestöstä. Lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 118 900, mikä oli 11,7 prosenttia kaikista lapsista.

Pitkittynyttä pienituloisuus oli 426 000 henkilöllä. He olivat pienituloisia vuoden 2022 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.

Kokonaan perusturvan varassa olevia oli kaikkiaan 222 100. Vuotta aiemmin heidän määränsä oli 241 200.

Törmälehdon mukaan korkea inflaatio vaikeuttaa pienituloisuusindikaattoreiden tulkintaa vuonna 2022. Tavanomainen pienituloisuusaste kertoo vain pienituloisten tulokehityksestä suhteessa koko väestön tulokehitykseen, eikä reaalitulojen aleneminen vaikuta siihen.

– Yksi vaihtoehto on käyttää aiempien vuosien tulorajoja, jolloin korkean inflaation heikentämä elintaso tulee näkyviin. Nämä niin sanottuun kiinteään rajaan perustuvat pienituloisuusmittarit nousivat selvästi edellisvuodesta vuonna 2022, Törmälehto kertoo.

Suhteelliset tuloerot kuitenkin kaventuivat edellisvuodesta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai arvon 28,6 ja oli siten 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi.

Pienituloisimman kymmenyksen tulot nousivat reaalisesti noin 26 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2022. Vastaavasti suurituloisimman kymmenyksen tulot nousivat samassa ajassa noin 91 prosenttia.

– Suhteelliset tuloerot olivat vuonna 2022 likimain vuosituhannen vaihteen tasolla, mutta selvästi suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä, Törmälehto kertoo.

Kuluttajahintojen nousu pysähtymässä – kotitaloudet ja yritykset hyötyvät

Inflaatio hidastui marraskuussa entisestään. Nyt hintojen muutos oli enää 3,3 prosenttia, kun se lokakuussa oli 4,9 prosenttia. Energian ja ruoan hinnoista putsattu pohjainflaatio oli marraskuussa 5,8 prosenttia.

Inflaation hidastumisen taustalla ovat sähkön, asuntojen ja bensan hintojen lasku, heikot talousnäkymät sekä Euroopan keskuspankin viime vuonna aloittamat ohjauskorkojen nostot, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.

– Euroalueen kanssa vertailukelpoinen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli Suomessa marraskuussa enää 0,7 prosenttia, kun se lokakuussa oli 2,4 prosenttia. Euroalueella yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio laski ennakkotietojen mukaan 2,4 prosenttiin lokakuun 2,9 prosentista. Vielä syyskuussa euroalueen vastaava luku oli 4,3 prosenttia.

Ohlsbomin mukaan aiemman korkean inflaation tasoittuminen on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin yrityksillekin.

– Kulutuskysyntä saa nostetta, ja kotitalouksien ostovoiman nousu tukee esimerkiksi palvelualan yrityksiä. Jos hintatason nousun hidastuminen jatkuu, Suomessa voidaan jo puhua jopa markkinoita jäädyttävän negatiivisen inflaation eli deflaation uhasta

Ohlsbomin mukaan Euroopan keskuspankin ohjauskorko on aivan liian korkea suomalaisille kuluttajille ja yrityksille.

– Euroalueen hintojen nousun laajempi taittuminen on siksi positiivinen uutinen myös Suomesta katsottuna. Euroalueen hidastuva inflaatio ja heikkenevä taloustilanne voi johtaa odotettua aikaisempaan korkotason laskuun. On mahdollista, että keskuspankki aloittaa ohjauskorkonsa laskut jo tulevan kevään aikana, hän ennakoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)